Kaunisteltua journalismia?

JOURNALISTI
25.9.2014

Janne Salomaa, teksti

Jani Laukkanen, kuvat


A-studion politiikan toimittaja Sanna Ukkola on kritisoinut blogissaan naistenlehtien kosmetiikkajuttuja piilomainonnasta. Glorian päätoimittaja Minna Juti sanoo, etteivät mainostajat vaikuta lehden valintoihin.

Naistenlehdet suunnittelevat kauneusjuttuja yhteistyössä kosmetiikkayritysten kanssa.

Sanna Ukkola: Kyllä. Marraskuussa 2012 ilmestyneen Kaunis Gloria -liitteen kauneustoimittaja kertoi minulle blogikirjoitustani varten, että liite oli tehty yhteistyössä L’Orealin kanssa. Noin 60-sivuisessa liitteessä oli 19 sivua L’Orealin mainoksia ja 14,5 sivua toimituksellisia juttuja, joissa esiintyi L’Orealin työntekijöitä tai tuotteita.
Minna Juti: Ei. Naistenlehtiin pätevät samat riippumattomuuden vaatimukset kuin muihinkin medioihin. Se, minkä verran ja minkä yrityksen ilmoituksia lehteen on myyty, ei vaikuta lehden sisältöön. Kaunis Gloria -liitteessä mainittiin L’Oréalin tuotteita 25 kertaa ja muiden maahantuojien kosmetiikkatuotteita 88 kertaa.

Naistenlehdet ovat riippuvaisia kosmetiikkamainonnasta.

SU: Kyllä. Lehdet tarvitsevat mainostuloja, ja naistenlehdet saavat tuloja kosmetiikkafirmoilta. Ilman mainostuloja moni lehti kuolisi. Suuria mainostajia ei haluta suututtaa, sillä niiden valta on alalla käsittämättömän suuri.
MJ: Ei. Kaikki kaupalliset mediat saavat merkittävän osan tuloistaan mainonnasta, ja naistenlehdissä on paljon muutakin kuin kosmetiikkamainontaa. Pääosa tuloistamme tulee kuitenkin tilauksista, eli lukijoiden luottamus on naistenlehdille liiketaloudellisestikin hyvin tärkeää.

On huolestuttavaa, että suuri osa naistenlehtien mainosrahoista tulee yhdeltä yritykseltä, L’Oréalilta.

SU: Kyllä. L’Oreal on yksi maailman suurimmista lehtimainostajista. Vuonna 2012 se käytti mainontaan yli miljardi euroa. Suomessa L’Oreal on suurin aikakauslehtimainostaja. Kun taustoitin aihetta blogiani varten, eräs päällikkötoimittaja kertoi: “Jos L’Oréal vetää euronsa pois, lehti on konkurssissa. Se on kylmä totuus pienistä lehdistä.”
MJ: Ei. Suurin osa mainosrahoista ei tule yhdeltä yritykseltä. Lehdillä on paljon muitakin mainostajia. Mainostajista jokin on aina suurin. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta toimituksellisiin valintoihin.

Jos kosmetiikkayritys on pettynyt brändiensä vähäiseen esilläoloon jossakin naistenlehdessä, se saattaa vähentää mainontaansa kyseisessä lehdessä.

SU: Kyllä. L’Oreal on myöntänyt vahtivansa toimittajia ja viestimiä. Entinen L’Oréalin Suomen toimitusjohtaja kertoi Ylelle vuonna 2009, että tuotteiden näkyvyyttä lehdissä analysoidaan jatkuvasti ja brändien esilläolo vaikuttaa siihen, missä ja miten L’Oréal haluaa olla mukana.
MJ: En ota kantaa. Tätä pitäisi kysyä mainostajilta. Me lähdemme siitä, että mainostajamme valitsevat mainosmediansa niiden tavoittaman kohderyhmän perusteella. Yrityksiltä ja erilaisilta yhteisöiltä, jotka toivovat näkyvyyttä, tulee toki aika ajoin palautetta, mutta se ei vaikuta toimituksen päätöksiin.

Kosmetiikkajuttujen runsaus naistenlehdissä palvelee enemmän mainostajia kuin lukijoita.

SU: Kyllä. Kauneustoimittajat ovat kertoneet minulle suoraan, kuinka suuri vaikutus mainostajilla on juttujen sisältöön. Kauneustoimittajat saattavat saada meikkifirmojen edustajilta moitteita siitä, että palstamillimetrejä on liian vähän, ja päätoimittajia on joutunut puhutteluun, jos mainostajan tuote ei ole riittävästi esillä.
MJ: Ei. Lukijatutkimusten mukaan naistenlehtien lukijat ovat hyvin kiinnostuneita saamaan jatkuvasti uutta tietoa kosmetiikasta ja kauneudenhoidosta. Glorian lukijat pyytävät jopa lisää juttuja kauneudenhoidosta ja uutuustuotteista.

Yritysten lähettämät tuotenäytteet korruptoivat toimittajia.

SU: Kyllä/ei. Esimerkiksi kauneustoimittaja ei voi tehdä työtään ilman testattavia tuotteita. Toisaalta naistenlehdissä ei kirjoiteta tuotteista juuri mitään negatiivista. Yhtälö on hankala varsinkin, kun naistenlehdet ovat JSN:n jäseniä ja sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
MJ: Ei. Tuotenäytteet ovat työkaluja. Alan sisällä katsotaan äkkiä karsaasti, jos joku innostuu niistä liikaa. Omat kauneustoimittajamme ovat ammattilaisia, joiden mielipiteitä ei voi ostaa.

Naistenlehdet ja lifestylelehdet eivät voi julkaista juttuja, joissa käsitellään kriittisesti ison ilmoittajan tuotteita tai toimintaa.

SU: Totta. Naistenlehtien päätoimittajat ovat kertoneet Journalistissakin (11/09), ettei tuotteita ole tapana kritisoida. Virallinen selitys on, että naistenlehdet myyvät hyvää oloa. Todellinen syy lienee kuitenkin, että mainostajat halutaan pitää tyytyväisinä.
MJ: Ei pidä paikkaansa. Ainakin Gloria päättää itse sisällöstään ja julkaisee sellaisia juttuja, joista se tietää lukijoidensa olevan kiinnostuneita. Naistenlehtien parissa nautiskellaan, ja niistä haetaan vinkkejä. Siksi lehdissä enemmän suositellaan kuin kritisoidaan.

Yrityksen tarjoamalta promootiomatkalta ei voi kirjoittaa kriittistä juttua.

SU: Totta/tarua. En ole juuri nähnyt kriittisiä juttuja tällaisilta matkoilta. Jos autofirma tarjoaa viiden tähden hotelliyöpymiset, ruokailut ja satojen eurojen lahjat, niin tarkoituksena on voidella toimittajaa kirjoittamaan kritiikittömästi autosta. Moni lehtitalo onkin alkanut maksaa itse matkansa.
MJ: Tarua. Jos promootion aihe pettää tai matka on muuten epäonnistunut, siitä voi kirjoittaa. Päätämme promootiomatkoille osallistumisesta tapauskohtaisesti.

Marraskuussa 2012 ilmestynyt Kaunis Gloria -liite, jonka sisältö koostui suurelta osin L’Oréalin tuotteita ja työntekijöitä esittelevistä jutuista ja L’Oréalin mainoksista, oli piilomainontaa.

SU: Kyllä. Kaunis Gloria sai JSN:lta huomautuksen piilomainonnasta, koska lehden jutuissa oli mainosmaista sisältöä eikä journalistista sisältöä ollut erotettu riittävän selvästi mainossisällöstä.
MJ: Ei. Ohessa on lainaus vastauksestamme Julkisen sanan neuvostolle: ”Jutuissa mainitaan eri tuotebrändejä 133 kertaa. Niistä 25:ssä tuote on L’Oréalin. Muiden maahantuojien kosmetiikkabrändejä liitteessä mainitaan 88 kertaa ja muita tuotteita kuten vaatteita, koruja ja asusteita 20 kertaa. Jo yksin nämä luvut osoittavat, ettei liite kerro yhden yrityksen tuotteista eikä näin ollen ole piilomainontaa.” Seisomme edelleen tämän vastineen takana, mutta totta kai suhtaudumme saamaamme huomautukseen vakavasti.

L’Oréal on vaikuttanut Glorian journalistisiin ratkaisuihin.

SU: Kyllä. JSN:n mukaan kyseisessä Kaunis Gloria -liitteen jutuissa oli mainosmaista sisältöä. Kuvaavaa on, että numerossa, jossa liite ilmestyi, pääkirjoituksen otsikko (Olen sen arvoinen) oli kopioitu L’Oréalin tunnetuimmasta mainoslauseesta ja pääkirjoituksen vieressä oli L’Oréalin mainos.
MJ: Ei ole.

Julkisen sanan neuvosto suhtautuu liian kriittisesti lifestylejournalismiin ja tuote-esittelyjuttuihin.

SU: Ei. Jos lehdet ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin, niiden pitää myös noudattaa ohjeita. JSN on jopa aika voimaton naistenlehtien tuotemainonnan edessä.
MJ: Ei. JSN on tarpeellinen itsesääntelyelin.

Aikakauslehtien pitäisi irtautua JSN:sta ja perustaa oma itsesääntelyelin.

SU: Kyllä. Irtautuminen JSN:sta voisi ratkaista naistenlehtien ja kosmetiikkayritysten pakkoavioliiton mukanaan tuomat ongelmat. Jos haluaa ylenpalttisesti suitsuttaa mainostajien tuotteita, ei voi samaan aikaan teeskennellä journalistista riippumattomuutta.
MJ: Ei. JSN on mediamurroksessa suuren paineen alla ja tärkeä kannanottaja. Erimielisyydet ja keskustelu ovat normaalia elämää ja kuuluvat kaikkeen kehitykseen.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta