Suomi-neidon silmin

JOURNALISTI
25.9.2014

Mari Manninen, teksti


Vapaa toimittaja ei ole kuukausipalkkaista vapaampi, kirjoittaa Mari Manninen.

Kun lähes kaksi vuotta sitten muutin Pekingiin ja muutuin kuukausipalkkaisesta vapaaksi toimittajaksi, tiesin täsmälleen millaisia juttuja kirjoittaisin. Sellaisia, jotka selittäisivät kuinka kiinalaiset näkevät maailman.

Tekisin jännittäviä reppareita tärkeistä asioista eri puolilta Kiinaa: Kylistä, joissa on vain vanhuksia ja pikkulapsia. Saastuneista maaplänteistä ja vesistöistä, joiden varrella ihmiset kuolevat tuskallisiin sairauksiin.

Tietysti myös kolumnoisin kiinalaisen arjen erilaisuudesta. Siitähän Facebook-kaverini ja Twitter-seuraajani ja kaikki kapakkatuttuni Suomessa jano­avat tietoa. Miksi naisilla on niin lyhyet hameet mutta kaula-aukko umpinainen? Mitä, eivätkö kiinalaiset syökään ravintolassa riisiä?

Toisin kävi.

Yhden matkailurepparin olen kirjoittanut, muita Kiina-juttuja en ole tehnyt Pekingin ulkopuolelta. Kyllä jännät repparit kiinnostavat toimituksia, mutta lehtien freelancer-budjeteilla ei hevin lähetetä toimittajaa, kuvaajaa ja tulkkia päivää pidemmälle keikalle. Euroopan kokoisessa maassa pelkkiin matkoihin kuluu enemmän aikaa.

Kolumneja tarjosin 15 – 20 lehteen (sekosin laskuissa). Kohteliaissa tyrmäyksissä kerrottiin, että kiinalainen arki on liian kaukana suomalaisesta. Ja että nyt tahdotaan kolumnisteiksi julkkiksia.

Millaisia kirjoituksia toimitukset sitten ostavat?

Ennen kaikkea kustannustehokkaita. Osaan jo pyöräyttää mihin tahansa aiheeseen näkökulman ja paikallisvärin Pekingistä. Kiinan kiillotettuna näyteikkunana Peking on turhan pramea tarinoiden ainoaksi näyttämöksi, mutta nielen harmini, sillä töitä riittää. Hyvä että toimituksissa on rahaa sentään Peking-jutuille.

Sitä paitsi usein artikkelini sijoittuvat pääkaupungin viimeisille perinteisille hutong-kujille. Moderni Peking näyttää valokuvissa liian länsimaiselta.

Kiinassa – käytännössä siis Pekingissä – asuvien suomalaisten haastattelut myyvät hyvin. Kun turhaan kauppasin kolumnejani, sain useasta naistenlehdestä toiveen etsiä kiinnostavia suomalaisnaisia.

Suomi-neitoja on hauska jututtaa, mutta kauaksi päädyin suunnitelmastani kuvata maailmaa kiinalaisten silmin.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja Pekingissä.

marinkotimeili@gmail.com



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta