Maltillinen tes

JOURNALISTI
16.10.2014

Markku Lappalainen, teksti


Pääkirjoitus.

Lehdistön uusi työehtosopimus korottaa toimituksellisen henkilöstön palkkoja 1,35 prosenttia 26 kuukaudessa. Palkkaryhmästä riippuen korotukset ovat 27 – 32 euroa kuukaudessa. Sopimus on maltillinen, raha ei siinä ole ratkaisevassa roolissa. Sisällön muut elementit ovat merkityksellisempiä.

Sopimuksen soveltamisala päivitettiin 2000-luvulle. Mediatalojen kaikki journalistinen työ on nyt tessin piirissä riippumatta siitä, millä välineellä se tehdään ja miten se jaellaan. Myönteistä on sekin, että alan muuttuminen otettiin huomioon kirjaamalla sopimukseen määräys osastonluottamusmiehistä. Se mahdollistaa järkevän asiainhoidon konserneissa, joiden toiminnot ovat sijoittuneet eri puolille maata.

Tällä kierroksella neuvotteluissa päästiin tulokseen ilman suurempaa sapelien kalistelua: Ei ollut lakon tai työsulun uhkaa. Valtakunnansovittelijaakaan ei tarvittu.
Keväällä 2013 neuvotteluja käytiin työtaistelu-uhan alla, ja tammikuussa 2014 palkankorotuskiistaan piti hakea ratkaisu sovittelijalta.

Yleinen taloustilanne ja alan näkymät huomioon ottaen sopimus on tyydyttävä. Näissä neuvotteluissa maton alle lakaistiin koko joukko molempien osapuolten vaatimuksia, jotka ovat edessä tulevissa neuvotteluissa. VKL kaivaa epäilemättä yhä uudelleen esille vaatimuksen lomien lyhentämisestä, SJL haluaa varmasti palata muun muassa palkkausjärjestelmän uudistamiseen.

Journalistiliiton tuore työmarkkinatutkimus paljastaa ammattikunnan aineelliseen hyvinvointiin ja sen jakautumiseen liittyviä kipupisteitä. Alan sisällä tuloerot ovat huomattavat. Naisen euro on edelleen 92 senttiä, ja suuria ovat myös alueelliset ja talokohtaiset palkkaerot. Esimerkiksi lehdistössä keskimääräinen kokonaisansio oli tämän vuoden huhtikuussa 3 724 euroa, kun se Yleisradiossa oli 3 587 euroa. Palkkajohtajia ovat MTV ja Nelonen, 4 152 euroa. Perää pitää kustannusala 3 108 eurollaan.

Toimituksellisten tehtävien samankaltaistuessa olisi perusteltua edistää journalistien työehtojen yhtenäistämistä. Siinä on iso tavoite tuleville neuvotteluille.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta