Yliopisto-lehti

JOURNALISTI
25.9.2014

Ari Lahdenmäki, teksti


Mediakritiikki. Journalisti arvioi journalistisia tuotteita.

Tieteen laaja oppimäärä

Yliopisto-lehti ilmoittaa verkkosivuillaan olevansa Suomen monipuolisin tiedelehti. Se pitänee paikkansa, sillä lehti tuo luonnontieteiden ohella kiitettävästi esille myös humanistisia ja yhteiskuntatieteitä.

Syksyn ensimmäinen numero on kansikuvaa myöten ajankohtainen. Päätoimittaja Marja Pemberton käsittelee ympäristökysymyksiä arkisesta lähtökohdasta: miten kaupunkisuunnittelu, kuten päällystettyjen teiden, kattojen ja pihojen sijainti, vaikuttaa vesistöjen tilaan.

Kesänumeron kansijuttu käsittelee terveyserojen poli­tiikkaa. Juttu voisi käsittelytapansa ja kirjoitustyylinsä puolesta ilmestyä hyvässä yleisaikakauslehdessäkin.

Toimittaja Kyösti Niemelän jutusta selviää muun muassa, miksi terveyskampanjat saattavat jopa kasvattaa terveyseroja.

Niemelän kahdeksansivuinen juttu olisi säilynyt mielenkiintoisena vieläkin pidempänä. Yliopiston ansioihin kuuluu, että siinä on hyvin vähän tyhmistävää konsepti­journalismia. Jutut ovat sen muotoisia ja pituisia kuin tarvitsee, eikä niitä tehdä palstatyyppien lähtökohdista.

Lehden toimittajakunnan juttujen lisäksi Yliopistosta saa usein lukea vakituisten avustajien huolellisesti tekemiä artikkeleita. Kesänumerossa Juha Merimaa maalaa tavat­toman kiintoisan henkilökuvan Lena Huldénista, historioitsijasta, hyönteistutkijasta ja kommunistista.

Vuodesta 1953 ilmestynyt lehti oli alun perin nimeltään Helsingin yliopiston tiedonantaja. Yliopisto-nimen se sai lukijakilpailussa 1975.

Lehden graafikko tekee mukavannäköistä ja helposti hahmottuvaa lehteä, jossa valokuvillekin on kunnolla tilaa. On helppo kuvitella lehden kiinnostavan nykyistä laajempaa lukijakuntaa.

Lehteä jaetaan Helsingin yliopiston kampuksilla ja sitä myydään Akateemisessa Kirjakaupassa. Sitä postitetaan sidosryhmille, kuten kirjastoihin, mutta lehden voi myös tilata pientä maksua vastaan.

Tavoitettavuutta hankaloittaa se, että lehden verkkosivuilla oli ainakin kuun alussa ongelmia. Uusinta numeroa ei saanut auki, eikä etusivulta juttuja luettaviksi. Tällaiseen ei lehdillä ole nykyaikana varaa.

 

Yliopisto

  • Mikä? Helsingin yliopiston julkaisema, kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti, joka lupaa tarjota tietoa ja näkökulmia ajankohtaisista asioista.
  • Päätoimittaja: Marja Pemberton
  • Lukijat: Lehden verkkosivujen mukaan sen kokonaislukijamäärä on noin 48 000.
  •  

OIKAISU: Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pembertonin etunimi on korjattu. Painetussa Journalistissa Pembertonin etunimeksi on kirjoitettu virheellisesti Maija.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta