Työehtoasiamies Tytti Oras, mihin uudessa lehdistön työehtosopimuksessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?
Soveltamisalatekstin osittainen päivittäminen 1980-luvulta 2000-luvulle on tärkeä asia. Vaikka käytännön tilanne ei ehkä juuri muuttunut, ei uuden muotoilun jälkeen pitäisi olla enää kenellekään epäselvää, etteivätkö verkossa ilmestyvät lehdet kuuluisi työehtosopimuksen piiriin. Lehtien toimituksissa tehtävään toimitukselliseen työhön sovelletaan journalistien työehtosopimusta riippumatta siitä, millä välineellä työtä lehtien toimituksissa tehdään tai millä alustalla sisältö julkaistaan. Myös lehtiyritys-sana korvattiin termillä mediayritys. Tekstin sorvaaminen jatkuu kuitenkin liittojen välisessä työryhmässä vielä kuluvan sopimuskaudenkin aikana.
Vanhentunut ja epäselvyyksiä aiheuttanut määräys osa-aikatyöntekijöiden arkivapaapäivistä poistettiin. Liittojen välillä vahvistettiin nykyistä lainsäädäntöä vastaava tulkinta, jonka mukaan osa-aikatyöntekijän työajan on vastattava palkkaa. Jos työntekijän kiinteisiin työpäiviin osuu arkipyhä, saa hän vapaan. Käytännössä on varmistettava, että esimerkiksi 80-prosenttista työaikaa tekevä saa arkipyhävapaista noin 80 prosenttia. Tämä tarkastelu kannattaa tehdä pitkällä aikavälillä.
Sopimukseen kirjattiin sekin, että täydennyspalveluun osallistuva saa nyt palvelun ajalta palkkaa samoin kuin kertausharjoituksiin osallistuva.
Tes kattaa nyt siis myös verkkoon tehtävän työn. Mitä tämä tarkoittaa, mikä siis muuttui?
Tes on toki kattanut lehtien toimituksissa verkkoon tehtävän työn jo aiemminkin. Muutos saattaa siis juuri nyt vaikuttaa käytännössä pieneltä. Olennaista kuitenkin on, että toimituksellista työtä teettävien, lehtiä julkaisevien mediayritysten toimituksissa sovelletaan journalistien työehtosopimusta silloinkin, jos julkaisualusta mahdollisesti muuttuu. Nyt saavutettiin jonkinlainen välineneutraliteetti, mikä toivon mukaan vähentää jatkossa soveltamisalaan liittyviä epäselvyyksiä.
Oliko neuvottelutulos SJL:lle mieluinen?
Sopimus on aina parempi kuin erimielisyys. Iloinen voi olla myös siitä, että tällä kertaa neuvottelutulos syntyi päivää ennen vanhan sopimuskauden päättymistä. Tämä on harvinaista. SJL sai läpi tärkeitä tekstikysymyksiä, kuten soveltamisalan ja parannuksen osaston luottamusmiehen asemaan. Toivon mukaan muutama liittojen välillä pitkään epäselvyyttä aiheuttanut yksityiskohtakin selkiytyi. Hyvää on, että alalle saatiin vakautta ja ennustettavuutta ainakin työehtojen osalta.
Millaisia palkankorotuksia on tulossa?
Tes seurailee melko lailla voimassa olevan valtakunnallisen työllisyys- ja kasvusopimuksen tasoa. Luvut 0,4% ja 20 euroa vastaavat sitä. Lisäksi on sovittu yrityksissä paikallisesti sovittavasta 0,4%:n korotuserästä. Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken ei saavuteta yhteisymmärrystä korotusten jakoperiaatteista, korotetaan kaikkien henkilökohtaisia palkkoja 0,3%.
Onko sinulla kysyttävää työehdoista? Kysy meiltä, liiton tes-asiamiehet vastaavat: journalisti@journalistiliitto.fi
Suomen Journalistiliiton
