Kustannustoimittajilla korkea koulutus, pienet palkat

JOURNALISTI
25.9.2014

Marja Honkonen, teksti


Oppikirja on nykyisin kokonainen tuoteperhe, sanoo Mari Rakkolainen.

Oppikirjapuolella sähköinen julkaiseminen on jo pitkään ollut arkea. Otavan oppimateriaalien humanististen aineiden tuotepäällikkönä työskentelevän Mari Rakkolaisen mukaan oppikirja on oikeastaan tuoteperhe, jossa mukana on tehtäväkirjoja, opettajanoppaita sekä sähköistä aineistoa verkkopalvelussa. Digi­kirjoissa on myös erilaisia rikasteita, kuten videoita ja äänitiedostoja.

”Kyllähän se on tuonut paljon lisää työtä”, Rakkolainen sanoo.

Käsiparit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Kun peruskoulun opetussuunnitelma vielä vuonna 2016 uudistuu, oppi­kirjojen kustannustoimittajilla pitää kiirettä. Samalla se toki tarkoittaa, että alalla riittää töitä. Myös koulutusta uudenlaisten materiaalien tuottamiseen on Rakkolaisen mukaan tarjottu suhteellisen hyvin.

Journalistiliitossa on noin 400 kustannusalalla työskentelevää jäsentä. Kustannustoimittajien työehtovaliokuntaan kuuluvan Rakkolaisen mielestä etenkin ammatin materiaalisen arvostuksen nostamisessa on vielä paljon töitä. Korkeasti koulutetun joukon palkat jäävät kauas toimittajien keskiansioista.

”Tämä on hiljaisten, sopeutuvien ihmis­ten ala. Etenkin yleisen kirjallisuuden puolella tehdään paljon ylitöitä.”

Kustannustoimittajien nykyinen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2016 loppuun saakka. Pelkkää tyyntä on tuskin kuitenkaan siihen asti luvassa.

”Myynnin pudotus tarkoittaa aina rakenteellisia muutoksia”, Rakkolainen pohtii.

Avoimesti verkossa jaettavia oppimateriaaleja Rakkolainen ei pidä ammattilaiskirjoittajille uhkana. Laadukasta sisältöä kannattaa tuottaa myös jatkossa – riippumatta siitä, julkaistaanko se paperilla vai bitteinä.

Lue lisää e-kirjoista "Seitsemän estettä e:n tiellä"-jutusta.

 



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta