Maltillinen tes

JOURNALISTI
16.10.2014

Markku Lappalainen, teksti


Pääkirjoitus.

Lehdistön uusi työehtosopimus korottaa toimituksellisen henkilöstön palkkoja 1,35 prosenttia 26 kuukaudessa. Palkkaryhmästä riippuen korotukset ovat 27 – 32 euroa kuukaudessa. Sopimus on maltillinen, raha ei siinä ole ratkaisevassa roolissa. Sisällön muut elementit ovat merkityksellisempiä.

Sopimuksen soveltamisala päivitettiin 2000-luvulle. Mediatalojen kaikki journalistinen työ on nyt tessin piirissä riippumatta siitä, millä välineellä se tehdään ja miten se jaellaan. Myönteistä on sekin, että alan muuttuminen otettiin huomioon kirjaamalla sopimukseen määräys osastonluottamusmiehistä. Se mahdollistaa järkevän asiainhoidon konserneissa, joiden toiminnot ovat sijoittuneet eri puolille maata.

Tällä kierroksella neuvotteluissa päästiin tulokseen ilman suurempaa sapelien kalistelua: Ei ollut lakon tai työsulun uhkaa. Valtakunnansovittelijaakaan ei tarvittu.
Keväällä 2013 neuvotteluja käytiin työtaistelu-uhan alla, ja tammikuussa 2014 palkankorotuskiistaan piti hakea ratkaisu sovittelijalta.

Yleinen taloustilanne ja alan näkymät huomioon ottaen sopimus on tyydyttävä. Näissä neuvotteluissa maton alle lakaistiin koko joukko molempien osapuolten vaatimuksia, jotka ovat edessä tulevissa neuvotteluissa. VKL kaivaa epäilemättä yhä uudelleen esille vaatimuksen lomien lyhentämisestä, SJL haluaa varmasti palata muun muassa palkkausjärjestelmän uudistamiseen.

Journalistiliiton tuore työmarkkinatutkimus paljastaa ammattikunnan aineelliseen hyvinvointiin ja sen jakautumiseen liittyviä kipupisteitä. Alan sisällä tuloerot ovat huomattavat. Naisen euro on edelleen 92 senttiä, ja suuria ovat myös alueelliset ja talokohtaiset palkkaerot. Esimerkiksi lehdistössä keskimääräinen kokonaisansio oli tämän vuoden huhtikuussa 3 724 euroa, kun se Yleisradiossa oli 3 587 euroa. Palkkajohtajia ovat MTV ja Nelonen, 4 152 euroa. Perää pitää kustannusala 3 108 eurollaan.

Toimituksellisten tehtävien samankaltaistuessa olisi perusteltua edistää journalistien työehtojen yhtenäistämistä. Siinä on iso tavoite tuleville neuvotteluille.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta