Hyvän löytäjä

JOURNALISTI
25.9.2014

Kirsi Haapamatti, teksti

Juha Harju, kuvat


Eparin päätoimittaja Laura Syväoja uskoo myönteisen journalismin voimaan paikallislehdessä.

Laura Syväoja, 31, on kääntänyt Seinäjoella ilmestyvän paikallislehti Eparin kurssia. 87-vuotias lehti julistaa nyt valoa.

”Paikallislehden on oltava alueen käyntikortti. Haluan, että lukija, myös tänne tuleva matkailija, huomaa, mitä kaikkea hyvää kaupungissamme on. Valittaminen ja vastakkainasettelujen korostaminen eivät sovi paikallislehteen.”

Syväoja puhuu innostuneesti positiivisesta journalismista. Hän on päätoimittajakautensa aikana jo uudistanut Eparin ulkoasun ja linjan täysin. Syväoja tuli päätoimittajaksi vuoden 2013 alussa.

”Emme keksi ankeista aiheista väkisin hyvää. Totta kai paikallislehti noteeraa ajankohtaiset, ihmisiä puhuttavat asiat. Mieluummin kuitenkin haemme jutuissa ratkaisuja kuin syvennämme ristiriitoja entisestään. Positiivinen journalismi on selkeästi saanut jalansijaa myös muualla. Ihmiset kaipaavat hyviä uutisia. Seinäjoella on paljon iloisia juttuaiheita.”

 

Epari asemoi itsensä kaupungin paikallisimmaksi lehdeksi. Se tarkoittaa päätoimittajan mukaan sitä, että lehti ei yritä kilpailla uutisista, jotka ovat jo muutenkin kaikkien saatavilla. Kerran viikossa ilmestyvä lehti ei siihen kelkkaan ehdi.

”Teemme sen sijaan jutun vaikka siitä, että Pajuluomalla on nähty kettu. Se on paikallinen uutinen, jota muut eivät voi tehdä.”

 Laura Syväojan valinta Eparin päätoimittajaksi herätti alussa kummastusta. Miten nuori, vihertävistä ajatuksistaan tunnettu nainen voisi tehdä uskottavasti perinteikästä kaupunkilehteä?

”Enää tällaista kritiikkiä ei juuri kuulu. Vanhemmalla journalistilla olisi enemmän elämänkokemusta, mutta olen tehnyt paljon työtä kuroakseni kiinni tätä eroa. Tutustun kaupungin toimintaan niin perusteellisesti kuin mahdollista. Oma taustani markkinointiviestinnässä ja kulttuurin parissa on sekin tuonut varmuutta ja näkemystä siitä, mitä kaikkea alueella tapahtuu.”

Syväoja aloitti toimittajanuransa jo 15-vuotiaana. Hän teki ystävänsä kanssa omaa ohjelmaa Järviradioon. Sittemmin hän on työskennellyt maakuntalehdissä, viestintäkonsulttina, kulttuurisihteerinä, EU-hankkeissa ja paikallislehdessä.

Epari on I-Mediat Oy:n kaupunkilehti. I-Mediat julkaisee muun muassa Ilkkaa ja Pohjalaista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta