Toimittaja väittää

JOURNALISTI
16.10.2014

Nina Erho, teksti


Takaikkuna. Kirjoittajina vuorottelevat Journalistin toimittajat.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja valitteli Ylen Ykkösaamussa journalismin tilaa: tehdään otsikko jonkun väitteestä ja seuraavaksi sen vastaväitteestä, taustoja selvittämättä.

No, ainakin nykyjournalisti tekee otsikoita omista väitteistään. Kukin meistä on välillä kommentti-, kolumni- tai blogivuorossa.

Kommenttityyppistä sisältöä tehdessä joutuu työn ja henkilökohtaisen rajamaalle. Siellä ei piilotella uutistyylin tai haastateltavan selän takana, vaan tekemisen käyttö-voima – kuten myös palaute – tulee omasta ajattelusta ja näkemyksestä.

Kommentteja pitää tehdä, koska ihminen kiinnostaa ihmistä. Silti niiden pitää istua julkaisun aiheeseen tai noudattaa sen linjaa.

Kommentin pitää olla raflaava tullakseen luetuksi, mutta ei niin raflaava, että lukijat ja ilmoittajat suuttuvat. Parhaimmillaan se on tilaisuus alleviivata tärkeää asiaa.

Joskus tästä kaikesta syntyy kiinnostavia nuorallatansseja, joista yksi alkoi toimittaja Irmeli Salon Markkinointi & Mainontaan tekemästä kommenttijutusta Valio nollaa mummoja.

Salo osoitti epäloogisuuksia juustomainoksesta, jossa mummo ei tunnista Teemu Selännettä. Pääpointti oli, että mainoksen voi nähdä myös ikärasismina ja naisten vähättelynä.

Juttu keräsi peräänsä 16 kommenttia. Vain yksi oli Salon pointista täysin samaa mieltä. Useampi moitti trollauksesta tai todisteli Salon olevan väärässä.

Salo vastasi kuin taitava poliitikko. Uuden jutun alku kiitteli ja lepytteli lukijat ja ilmoittajat ja rakensi lehden brändiä. Loppu vyörytti boldilla näkemystä ja asiaa, jota ensimmäinenkin teksti oli (toivottavasti) tehty ajamaan.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta