Kaunisteltua journalismia?

JOURNALISTI
25.9.2014

Janne Salomaa, teksti

Jani Laukkanen, kuvat


A-studion politiikan toimittaja Sanna Ukkola on kritisoinut blogissaan naistenlehtien kosmetiikkajuttuja piilomainonnasta. Glorian päätoimittaja Minna Juti sanoo, etteivät mainostajat vaikuta lehden valintoihin.

Naistenlehdet suunnittelevat kauneusjuttuja yhteistyössä kosmetiikkayritysten kanssa.

Sanna Ukkola: Kyllä. Marraskuussa 2012 ilmestyneen Kaunis Gloria -liitteen kauneustoimittaja kertoi minulle blogikirjoitustani varten, että liite oli tehty yhteistyössä L’Orealin kanssa. Noin 60-sivuisessa liitteessä oli 19 sivua L’Orealin mainoksia ja 14,5 sivua toimituksellisia juttuja, joissa esiintyi L’Orealin työntekijöitä tai tuotteita.
Minna Juti: Ei. Naistenlehtiin pätevät samat riippumattomuuden vaatimukset kuin muihinkin medioihin. Se, minkä verran ja minkä yrityksen ilmoituksia lehteen on myyty, ei vaikuta lehden sisältöön. Kaunis Gloria -liitteessä mainittiin L’Oréalin tuotteita 25 kertaa ja muiden maahantuojien kosmetiikkatuotteita 88 kertaa.

Naistenlehdet ovat riippuvaisia kosmetiikkamainonnasta.

SU: Kyllä. Lehdet tarvitsevat mainostuloja, ja naistenlehdet saavat tuloja kosmetiikkafirmoilta. Ilman mainostuloja moni lehti kuolisi. Suuria mainostajia ei haluta suututtaa, sillä niiden valta on alalla käsittämättömän suuri.
MJ: Ei. Kaikki kaupalliset mediat saavat merkittävän osan tuloistaan mainonnasta, ja naistenlehdissä on paljon muutakin kuin kosmetiikkamainontaa. Pääosa tuloistamme tulee kuitenkin tilauksista, eli lukijoiden luottamus on naistenlehdille liiketaloudellisestikin hyvin tärkeää.

On huolestuttavaa, että suuri osa naistenlehtien mainosrahoista tulee yhdeltä yritykseltä, L’Oréalilta.

SU: Kyllä. L’Oreal on yksi maailman suurimmista lehtimainostajista. Vuonna 2012 se käytti mainontaan yli miljardi euroa. Suomessa L’Oreal on suurin aikakauslehtimainostaja. Kun taustoitin aihetta blogiani varten, eräs päällikkötoimittaja kertoi: “Jos L’Oréal vetää euronsa pois, lehti on konkurssissa. Se on kylmä totuus pienistä lehdistä.”
MJ: Ei. Suurin osa mainosrahoista ei tule yhdeltä yritykseltä. Lehdillä on paljon muitakin mainostajia. Mainostajista jokin on aina suurin. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta toimituksellisiin valintoihin.

Jos kosmetiikkayritys on pettynyt brändiensä vähäiseen esilläoloon jossakin naistenlehdessä, se saattaa vähentää mainontaansa kyseisessä lehdessä.

SU: Kyllä. L’Oreal on myöntänyt vahtivansa toimittajia ja viestimiä. Entinen L’Oréalin Suomen toimitusjohtaja kertoi Ylelle vuonna 2009, että tuotteiden näkyvyyttä lehdissä analysoidaan jatkuvasti ja brändien esilläolo vaikuttaa siihen, missä ja miten L’Oréal haluaa olla mukana.
MJ: En ota kantaa. Tätä pitäisi kysyä mainostajilta. Me lähdemme siitä, että mainostajamme valitsevat mainosmediansa niiden tavoittaman kohderyhmän perusteella. Yrityksiltä ja erilaisilta yhteisöiltä, jotka toivovat näkyvyyttä, tulee toki aika ajoin palautetta, mutta se ei vaikuta toimituksen päätöksiin.

Kosmetiikkajuttujen runsaus naistenlehdissä palvelee enemmän mainostajia kuin lukijoita.

SU: Kyllä. Kauneustoimittajat ovat kertoneet minulle suoraan, kuinka suuri vaikutus mainostajilla on juttujen sisältöön. Kauneustoimittajat saattavat saada meikkifirmojen edustajilta moitteita siitä, että palstamillimetrejä on liian vähän, ja päätoimittajia on joutunut puhutteluun, jos mainostajan tuote ei ole riittävästi esillä.
MJ: Ei. Lukijatutkimusten mukaan naistenlehtien lukijat ovat hyvin kiinnostuneita saamaan jatkuvasti uutta tietoa kosmetiikasta ja kauneudenhoidosta. Glorian lukijat pyytävät jopa lisää juttuja kauneudenhoidosta ja uutuustuotteista.

Yritysten lähettämät tuotenäytteet korruptoivat toimittajia.

SU: Kyllä/ei. Esimerkiksi kauneustoimittaja ei voi tehdä työtään ilman testattavia tuotteita. Toisaalta naistenlehdissä ei kirjoiteta tuotteista juuri mitään negatiivista. Yhtälö on hankala varsinkin, kun naistenlehdet ovat JSN:n jäseniä ja sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
MJ: Ei. Tuotenäytteet ovat työkaluja. Alan sisällä katsotaan äkkiä karsaasti, jos joku innostuu niistä liikaa. Omat kauneustoimittajamme ovat ammattilaisia, joiden mielipiteitä ei voi ostaa.

Naistenlehdet ja lifestylelehdet eivät voi julkaista juttuja, joissa käsitellään kriittisesti ison ilmoittajan tuotteita tai toimintaa.

SU: Totta. Naistenlehtien päätoimittajat ovat kertoneet Journalistissakin (11/09), ettei tuotteita ole tapana kritisoida. Virallinen selitys on, että naistenlehdet myyvät hyvää oloa. Todellinen syy lienee kuitenkin, että mainostajat halutaan pitää tyytyväisinä.
MJ: Ei pidä paikkaansa. Ainakin Gloria päättää itse sisällöstään ja julkaisee sellaisia juttuja, joista se tietää lukijoidensa olevan kiinnostuneita. Naistenlehtien parissa nautiskellaan, ja niistä haetaan vinkkejä. Siksi lehdissä enemmän suositellaan kuin kritisoidaan.

Yrityksen tarjoamalta promootiomatkalta ei voi kirjoittaa kriittistä juttua.

SU: Totta/tarua. En ole juuri nähnyt kriittisiä juttuja tällaisilta matkoilta. Jos autofirma tarjoaa viiden tähden hotelliyöpymiset, ruokailut ja satojen eurojen lahjat, niin tarkoituksena on voidella toimittajaa kirjoittamaan kritiikittömästi autosta. Moni lehtitalo onkin alkanut maksaa itse matkansa.
MJ: Tarua. Jos promootion aihe pettää tai matka on muuten epäonnistunut, siitä voi kirjoittaa. Päätämme promootiomatkoille osallistumisesta tapauskohtaisesti.

Marraskuussa 2012 ilmestynyt Kaunis Gloria -liite, jonka sisältö koostui suurelta osin L’Oréalin tuotteita ja työntekijöitä esittelevistä jutuista ja L’Oréalin mainoksista, oli piilomainontaa.

SU: Kyllä. Kaunis Gloria sai JSN:lta huomautuksen piilomainonnasta, koska lehden jutuissa oli mainosmaista sisältöä eikä journalistista sisältöä ollut erotettu riittävän selvästi mainossisällöstä.
MJ: Ei. Ohessa on lainaus vastauksestamme Julkisen sanan neuvostolle: ”Jutuissa mainitaan eri tuotebrändejä 133 kertaa. Niistä 25:ssä tuote on L’Oréalin. Muiden maahantuojien kosmetiikkabrändejä liitteessä mainitaan 88 kertaa ja muita tuotteita kuten vaatteita, koruja ja asusteita 20 kertaa. Jo yksin nämä luvut osoittavat, ettei liite kerro yhden yrityksen tuotteista eikä näin ollen ole piilomainontaa.” Seisomme edelleen tämän vastineen takana, mutta totta kai suhtaudumme saamaamme huomautukseen vakavasti.

L’Oréal on vaikuttanut Glorian journalistisiin ratkaisuihin.

SU: Kyllä. JSN:n mukaan kyseisessä Kaunis Gloria -liitteen jutuissa oli mainosmaista sisältöä. Kuvaavaa on, että numerossa, jossa liite ilmestyi, pääkirjoituksen otsikko (Olen sen arvoinen) oli kopioitu L’Oréalin tunnetuimmasta mainoslauseesta ja pääkirjoituksen vieressä oli L’Oréalin mainos.
MJ: Ei ole.

Julkisen sanan neuvosto suhtautuu liian kriittisesti lifestylejournalismiin ja tuote-esittelyjuttuihin.

SU: Ei. Jos lehdet ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin, niiden pitää myös noudattaa ohjeita. JSN on jopa aika voimaton naistenlehtien tuotemainonnan edessä.
MJ: Ei. JSN on tarpeellinen itsesääntelyelin.

Aikakauslehtien pitäisi irtautua JSN:sta ja perustaa oma itsesääntelyelin.

SU: Kyllä. Irtautuminen JSN:sta voisi ratkaista naistenlehtien ja kosmetiikkayritysten pakkoavioliiton mukanaan tuomat ongelmat. Jos haluaa ylenpalttisesti suitsuttaa mainostajien tuotteita, ei voi samaan aikaan teeskennellä journalistista riippumattomuutta.
MJ: Ei. JSN on mediamurroksessa suuren paineen alla ja tärkeä kannanottaja. Erimielisyydet ja keskustelu ovat normaalia elämää ja kuuluvat kaikkeen kehitykseen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta