Kovan rahan koulutus jäi kiireen jalkoihin

JOURNALISTI
25.9.2014

Marja Honkonen, teksti

Heli Saarela, kuvat


Lisäammattitaitoa etsitään omalla ajalla etenkin avoimista oppilaitoksista.

yhä harvempi toimittaja kehittää ammattitaitoaan perinteisessä, maksullisessa täydennyskoulutuksessa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston journalistista täydennyskoulutusta järjestävän viestinnän, median ja teatterin yksikön CMT:n lyhytkursseista on vuoden 2012 jälkeen toteutunut vain muutama. Aiemmin kursseja oli neljästä viiteen lukukaudessa.

”Esimerkiksi datajournalismin kurssi jouduttiin viime keväänä perumaan, koska ilmoittautuneita tuli ihan muutama”, sanoo CMT:n koulutussuunnittelija Pia Sivunen.

Sivunen uskoo, että toimituksien jatkuva kiire ja toistuvat yt-neuvottelut ovat merkinneet sitä, etteivät toimittajat tohdi irrottautua työpöytänsä äärestä. Eivät edes silloin, kun työnantaja kannustaisi koulutukseen ja maksaisi siitä.

Myös Journalistiliiton koulutusasiamiehen Nina Porran mukaan koulutuspäivät käytetään usein välttämättömien taitojen päivittämiseen. Täydennyskoulutuksen idea kuitenkin olisi, että työntekijän omat toiveet otetaan huomioon.

”Joissakin taloissa kaikki yrityksen ulkopuolinen koulutus on kiven alla. Toisissa yrityksissä työnantajat olisivat halukkaita kouluttamaan, mutta työtekijät itse laskevat, että koulutuksessa käyminen tarkoittaisi ylitöitä. Mutta on myös paljon niitä yrityksiä, joissa kaikki sujuu hyvin”, Porra sanoo.

Hän kertoo liiton selvittävän parhaillaan, miten oikeus ammatilliseen täydennyskoulutukseen toteutuu.

 

Kuluva vuosi on ollut CMT:n koulutuksissa erityisen hiljainen. Seuraava lyhytkurssi on vasta ensi keväänä. Sivusen mukaan täydennyskoulutuksen painopiste on siirretty räätälöitäviin tilaus­koulutuksiin. Samaan suuntaan toimintaansa ovat vieneet myös mediakoulutusta tarjoava yritys AEL ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinstituutti.

AEL:n koulutuspäällikkö Jaana Gabrielsson sanoo, että täydennyskoulutuksen sijaan moni suosii kokonaisen uuden tutkinnon tekemistä.

Lahdessa yksittäiset opiskelijat ohjataan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen puolelle. Koulutussihteeri Kati Anttilan mukaan tulijoita riittää, koska kurssit ovat halvempia, eivätkä ne ole työajalla. Myös Jyväskylän yliopistossa lisäammattitaitoa tarjotaan avoimen yliopiston puolelta.

Ammattiopisto Keudassa kulttuuri- ja media-alan täydennyskoulutukseen on riittänyt tuli­joita, mutta odotukset ovat aiempaa monipuolisemmat. Esimerkiksi Powerpoint-kurssin yhteyteen toivotaan esiiintymistaitojen koulutusta. 

Tampereella on pidetty myös koulutuksia, joissa perusopiskelijat ja ammatissa toimivat ovat samalla kurssilla. Niitä tullaan Pia Sivusen mukaan jatkamaan.

”Kokeneet tuovat arkirealismia, nuoret uusia ajatuksia”, Sivunen kertoo.

 

Toimittajien monipuolinen tausta tekee täydennyskoulutuksen räätälöimisestä hankalaa. Siinä missä entinen toimittajakoululainen hakee lisää asiaosaamista, erikoistoimittaja voi haluta kerrata journalistisen työn perusteita.

”Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, skarppaamisen varaa on”, Nina Porra pohtii koulutusten järjestämistä.

Porran mukaan Journalistiliitto voi osaltaan välittää koulutustoiveita järjestäjille ja vastaavasti tiedottaa laadukkaista koulutuksista jäsenistölle.

Myös Sivunen myöntää, että täydennyskoulutuksen markkinoinnissa on kehitettävää.

Journalistiliitto on ottanut asiassa aktiivisen roolin. Se käynnisti syyskuussa yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa Freeuralle vauhtia -koulutuskokonaisuuden. EU-rahalla toteutettava pilottihanke on osallistujille ilmainen, ja hyviä hakijoita oli Porran mukaan enemmän kuin kurssille mahtui. Freelancerille koulutuksen hinnalla on iso merkitys.

”Jos koulutus vie liikaa aikaa tai maksaa jotain, kynnys osallistua kasvaa. Aurinkoisempina aikoina koulutukselle oli varmasti enemmän kysyntää. Nyt jokainen euro on tiukassa”, Porra sanoo.

Hän muistuttaa, ettei sen enempää työantajan kuin työntekijänkään kannata pihistellä koulutuseuroissa.

”Hyvin kohdennettu koulutus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. Koulutuksella on myös muita arvoja: siellä saa tuuletettua päätä, vaihdettua ideoita ja verkostoiduttua. Koulutus on hyvää vastapainoa työkiireelle.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta