Tes-päivystys

JOURNALISTI
16.10.2014


Journalistiliiton työehtoasiamiehet vastaavat jäsenten kysymyksiin.

Työehtoasiamies Tytti Oras, mihin uudessa lehdistön työehtosopimuksessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

Soveltamisalatekstin osittainen päivittäminen 1980-luvulta 2000-luvulle on tärkeä asia. Vaikka käytännön tilanne ei ehkä juuri muuttunut, ei uuden muotoilun jälkeen pitäisi olla enää kenellekään epäselvää, etteivätkö verkossa ilmestyvät lehdet kuuluisi työehtosopimuksen piiriin. Lehtien toimituksissa tehtävään toimitukselliseen työhön sovelletaan journalistien työehtosopimusta riippumatta siitä, millä välineellä työtä lehtien toimituksissa tehdään tai millä alustalla sisältö julkaistaan. Myös lehtiyritys-sana korvattiin termillä mediayritys. Tekstin sorvaaminen jatkuu kuitenkin liittojen välisessä työryhmässä vielä kuluvan sopimuskaudenkin aikana.

Vanhentunut ja epäselvyyksiä aiheuttanut määräys osa-aikatyöntekijöiden arkivapaapäivistä poistettiin. Liittojen välillä vahvistettiin nykyistä lainsäädäntöä vastaava tulkinta, jonka mukaan osa-aikatyöntekijän työajan on vastattava palkkaa. Jos työntekijän kiinteisiin työpäiviin osuu arkipyhä, saa hän vapaan. Käytännössä on varmistettava, että esimerkiksi 80-prosenttista työaikaa tekevä saa arkipyhävapaista noin 80 prosenttia. Tämä tarkastelu kannattaa tehdä pitkällä aikavälillä.

Sopimukseen kirjattiin sekin, että täydennyspalveluun osallistuva saa nyt palvelun ajalta palkkaa samoin kuin kertausharjoituksiin osallistuva.

Tes kattaa nyt siis myös verkkoon tehtävän työn. Mitä tämä tarkoittaa, mikä siis muuttui?

Tes on toki kattanut lehtien toimituksissa verkkoon tehtävän työn jo aiemminkin. Muutos saattaa siis juuri nyt vaikuttaa käytännössä pieneltä. Olennaista kuitenkin on, että toimituksellista työtä teettävien, lehtiä julkaisevien mediayritysten toimituksissa sovelletaan journalistien työehtosopimusta silloinkin, jos julkaisualusta mahdollisesti muuttuu. Nyt saavutettiin jonkinlainen välineneutraliteetti, mikä toivon mukaan vähentää jatkossa soveltamisalaan liittyviä epäselvyyksiä.

Oliko neuvottelutulos SJL:lle mieluinen?

Sopimus on aina parempi kuin erimielisyys. Iloinen voi olla myös siitä, että tällä kertaa neuvottelutulos syntyi päivää ennen vanhan sopimuskauden päättymistä. Tämä on harvinaista. SJL sai läpi tärkeitä tekstikysymyksiä, kuten soveltamisalan ja parannuksen osaston luottamusmiehen asemaan. Toivon mukaan muutama liittojen välillä pitkään epäselvyyttä aiheuttanut yksityiskohtakin selkiytyi. Hyvää on, että alalle saatiin vakautta ja ennustettavuutta ainakin työehtojen osalta.

Millaisia palkankorotuksia on tulossa?

Tes seurailee melko lailla voimassa olevan valtakunnallisen työllisyys- ja kasvusopimuksen tasoa. Luvut 0,4% ja 20 euroa vastaavat sitä. Lisäksi on sovittu yrityksissä paikallisesti sovittavasta 0,4%:n korotuserästä. Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken ei saavuteta yhteisymmärrystä korotusten jakoperiaatteista, korotetaan kaikkien henkilökohtaisia palkkoja 0,3%.


Onko sinulla kysyttävää työehdoista? Kysy meiltä, liiton tes-asiamiehet vastaavat: journalisti@journalistiliitto.fi



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta