Suojaosalla kikkailu vähäistä

JOURNALISTI
25.9.2014

Anne Moilanen, teksti

Heli Saarela, kuvat


Työttömät saavat nykyisin tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vähentää päivärahaa. Työtulojen ilmoittamiseen liittyvä vilppi on harvinaista, kerrotaan Työttömyyskassa Finkasta.

Yhden vuoden vilppiasiat voi laskea yhden käden sormilla. Yleensä kyse on erehdyksestä tai inhimillisestä virheestä”, Työttömyyskassa Finkan etuuspäällikkö Kimmo Honkanen kommentoi ansiopäivärahan saajien työtulojen ilmoittamista.

”Jos lähdemme erityisesti selvittämään jonkun hakijan työtuloja, häntä kuullaan. Jos selostus on ymmärrettävä, ylimääräinen päiväraha vain peritään takaisin. Muita keinoja ovat kassan hallituksen antama varoitus tai kassasta erottaminen, törkeässä tapauk­sessa poliisitutkinta. Mutta nämä ovat äärim­mäisen harvinaisia”, sanoo Honkanen.

 

Finkaan kuuluu noin 25 000 työntekijää, joista yli 9 000 on journalisteja. Finkan journalistijäsenistä työttömänä oli elokuussa lähes 700 henkilöä.

Vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen jälkeen työtön on voinut päivärahakaudella ansaita pientä tuloa ilman, että se alentaa työttömyyspäivärahaa. Suojaosan raja on kuukauden päivärahajaksolla 300 euroa ja neljän viikon päivärahajaksolla 279 euroa. Tätä enemmänkin työtön voi toki tienata, mutta suojaosan yli menevä tulo joutuu silloin sovittelun piiriin, ja päiväraha pienenee. Suojaosan ylittävältä osalta 50 prosenttia sovittelujakson tuloista vaikuttaa alentavasti päivärahan määrään.

 

Työttömyyskassaan pitää ilmoittaa kaikki työttömyyden aikaiset työtulot. Kassaa kiinnostaa työssäoloaika: minä päivinä ja kuinka monta tuntia on työskennellyt? Lisäksi on toimitettava palkkakuitit.

Finkassa tulo huomioidaan tietylle päivärahajaksolle riippuen siitä, miten se on ansaittu. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, työn tekemisen ajankohta ratkaisee, mille päivärahajaksolle tulo kuuluu. Laskuttavien freelancereiden kohdalla palkkion maksamisajankohta ratkaisee oikean päivärahajakson.

”Oletamme kuitenkin, että työstä laskutetaan heti työn tekemisen jälkeen ja säännöllisesti. Laskuja ei saa kerätä siten, että tekee pidemmän  aikaa keikkoja ja kerää laskuja, jotka lähettääkin sitten kerralla vaikka yhden kuukauden aikana, ja välissä on mennyt monta kuukautta ilman laskuja. Tällaisia tapauksia olemme joutuneet selvittämään muutaman. On siis selvitetty, mille kuukaudelle tulo oikeasti kuuluu”, Kimmo Honkanen kertoo.

 

300 euron suojaosa on kuukausikohtainen. Jos yhdessä kuussa tienaa 600 euroa ja toisessa kuussa ei mitään, ei  yksittäistä tuloa periaatteessa voi jakaa kahdelle kuukaudelle. Työn laskuttaminen vaiheit­tain on kuitenkin mahdollista.

”Ei ole meidän asiamme selvittää sitä. Meillä on ammattialoja laidasta laitaan, myös muita kuin journalisteja.  Jos työn laskutuksesta osissa on sovittu tilaajan kanssa, se sopii meille”, sanoo etuuspäällikkö Honkanen.

Finkan journalisteille maksama keskimääräinen ansiopäiväraha on tänä vuonna  ollut noin 1 650 euroa kuussa (brutto), ja soviteltu päiväraha noin 1 230 euroa kuussa (brutto), joten suojaosalla lienee merkitystä monelle työttömälle journalistille. Suojaosa ei ole verovapaa. Työtön maksaa kaikista työtuloistaan normaalisti verot ja mahdolliset muut kulut, olivatpa tulot suojaosan yli tai alle



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta