Maltillinen tes

JOURNALISTI
16.10.2014

Markku Lappalainen, teksti


Pääkirjoitus.

Lehdistön uusi työehtosopimus korottaa toimituksellisen henkilöstön palkkoja 1,35 prosenttia 26 kuukaudessa. Palkkaryhmästä riippuen korotukset ovat 27 – 32 euroa kuukaudessa. Sopimus on maltillinen, raha ei siinä ole ratkaisevassa roolissa. Sisällön muut elementit ovat merkityksellisempiä.

Sopimuksen soveltamisala päivitettiin 2000-luvulle. Mediatalojen kaikki journalistinen työ on nyt tessin piirissä riippumatta siitä, millä välineellä se tehdään ja miten se jaellaan. Myönteistä on sekin, että alan muuttuminen otettiin huomioon kirjaamalla sopimukseen määräys osastonluottamusmiehistä. Se mahdollistaa järkevän asiainhoidon konserneissa, joiden toiminnot ovat sijoittuneet eri puolille maata.

Tällä kierroksella neuvotteluissa päästiin tulokseen ilman suurempaa sapelien kalistelua: Ei ollut lakon tai työsulun uhkaa. Valtakunnansovittelijaakaan ei tarvittu.
Keväällä 2013 neuvotteluja käytiin työtaistelu-uhan alla, ja tammikuussa 2014 palkankorotuskiistaan piti hakea ratkaisu sovittelijalta.

Yleinen taloustilanne ja alan näkymät huomioon ottaen sopimus on tyydyttävä. Näissä neuvotteluissa maton alle lakaistiin koko joukko molempien osapuolten vaatimuksia, jotka ovat edessä tulevissa neuvotteluissa. VKL kaivaa epäilemättä yhä uudelleen esille vaatimuksen lomien lyhentämisestä, SJL haluaa varmasti palata muun muassa palkkausjärjestelmän uudistamiseen.

Journalistiliiton tuore työmarkkinatutkimus paljastaa ammattikunnan aineelliseen hyvinvointiin ja sen jakautumiseen liittyviä kipupisteitä. Alan sisällä tuloerot ovat huomattavat. Naisen euro on edelleen 92 senttiä, ja suuria ovat myös alueelliset ja talokohtaiset palkkaerot. Esimerkiksi lehdistössä keskimääräinen kokonaisansio oli tämän vuoden huhtikuussa 3 724 euroa, kun se Yleisradiossa oli 3 587 euroa. Palkkajohtajia ovat MTV ja Nelonen, 4 152 euroa. Perää pitää kustannusala 3 108 eurollaan.

Toimituksellisten tehtävien samankaltaistuessa olisi perusteltua edistää journalistien työehtojen yhtenäistämistä. Siinä on iso tavoite tuleville neuvotteluille.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta