Työpaikat ja laatu uhattuina Ylessä

JOURNALISTI
25.9.2014

Nina Erho, teksti

Heli Saarela, kuvat


Yle suuntaa resursseja verkkoon, säästää ja lisää ohjelmaostoja. Työntekijät pelkäävät journalismin ja draaman laadun kärsivän.

Yleisradiossa alkoivat 22. syyskuuta yt-neuvottelut, joiden seurauksena 185 työsuhdetta voi päättyä. Työntekijät ovat huolissaan paitsi työpaikoistaan myös Ylen tekemisen laadusta.

”Näyttää siltä, että johto pyrkii tekemään Ylestä muiden mediayhtiöiden kaltaisen, formaatteja tuottavan tilausorganisaation. Eikö olisi ennemmin syytä panostaa omintakeisiin sisältöihin, jotka eivät kaupallisia toimijoita kiinnosta”, kysyy Ylen pääluottamusmies Pirkko Epstein.

Ylen uutta strategiaa on lisätä kotimaisten ohjelma-ostojen vuosittainen määrä 24 miljoonasta 30 miljoonaan vuoteen 2017 mennessä.

Toimitusjohtaja Lauri Kivisen mukaan ohjelmiston monimuotoisuuden vaatimus on nykyään niin suuri, että kaikkea ei voida tehdä itse.

”Arvioin siirtymää hankintoihin tapahtuvan draamassa, viihteessä ja asiaohjelmissa. Euroissa suurin siirtymä on draamassa, koska budjetit ovat siellä suurimmat.”

Työntekijät korostavat draamatarjonnan monipuolista kehittämistä. Ulkoistamisen sijasta olisi suosittava yhteistuotantoja, joissa Ylen ja itsenäisten tuotantoyhtiöiden parhaat puolet yhdistyvät.

 

Työntekijäpuoli pitää Ylen ilmoittamaa henkilöstön vähentämistarvetta pahasti ylimitoitettuna ja paheksuu sitä, että yhtiön haasteisiin vastaaminen sälytetään lähes kokonaan henkilöstön harteille.

Lauri Kivisen mukaan Ylellä on muitakin tehostamishankkeita, mutta kymmenen miljoonan erityissäästötarpeen kohdistumista myös henkilöstöön on vaikea välttää. Akuutin säästötarpeen synnytti eduskuntaryhmien keväinen päätös jäädyttää Yle-veron indeksikorotus.

Yt-neuvottelujen taustalla on myös Ylen uusi strategia, jonka kärkiä ovat media­käytön muutokseen vastaaminen verkko edellä ja kumppanuudet.

Työntekijät ihmettelevät, ymmärsikö Ylen hallintoneuvosto strategian vahvistaessaan, että sen toteuttaminen tulee tarkoittamaan irtisanomisia ja ulkoistuksia.

 

Strategiaan kirjattu verkkovetoinen uudis­tuminen ja samanaikainen säästäminen kuulostaa vaikealta yhtälöltä, mutta Kivisen mielestä kehitystyön ja säästämisen erottaminen toisistaan olisi vielä hankalampaa.

”Meillä on joka tapauksessa meneillään iso muutos resurssien kohdentamisessa. Emme vähennä merkittävästi radion ja television tekemistä, mutta meidän on löydettävä tapoja, joilla niitä sisältöjä saadaan helpommin löydettäväksi verkon kautta.”

Pienentääkö tämä henkilöstöresurssien tarvetta?

”Suurin muutos tulee tekniselle puolelle. Yleisradioyhtiöt ovat olleet perinteisesti tekniikan suhteen omavaraisia, mutta nykymaailmassa se ei ole oikea tapa. Meidän on mahdotonta ylläpitää omaa osaamista kaikilla nopeasti muuttuvilla teknologian alueilla.”

 

Työntekijät ymmärtävät tarpeen siirtyä enenevästi verkkoon, mutta ovat huolissaan sinne tehtävän journalismin laadusta säästöpaineissa.

Kivinen sanoo, että uudistuksissa ei nyt tavoitella sitä, että toimittajien pitäisi kiristää työtahtia vaan tekemisen tapojen uudistamista.

”Inhimillisestä hyvästä jutuntekemisestä tapahtuva vähentäminen näkyy heti tuotoksen laadussa, ja tässä pitää olla tosi herkkänä.”

Osa Ylen uutta strategiaa on myös Tampereen Mediapolis, jonne rakennetaan Uusi päivä -draamasarjalle uusi tuotantohalli.

Iso investointi ihmetyttää monia, mutta Kivinen löytää panostukselle perusteita.

”Jatkuvajuoniset sisällöt ovat televisiomaisen katselun runko, ja Uuden päivän kustannus minuuttia kohti on edullinen. Sarja on löytänyt ne yleisöt, joihin meillä on kapeampi yleisösuhde kuin muihin. Hyvin suuri osa sen katselusta tapahtuu verkon kautta.”



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta