Suojaosalla kikkailu vähäistä

JOURNALISTI
25.9.2014

Anne Moilanen, teksti

Heli Saarela, kuvat


Työttömät saavat nykyisin tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vähentää päivärahaa. Työtulojen ilmoittamiseen liittyvä vilppi on harvinaista, kerrotaan Työttömyyskassa Finkasta.

Yhden vuoden vilppiasiat voi laskea yhden käden sormilla. Yleensä kyse on erehdyksestä tai inhimillisestä virheestä”, Työttömyyskassa Finkan etuuspäällikkö Kimmo Honkanen kommentoi ansiopäivärahan saajien työtulojen ilmoittamista.

”Jos lähdemme erityisesti selvittämään jonkun hakijan työtuloja, häntä kuullaan. Jos selostus on ymmärrettävä, ylimääräinen päiväraha vain peritään takaisin. Muita keinoja ovat kassan hallituksen antama varoitus tai kassasta erottaminen, törkeässä tapauk­sessa poliisitutkinta. Mutta nämä ovat äärim­mäisen harvinaisia”, sanoo Honkanen.

 

Finkaan kuuluu noin 25 000 työntekijää, joista yli 9 000 on journalisteja. Finkan journalistijäsenistä työttömänä oli elokuussa lähes 700 henkilöä.

Vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen jälkeen työtön on voinut päivärahakaudella ansaita pientä tuloa ilman, että se alentaa työttömyyspäivärahaa. Suojaosan raja on kuukauden päivärahajaksolla 300 euroa ja neljän viikon päivärahajaksolla 279 euroa. Tätä enemmänkin työtön voi toki tienata, mutta suojaosan yli menevä tulo joutuu silloin sovittelun piiriin, ja päiväraha pienenee. Suojaosan ylittävältä osalta 50 prosenttia sovittelujakson tuloista vaikuttaa alentavasti päivärahan määrään.

 

Työttömyyskassaan pitää ilmoittaa kaikki työttömyyden aikaiset työtulot. Kassaa kiinnostaa työssäoloaika: minä päivinä ja kuinka monta tuntia on työskennellyt? Lisäksi on toimitettava palkkakuitit.

Finkassa tulo huomioidaan tietylle päivärahajaksolle riippuen siitä, miten se on ansaittu. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, työn tekemisen ajankohta ratkaisee, mille päivärahajaksolle tulo kuuluu. Laskuttavien freelancereiden kohdalla palkkion maksamisajankohta ratkaisee oikean päivärahajakson.

”Oletamme kuitenkin, että työstä laskutetaan heti työn tekemisen jälkeen ja säännöllisesti. Laskuja ei saa kerätä siten, että tekee pidemmän  aikaa keikkoja ja kerää laskuja, jotka lähettääkin sitten kerralla vaikka yhden kuukauden aikana, ja välissä on mennyt monta kuukautta ilman laskuja. Tällaisia tapauksia olemme joutuneet selvittämään muutaman. On siis selvitetty, mille kuukaudelle tulo oikeasti kuuluu”, Kimmo Honkanen kertoo.

 

300 euron suojaosa on kuukausikohtainen. Jos yhdessä kuussa tienaa 600 euroa ja toisessa kuussa ei mitään, ei  yksittäistä tuloa periaatteessa voi jakaa kahdelle kuukaudelle. Työn laskuttaminen vaiheit­tain on kuitenkin mahdollista.

”Ei ole meidän asiamme selvittää sitä. Meillä on ammattialoja laidasta laitaan, myös muita kuin journalisteja.  Jos työn laskutuksesta osissa on sovittu tilaajan kanssa, se sopii meille”, sanoo etuuspäällikkö Honkanen.

Finkan journalisteille maksama keskimääräinen ansiopäiväraha on tänä vuonna  ollut noin 1 650 euroa kuussa (brutto), ja soviteltu päiväraha noin 1 230 euroa kuussa (brutto), joten suojaosalla lienee merkitystä monelle työttömälle journalistille. Suojaosa ei ole verovapaa. Työtön maksaa kaikista työtuloistaan normaalisti verot ja mahdolliset muut kulut, olivatpa tulot suojaosan yli tai alle



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta