Suojaosalla kikkailu vähäistä

Työttömät saavat nykyisin tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vähentää päivärahaa. Työtulojen ilmoittamiseen liittyvä vilppi on harvinaista, kerrotaan Työttömyyskassa Finkasta.
JOURNALISTI
25.9.2014

Anne Moilanen, teksti

Heli Saarela, kuvat


Yhden vuoden vilppiasiat voi laskea yhden käden sormilla. Yleensä kyse on erehdyksestä tai inhimillisestä virheestä”, Työttömyyskassa Finkan etuuspäällikkö Kimmo Honkanen kommentoi ansiopäivärahan saajien työtulojen ilmoittamista.

”Jos lähdemme erityisesti selvittämään jonkun hakijan työtuloja, häntä kuullaan. Jos selostus on ymmärrettävä, ylimääräinen päiväraha vain peritään takaisin. Muita keinoja ovat kassan hallituksen antama varoitus tai kassasta erottaminen, törkeässä tapauk­sessa poliisitutkinta. Mutta nämä ovat äärim­mäisen harvinaisia”, sanoo Honkanen.

 

Finkaan kuuluu noin 25 000 työntekijää, joista yli 9 000 on journalisteja. Finkan journalistijäsenistä työttömänä oli elokuussa lähes 700 henkilöä.

Vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen jälkeen työtön on voinut päivärahakaudella ansaita pientä tuloa ilman, että se alentaa työttömyyspäivärahaa. Suojaosan raja on kuukauden päivärahajaksolla 300 euroa ja neljän viikon päivärahajaksolla 279 euroa. Tätä enemmänkin työtön voi toki tienata, mutta suojaosan yli menevä tulo joutuu silloin sovittelun piiriin, ja päiväraha pienenee. Suojaosan ylittävältä osalta 50 prosenttia sovittelujakson tuloista vaikuttaa alentavasti päivärahan määrään.

 

Työttömyyskassaan pitää ilmoittaa kaikki työttömyyden aikaiset työtulot. Kassaa kiinnostaa työssäoloaika: minä päivinä ja kuinka monta tuntia on työskennellyt? Lisäksi on toimitettava palkkakuitit.

Finkassa tulo huomioidaan tietylle päivärahajaksolle riippuen siitä, miten se on ansaittu. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, työn tekemisen ajankohta ratkaisee, mille päivärahajaksolle tulo kuuluu. Laskuttavien freelancereiden kohdalla palkkion maksamisajankohta ratkaisee oikean päivärahajakson.

”Oletamme kuitenkin, että työstä laskutetaan heti työn tekemisen jälkeen ja säännöllisesti. Laskuja ei saa kerätä siten, että tekee pidemmän  aikaa keikkoja ja kerää laskuja, jotka lähettääkin sitten kerralla vaikka yhden kuukauden aikana, ja välissä on mennyt monta kuukautta ilman laskuja. Tällaisia tapauksia olemme joutuneet selvittämään muutaman. On siis selvitetty, mille kuukaudelle tulo oikeasti kuuluu”, Kimmo Honkanen kertoo.

 

300 euron suojaosa on kuukausikohtainen. Jos yhdessä kuussa tienaa 600 euroa ja toisessa kuussa ei mitään, ei  yksittäistä tuloa periaatteessa voi jakaa kahdelle kuukaudelle. Työn laskuttaminen vaiheit­tain on kuitenkin mahdollista.

”Ei ole meidän asiamme selvittää sitä. Meillä on ammattialoja laidasta laitaan, myös muita kuin journalisteja.  Jos työn laskutuksesta osissa on sovittu tilaajan kanssa, se sopii meille”, sanoo etuuspäällikkö Honkanen.

Finkan journalisteille maksama keskimääräinen ansiopäiväraha on tänä vuonna  ollut noin 1 650 euroa kuussa (brutto), ja soviteltu päiväraha noin 1 230 euroa kuussa (brutto), joten suojaosalla lienee merkitystä monelle työttömälle journalistille. Suojaosa ei ole verovapaa. Työtön maksaa kaikista työtuloistaan normaalisti verot ja mahdolliset muut kulut, olivatpa tulot suojaosan yli tai alle



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta