Päivi Anttikoski

JOURNALISTI
16.10.2014

Nina Erho, teksti


Nimityshaastattelu: Päivi Anttikoski on nimitetty Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.

Päivi Anttikoski on nimitetty Helsingin Sanomien päätoimittajaksi vastuualueenaan digitaaliset sisällöt ja tuotteistukset. Hän aloittaa työssään 20. lokakuuta. Anttikosken edellinen työnantaja on MTV. Hän työskenteli siellä vuodesta 1998, viimeksi uutispäätoimittajana vuodesta 2012.

Miksi siirryt pitkältä televisio­uralta lehteen?

Ennemmin siirryn mediatalosta toiseen. En enää ajattele Hesaria lehtenä vaan monimediatuotteena. Ei Maikkarikaan ole enää pelkkä televisio.

Mitä vastuualueesi Helsingin Sanomissa tarkoittaa?

Vastuullani on löytää uusia tapoja, joiden avulla Hesarin hyvä journalistinen sisältö on kulutettavissa muuallakin kuin lehdessä. Olemassa ovat jo digilehti ja HSTV, jossa riittää potentiaalia, mutta myös tehtävää. Mobiilikäyttö kasvaa mieletöntä vauhtia.

Miten taustasi auttaa uudes­sa työssä?

Osaan läpikotaisin sähköisen tekemisen, jota Hesarikin tarvitsee entistä enemmän, kun kehitetään verkkoa ja digitaalisia sisältöjä. Digitaalisuus ei tarkoita vain tavaran viemistä verkkoon vaan elämyksellisten kokonaisuuksien rakentamista.

Millaisesta talosta lähdit?

Aivan ihanasta talosta, jota tulee ikävä. Maikkari on kovien aikojen koulima, mutta siellä kehitetään koko ajan uutta. Lähtiessäni sain paljon kannustusta ja onnitteluja. Hyvä työyhteisö ymmärtää, että ihmiset haluavat kokeilla uutta ja tukee siinä.

Millaiseen taloon menet?

Työkokemusta Sanomilta ei vielä ole. Hesariin töihin houkuttelivat vahva ja laadukas journalismi ja mahdollisuus päästä käyttämään ammattitaitoani sen esille saamiseen uusilla tavoilla.

Miten kulutat mediaa?

Luen tabletilta kotimaista ja kansainvälistä mediaa, jopa siinä määrin, että sain taannoin diagnoosin ipad-ranteesta. Paperi-Hesari pitää tilata uudestaan, en ole enää lukenut paperilehtiä. Twitteriä käytän tietolähteenä. Tv-uutiset katson myös jatkossa.

Arviosi media-alan tulevaisuudesta?

STT:n Mika Petterssonia lainatakseni: journalismi ei ole kriisissä vaan liiketoimintamallit. Journalismi on ja pysyy, vaikka tapa tehdä sitä muuttuu. Journalistien on pidettävä pää kylmänä ja uskottava itseensä ja tekemiseensä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta