Jämäkkä, rohkea ja aina töissä

JOURNALISTI
16.10.2014


Journalistiliiton puheenjohtajaehdokkaat linjaavat kolmesta teemasta sadalla sanalla.

Kahden kuukauden kuluttua selviää, kenestä tulee Journalistiliiton uusi puheenjohtaja. Journalisti pyysi ehdokkaita kirjoittamaan sata sanaa kolmesta teemasta: ay-liikkeen tilasta ja tulevaisuudesta, Journalistiliiton uusista kiistellyistä jäsenkriteereistä sekä siitä, millaisia he ovat johtajina. Kysyimme myös, millaisina tukijat ja kollegat näkevät ehdokasjoukon.

HANNE AHO

Porukan voima

Ay-liike tarkoittaa sitä, että me olemme yhdessä vahvempia. Tätä perusasiaa ei saa unohtaa ja sen ohi aika ei aja. Tämän perusvoiman avulla me neuvottelemme ja vaikutamme. Ilman porukkaa jokainen meistä olisi neuvottelutilanteissa yksin.

Freelancereiden asiat on ajettava lainsäädäntömuutoksin, koska työnantaja ei freeasioissa hyväksy Journalistiliittoa neuvotteluosapuoleksi. Kollektiivinen neuvotteluoikeus ja korvaukset tekijänoi-keuksista pitää saada lakiin.

Lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin vaikuttaminen on liitolle koko ajan yhä tärkeämpää. Monet meihin merkittävästi vaikuttavista asioista – muun muassa alv-päätös, Ylen indeksikorotukset – on tehty muualla kuin työnantajan leirissä. Lainsäädäntöön on vaikutettava yhdessä työnantajaliittojen, muiden työmarkkinajärjestöjen ja alan yritysten kanssa. Silloinkin porukan voima on vahvempi. (98 sanaa)

Journalistiliitto muuttuu

Meidän journalistiliittolaisten työtehtävät monipuolistuvat, perustoimittajia on koko ajan vähemmän. Jäsenkriteerejä piti laajentaa, jotta muuttuneiden ja uusien töiden tekijät mahtuvat mukaan. Ilman laajennusta Journalistiliitto olisi vähitellen muuttunut ydinporukaksi, joka tekee pientä osaa alan töistä eikä ole neuvotteluosapuolenakaan hääppöinen.

Kun määrittelimme laajemmat jäsenkriteerit, määrittelimme myös uudestaan sen joukon, jonka etua ajamme. Tähän meidän pitää vain vähitellen sopeutua, vaikka heterogeenisen porukan edunvalvonta on varmasti vaikeampaa.

Työehtosopimusten soveltaminen on muutosten takia ollut perinteisilläkin työpaikoilla hankalaa. Sopimuksia pitää muuttaa helpommin eri työpaikoille ja erilaisiin tilanteisiin sovellettaviksi. Paikallista sopimista pitää tukea ja kehittää sopimusteitse. Ja tulevaisuuden päämääränä on pidettävä koko alaa koskevaa yhteistä työehtosopimusta. (100 sanaa)

Millainen puheenjohtaja?

Toimin liiton yhtenäisyyden ja vahvuuden puolesta. Puolustan tekijöitä ja journalismia.

Taustani yhteisten asioiden hoitajana on pitkä. Olen tottunut vaikuttamaan päätöksentekijöihin ja osaan tehdä sen oikeaan aikaan ja oikein argumentein. Osaan käyttää verkostojani ja verkostoitua.

Kuuntelen ja keskustelen, neuvottelen. Olen silti jämäkkä. Näen kokonaisuudet, osaan analysoida. Toimin mieluiten niin, että oma tekemiseni helpottaa muiden tekemisiä ja auttaa kollegoita. Olen iloinen. Teen oman osuuteni ja vähän enemmän. Tartun myös vaikeisiin asioihin, uskallan myöntää virheeni tai sen, jos en tiedä tai ymmärrä jotain. Pidän ihmisistä ja kiitän mielelläni.

Tällaiset olisivat liiton kasvot julkisuudessa, ominaisuuteni puheenjohtajana sekä lobbarina – ja toimintatapani liiton toimistossa. (100 sanaa)

  • Suomen Kuvalehden graafikkona työskentelevä SAL:n puheenjohtaja Hanne Aho, 41, on ollut tiukoissa neuvottelutilanteissa Otavamedian pääluottamusmiehenä, lehdistön tes-pöydässä ja Sipoossa kunnanvaltuutettuna. Häntä pidetään jämptinä, päättäväisenä ja aikaansaavana. Aho ei jahkaile, vaan saa asiat hoidettua.
  • Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtajana Aho on vaatinut tarkkuutta ja paneutumista myös tovereiltaan. Hän pysyy perillä tärkeistä asioista, mutta on myös valmis myöntämään heikkoutensa. Johtajana ja työtoverina hän on kuunteleva. ”Hänen kanssaan on voinut puhua kaikenlaisista asioista maan ja taivaan välillä. Vaikeistakin”, Ahon kanssa työskennellyt sanoo.
  • Tukijoidensa mielestä Aho veisi liittoa eteenpäin ja toisi sen toimintaan uutta raikkautta. Uudistuksia hän veisi eteenpäin keskustellen, yhteistyössä suuremman joukon kanssa.

JUHA KESKINEN

Jäsen ykköseksi

Yksittäisen jäsenen auttaminen on liiton tärkein tehtävä. Siihen ay-liikettä tarvitaan. Työntekijät pystyvät vain yhdessä ajamaan etujaan. Työehtosopimukset ja työlainsäädäntö takaavat viime kädessä työntekijöiden oikeudet. Ay-liike pystyy halutessaan tekemään kuitenkin paljon muutakin. Jos Journalistiliitto perustettaisiin nyt, se olisi varmaankin huomattavasti erilainen. Tämä on hyödyllinen ajatusleikki, kun Journalistiliittoa kehitetään nykyajan vaatimuksia vastaavaan suuntaan.

Edunvalvonta työpaikkatasolla korostuu. Luottamusmiesten on pidettävä huolta myös freelancereiden eduista. Jatkuva neuvottelu ja vuorovaikutus työnantajan suuntaan palvelee parhaimmin jäsenten etuja. Työsuhteisten työntekijöiden kohtuullisista työehdoista, työajoista ja ylitöiden merkkaamisesta huolen pitäminen palvelee myös freelancereiden etua. Nollasopimukset, siis 0 – 37,5 viikkotunnin työaikamääräykset tulisi kieltää lainsäädännössä. Työaikojen tulisi vastata todellisuutta. Luottamusmiehenä olen avustanut freelancereita monissa yhteyksissä, mutta heidän asemaansa voidaan ratkaisevasti vahvistaa vain lainsäädäntöä kehittämällä. (114 sanaa)

Media-alan liitto

Jäsenkriteerien uudistaminen vie meidät parhaassa tapauksessa median kehityksen ytimeen. Liiton etenemistä kohti media-alan liittoa täytyy nopeuttaa. Alamme työpaikat lisääntyvät journalismin ja tietotekniikan raja-alueella. Koodaava toimittaja on aivan mahdollinen ajatus. Alallamme työskentelee jo nyt paljon henkilöitä, jotka luetaan tietotekniikkaväkeen vaikka heidän työhönsä sisältyy paljon journalistisia elementtejä. Heille tekisi ammatillisestikin hyvää liittyminen journalistien yhteyteen.

Journalismi on se ydin, jonka ympärille liittomme on rakentunut. Laajemman jäsenkentän tavoittaminen ei merkitse jäsenyyden ammatillisen sisäl­lön liudentumista vaan ajanmukaistumista. Jatkossa yksi yhdistävä tekijä jäsenistöllemme saattaa olla sisällön ja sen visuaalisen muodon tuottaminen digitaalisiin jakelukanaviin. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan työehtosopimus mahdollisimman laajalle media-alan työntekijäjoukolle. Suurena tavoitteena täytyy olla eteneminen kohti yhteistä media-alan tessiä. Myös muita liiton palveluja tulee kehittää tämän vision pohjalta. Jäsenten on saatava jäsenmaksuilleen vastinetta. (121 sanaa)

Rohkea johtaja

Journalistiliitto tarvitsee demokraattisen ja rohkean johtajan. Johtajalla täytyy olla terävä tilannekuva media-alasta sekä tästä nouseva ohjelma, joka kurottaa tulevaisuuteen. Puheenjohtajan täytyy olla myös tehokas vaikuttaja päätöksentekijöiden suuntaan. Olen toiminut lähes 30 vuotta politiikan- ja taloustoimittajana. Työni kautta tunnen poliitikot ja johtavat virkamiehet sekä päätöksentekokoneiston. Median tulevaisuuden ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin mediataloissa. Omaan hyvät yhteydet myös tähän suuntaan.

Liiton toimiston ammattilaisten on saatava työrauha ja parhaat mahdolliset edellytykset työlleen. Puheenjohtajan on osattava ja uskallettava delegoida tehtävät niin, että kaikki pääsevät hyödyntämään kykyjään maksimaalisesti. Parhaissa organi­saatioissa kaikilla on lupa ajatella. Toimiston henkilöesimieheksi haluaisin talous- ja hallintojohtajan. Puheenjohtaja on kuitenkin viime kädessä vastuussa kaikesta. Erityisen tärkeänä pidän lakimiespalveluiden kehittämistä ja liiton tiedotustoiminnan tehostamista. Liiton toiminta kokonaisuudessaan on saatava digiaikaan. (118 sanaa)

  • Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Juha Keskinen, 56, harkitsi puheenjohtajakisaan lähtemistä tarkkaan. Keskistä pidetään hieman jäyhänä miehenä, joka kuitenkin vapaamuotoisemmissa tilanteissa paljastuu lämminhenkiseksi. Rohkeaksikin hänet mainitaan.
  • Kisassa HSY:n ehdokkaana mukana oleva Keskinen on asiakeskeinen, rauhallinen ja jämpti. ”Kun hän sanoo jotain, hänellä on asiaa. Hän ei ole mikään tyhjänpuhuja”, eräs Keskisen kanssa toiminut sanoo.
  • Pitkään politiikkaa ja taloutta seuranneena toimittajana Keskisellä ovat verkostot ainakin valtakunnan tason poliitikkoihin kunnossa. Neuvottelukokemustakin hänellä nykyisen työpaikkansa pääluottamusmiehenä on: Iltalehdessä on käyty yt-neuvotteluja puheenjohtajakisan kanssa päällekkäin. Tukijoiden mukaan Keskinen olisi puheenjohtajana uudistaja. Moni asia rakenteista lähtien mietittäisiin uudelleen.

ARTO NIEMINEN

Jäsen ratkaisee

Ammattiliitot, myös Journalistiliitto, ajavat kaikkien jäsentensä etuja täysin riippumatta iästä, sukupuolesta tai siitä, millaisessa työn muodossa töitä tehdään. Edunvalvonta on ykkönen. Työehtosopimukset ovat yksi keino, paikallinen luottamusmiestoiminta on toinen pilari. Sopimustoiminnassa seuraava askel on nykyistä suuremmat sopimuskokonaisuudet, jonka prosessin päässä häämöttää yksi yhteinen journalistisen työn hintaa sääntelevä työehtosopimus.

Freelancereiden asemaa lainsäädäntö ei tunne, joten painopistettä on voimakkaasti siirretty enemmän lakivalmisteluun ja yhteiskuntavaikuttamiseen omilla aloitteilla ja keräämällä muita samassa asemassa olevia liittoja ja järjestöjä
mukaan. Tärkeää on myös muistaa päivittäinen neuvonta, jota liitto tarjoaa kaikille jäsenilleen. Jäsen on kaiken ytimessä. Kun ongelmia tulee, autamme kaikilla keinoilla mitä on. (99 sanaa)

Jäsenrajat ajassa

Uusissa jäsenrajoissa keskeistä on työn sisältö, ei nimike. Mediateollisuus on tulevaisuudessa paljon muutakin kuin vain perinteisiä lehti-, radio- tai televisiojuttuja. Median sisällöt muotoutuvat monen eri ammattilaisen töistä, ei vain journalistien. Journalismia on monessa muussakin kuin ”perinteisessä” mediassa. Ja on jatkossa vielä enemmän. Ideana on yksinkertaisesti estää alan töiden hintojen polkumyyntiä, eli saada kaikki mukaan.

Valtuustossa toukokuussa yksimielisesti hyväksytyn lin-jauksen mukaan jäsenkelpoinen on, jos työ sisältää olennaisilta osin journalistista työtä ja tuottaa taloudellista hyötyä jäsenelle. Tämä ei tarkoita, että kuka vaan hakisi tai pääsisi jäseneksi. Journalismin puolustamista tai sen eettisten ohjei­den puolustamista liitto ei lopeta. Tämä säilyy liiton toiminnan ytimessä. (100 sanaa)

Neuvotteluja, osaajia

Puheenjohtajan velvollisuus on ensinnäkin ajaa päätökset, joita hallintoelimet päättävät, käytännön toimenpiteiksi. Toinen on jäsenen etu, jonka eteen puheenjohtaja tekee aina töitä. Puheenjohtaja vastaa käytännön neuvottelutoiminnasta sekä tes-pöydissä että muutenkin. Tämä on puheenjohtajan osalta jokapäiväistä. Kolmanneksi on annettava toimiston vahvalle asiantuntemukselle tilaa.

Meillä on onneksi tarjota myös julkisuuteen paitsi asian­tuntemusta myös valmiutta kommentoida asioita. Kysymyksiä tulee joka päivä journalisteilta, toimittajilta ja paljon yhteistyökumppaneilta. On helppo luottaa toimiston henkilökuntaan, ja antaa toimenkuvien kautta heille tilaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Ja vastuun lopulta kantaa puheenjohtaja. Ulkopuoliset verkostot ovat taustani ja kokemuksen kautta kohtuullisella mallilla, liittoa kuullaan nyt kaikissa meitä ja alaa koskevissa kysymyksissä. (101 sanaa)

  • Arto Nieminen, 56, on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2006. Aika on ollut median murroksen ja hankalan talous­tilanteen myötä epäkiitollinen, mutta monen mielestä liitto on pystynyt Niemisen johdolla neuvottelemaan tilan­teeseen nähden hyviä sopimuksia. ”Arto on käynyt kovan koulun, ja sen tuloksena hiilestä on puristunut timantti”, eräs liiton aktiivi sanoo.
  • RTTL-taustaista Niemistä kiitellään taitavana, asiallisena ja pragmaattisena neuvottelijana. Pitkän kokemuksensa ansiosta hänellä on hyvä pelisilmä sen suhteen, milloin tehdä neuvotteluissa vastaesitys, milloin viedä asiat julkisuuteen ja milloin ratkaisua kannattaa hakea sovittelijan toimistolta. Edunvalvonta on Niemiselle ykkösasia.
  • Niemistä kolmannessa kaudessa kiinnostanee monien keskeneräisten asioiden vieminen loppuun. Kampanjan alkua jarruttivat lehdistön tes-neuvottelut, joihin Nieminen panosti tiukasti. Vaikka Nieminen on ollut liiton puheenjohtaja jo kahdeksan vuoden ajan, tukijat uskovat hänellä olevan hyvät valmiudet myös uudistuksien tekemiseen.

 



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta