Kustannustoimittajilla korkea koulutus, pienet palkat

JOURNALISTI
25.9.2014

Marja Honkonen, teksti


Oppikirja on nykyisin kokonainen tuoteperhe, sanoo Mari Rakkolainen.

Oppikirjapuolella sähköinen julkaiseminen on jo pitkään ollut arkea. Otavan oppimateriaalien humanististen aineiden tuotepäällikkönä työskentelevän Mari Rakkolaisen mukaan oppikirja on oikeastaan tuoteperhe, jossa mukana on tehtäväkirjoja, opettajanoppaita sekä sähköistä aineistoa verkkopalvelussa. Digi­kirjoissa on myös erilaisia rikasteita, kuten videoita ja äänitiedostoja.

”Kyllähän se on tuonut paljon lisää työtä”, Rakkolainen sanoo.

Käsiparit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Kun peruskoulun opetussuunnitelma vielä vuonna 2016 uudistuu, oppi­kirjojen kustannustoimittajilla pitää kiirettä. Samalla se toki tarkoittaa, että alalla riittää töitä. Myös koulutusta uudenlaisten materiaalien tuottamiseen on Rakkolaisen mukaan tarjottu suhteellisen hyvin.

Journalistiliitossa on noin 400 kustannusalalla työskentelevää jäsentä. Kustannustoimittajien työehtovaliokuntaan kuuluvan Rakkolaisen mielestä etenkin ammatin materiaalisen arvostuksen nostamisessa on vielä paljon töitä. Korkeasti koulutetun joukon palkat jäävät kauas toimittajien keskiansioista.

”Tämä on hiljaisten, sopeutuvien ihmis­ten ala. Etenkin yleisen kirjallisuuden puolella tehdään paljon ylitöitä.”

Kustannustoimittajien nykyinen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2016 loppuun saakka. Pelkkää tyyntä on tuskin kuitenkaan siihen asti luvassa.

”Myynnin pudotus tarkoittaa aina rakenteellisia muutoksia”, Rakkolainen pohtii.

Avoimesti verkossa jaettavia oppimateriaaleja Rakkolainen ei pidä ammattilaiskirjoittajille uhkana. Laadukasta sisältöä kannattaa tuottaa myös jatkossa – riippumatta siitä, julkaistaanko se paperilla vai bitteinä.

Lue lisää e-kirjoista "Seitsemän estettä e:n tiellä"-jutusta.

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta