Kovan rahan koulutus jäi kiireen jalkoihin

JOURNALISTI
25.9.2014

Marja Honkonen, teksti

Heli Saarela, kuvat


Lisäammattitaitoa etsitään omalla ajalla etenkin avoimista oppilaitoksista.

yhä harvempi toimittaja kehittää ammattitaitoaan perinteisessä, maksullisessa täydennyskoulutuksessa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston journalistista täydennyskoulutusta järjestävän viestinnän, median ja teatterin yksikön CMT:n lyhytkursseista on vuoden 2012 jälkeen toteutunut vain muutama. Aiemmin kursseja oli neljästä viiteen lukukaudessa.

”Esimerkiksi datajournalismin kurssi jouduttiin viime keväänä perumaan, koska ilmoittautuneita tuli ihan muutama”, sanoo CMT:n koulutussuunnittelija Pia Sivunen.

Sivunen uskoo, että toimituksien jatkuva kiire ja toistuvat yt-neuvottelut ovat merkinneet sitä, etteivät toimittajat tohdi irrottautua työpöytänsä äärestä. Eivät edes silloin, kun työnantaja kannustaisi koulutukseen ja maksaisi siitä.

Myös Journalistiliiton koulutusasiamiehen Nina Porran mukaan koulutuspäivät käytetään usein välttämättömien taitojen päivittämiseen. Täydennyskoulutuksen idea kuitenkin olisi, että työntekijän omat toiveet otetaan huomioon.

”Joissakin taloissa kaikki yrityksen ulkopuolinen koulutus on kiven alla. Toisissa yrityksissä työnantajat olisivat halukkaita kouluttamaan, mutta työtekijät itse laskevat, että koulutuksessa käyminen tarkoittaisi ylitöitä. Mutta on myös paljon niitä yrityksiä, joissa kaikki sujuu hyvin”, Porra sanoo.

Hän kertoo liiton selvittävän parhaillaan, miten oikeus ammatilliseen täydennyskoulutukseen toteutuu.

 

Kuluva vuosi on ollut CMT:n koulutuksissa erityisen hiljainen. Seuraava lyhytkurssi on vasta ensi keväänä. Sivusen mukaan täydennyskoulutuksen painopiste on siirretty räätälöitäviin tilaus­koulutuksiin. Samaan suuntaan toimintaansa ovat vieneet myös mediakoulutusta tarjoava yritys AEL ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinstituutti.

AEL:n koulutuspäällikkö Jaana Gabrielsson sanoo, että täydennyskoulutuksen sijaan moni suosii kokonaisen uuden tutkinnon tekemistä.

Lahdessa yksittäiset opiskelijat ohjataan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen puolelle. Koulutussihteeri Kati Anttilan mukaan tulijoita riittää, koska kurssit ovat halvempia, eivätkä ne ole työajalla. Myös Jyväskylän yliopistossa lisäammattitaitoa tarjotaan avoimen yliopiston puolelta.

Ammattiopisto Keudassa kulttuuri- ja media-alan täydennyskoulutukseen on riittänyt tuli­joita, mutta odotukset ovat aiempaa monipuolisemmat. Esimerkiksi Powerpoint-kurssin yhteyteen toivotaan esiiintymistaitojen koulutusta. 

Tampereella on pidetty myös koulutuksia, joissa perusopiskelijat ja ammatissa toimivat ovat samalla kurssilla. Niitä tullaan Pia Sivusen mukaan jatkamaan.

”Kokeneet tuovat arkirealismia, nuoret uusia ajatuksia”, Sivunen kertoo.

 

Toimittajien monipuolinen tausta tekee täydennyskoulutuksen räätälöimisestä hankalaa. Siinä missä entinen toimittajakoululainen hakee lisää asiaosaamista, erikoistoimittaja voi haluta kerrata journalistisen työn perusteita.

”Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, skarppaamisen varaa on”, Nina Porra pohtii koulutusten järjestämistä.

Porran mukaan Journalistiliitto voi osaltaan välittää koulutustoiveita järjestäjille ja vastaavasti tiedottaa laadukkaista koulutuksista jäsenistölle.

Myös Sivunen myöntää, että täydennyskoulutuksen markkinoinnissa on kehitettävää.

Journalistiliitto on ottanut asiassa aktiivisen roolin. Se käynnisti syyskuussa yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa Freeuralle vauhtia -koulutuskokonaisuuden. EU-rahalla toteutettava pilottihanke on osallistujille ilmainen, ja hyviä hakijoita oli Porran mukaan enemmän kuin kurssille mahtui. Freelancerille koulutuksen hinnalla on iso merkitys.

”Jos koulutus vie liikaa aikaa tai maksaa jotain, kynnys osallistua kasvaa. Aurinkoisempina aikoina koulutukselle oli varmasti enemmän kysyntää. Nyt jokainen euro on tiukassa”, Porra sanoo.

Hän muistuttaa, ettei sen enempää työantajan kuin työntekijänkään kannata pihistellä koulutuseuroissa.

”Hyvin kohdennettu koulutus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. Koulutuksella on myös muita arvoja: siellä saa tuuletettua päätä, vaihdettua ideoita ja verkostoiduttua. Koulutus on hyvää vastapainoa työkiireelle.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta