Journalister är tröga

JOURNALISTI
25.9.2014

Dan Lolax, teksti


Mediehusen befinner sig inte i en havererad affärsmodell utan i en havererad verklighetskontakt där affärsmodellen ingår, skriver Dan Lolax.

Om mediehusen inte utvecklas under ekonomiskt sunda tider tvingas de utveckla genom att avveckla då det är kris.

KSF Media säger upp närmare 50 anställda, 30 av dem journalister. KSF är inte ensam om att sparka murvlar. På Yle kan 185 ryka.

Lär vi oss något av detta? Vi journalister framstår trots allt som rätt tröga.

Hur annars förklara att en kår som borde vara i utvecklingens framkant nu finner sig överkörd av den? Vår samlade kritiska massa borde ha varje finger på varje puls som betyder något, men vi nöjer oss med vår egen.

Någon säger kanske att det är cheferna som ska ha koll på utvecklingen. Mediehusens högsta löne­klass ansvarar för affärsmodellen, ja, men det är för enkelt att skylla på cheferna.

Nyckelordet för framgångsrik journalistik har alltid varit ”relevans”. Relevansen handlar om innehåll, form och ekonomi. Journalistiken har en indirekt koppling till ekonomin via den plattform som ser till att innehåll och konsument möts.

Mediehusen befinner sig inte i en havererad affärsmodell utan i en havererad verklighetskontakt där affärsmodellen ingår.

Hur gick det så här? Kanske det har att göra med att journalistens arbetsplats är en svårmanövrerad skuta. Barlasten består av traditioner, hierarkier och, fram till nu, en trygg tillvaro. Det har gjort skutan stabil på hastighetens bekostnad.

Lösningen finns i rekryteringen. Den är grunden för mediehusens utveckling.

Journalistförbundets ännu opublicerade arbetsmarknadsundersökning 2014 visar att 17 procent av förbundets medlemmar har en journalistutbildning på universitetsnivå, medianomerna är kring 10 procent. Resten har annan utbildning.

”Annan utbildning” kommer att behövas, men en journalistutbildning som håller jämna steg med yrket är viktig. Utbildning och yrke utvecklas genom att fördomsfritt hänga med i all annan utveckling.

En rekrytering är ett steg i rätt riktning om en journalist inte definieras av det som sitter i väggarna på den arbetsplats hen kliver in på, utan av den nya kunskap hen för med sig.

 

Skribenten är samhällsreporter på Åbo Underrättelser. Skriver också Nyhetsbloggen.

dan.lolax@fabsy.fi



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta