Tes-päivystys

Journalistiliiton työehtoasiamiehet vastaavat jäsenten kysymyksiin.
JOURNALISTI
16.10.2014


Työehtoasiamies Tytti Oras, mihin uudessa lehdistön työehtosopimuksessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

Soveltamisalatekstin osittainen päivittäminen 1980-luvulta 2000-luvulle on tärkeä asia. Vaikka käytännön tilanne ei ehkä juuri muuttunut, ei uuden muotoilun jälkeen pitäisi olla enää kenellekään epäselvää, etteivätkö verkossa ilmestyvät lehdet kuuluisi työehtosopimuksen piiriin. Lehtien toimituksissa tehtävään toimitukselliseen työhön sovelletaan journalistien työehtosopimusta riippumatta siitä, millä välineellä työtä lehtien toimituksissa tehdään tai millä alustalla sisältö julkaistaan. Myös lehtiyritys-sana korvattiin termillä mediayritys. Tekstin sorvaaminen jatkuu kuitenkin liittojen välisessä työryhmässä vielä kuluvan sopimuskaudenkin aikana.

Vanhentunut ja epäselvyyksiä aiheuttanut määräys osa-aikatyöntekijöiden arkivapaapäivistä poistettiin. Liittojen välillä vahvistettiin nykyistä lainsäädäntöä vastaava tulkinta, jonka mukaan osa-aikatyöntekijän työajan on vastattava palkkaa. Jos työntekijän kiinteisiin työpäiviin osuu arkipyhä, saa hän vapaan. Käytännössä on varmistettava, että esimerkiksi 80-prosenttista työaikaa tekevä saa arkipyhävapaista noin 80 prosenttia. Tämä tarkastelu kannattaa tehdä pitkällä aikavälillä.

Sopimukseen kirjattiin sekin, että täydennyspalveluun osallistuva saa nyt palvelun ajalta palkkaa samoin kuin kertausharjoituksiin osallistuva.

Tes kattaa nyt siis myös verkkoon tehtävän työn. Mitä tämä tarkoittaa, mikä siis muuttui?

Tes on toki kattanut lehtien toimituksissa verkkoon tehtävän työn jo aiemminkin. Muutos saattaa siis juuri nyt vaikuttaa käytännössä pieneltä. Olennaista kuitenkin on, että toimituksellista työtä teettävien, lehtiä julkaisevien mediayritysten toimituksissa sovelletaan journalistien työehtosopimusta silloinkin, jos julkaisualusta mahdollisesti muuttuu. Nyt saavutettiin jonkinlainen välineneutraliteetti, mikä toivon mukaan vähentää jatkossa soveltamisalaan liittyviä epäselvyyksiä.

Oliko neuvottelutulos SJL:lle mieluinen?

Sopimus on aina parempi kuin erimielisyys. Iloinen voi olla myös siitä, että tällä kertaa neuvottelutulos syntyi päivää ennen vanhan sopimuskauden päättymistä. Tämä on harvinaista. SJL sai läpi tärkeitä tekstikysymyksiä, kuten soveltamisalan ja parannuksen osaston luottamusmiehen asemaan. Toivon mukaan muutama liittojen välillä pitkään epäselvyyttä aiheuttanut yksityiskohtakin selkiytyi. Hyvää on, että alalle saatiin vakautta ja ennustettavuutta ainakin työehtojen osalta.

Millaisia palkankorotuksia on tulossa?

Tes seurailee melko lailla voimassa olevan valtakunnallisen työllisyys- ja kasvusopimuksen tasoa. Luvut 0,4% ja 20 euroa vastaavat sitä. Lisäksi on sovittu yrityksissä paikallisesti sovittavasta 0,4%:n korotuserästä. Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken ei saavuteta yhteisymmärrystä korotusten jakoperiaatteista, korotetaan kaikkien henkilökohtaisia palkkoja 0,3%.


Onko sinulla kysyttävää työehdoista? Kysy meiltä, liiton tes-asiamiehet vastaavat: journalisti@journalistiliitto.fi



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta