Sorsa tukisti toimittajia

JOURNALISTI
25.9.2014

Timo Kilpi, teksti


Historia. Poimintoja vanhoista Journalisteista.

Turussa pidettiin syksyllä 1986 seminaari, joka käsitteli muun muassa saman vuoden keväällä tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tiedottamista ja uutisointia. Alustaessaan aiheesta ”Poliittinen päättäjä julkisuuden paineessa” pääministeri Kalevi Sorsa läksytti toimittajia.

”Sorsan alustuksesta tuli mieleen pääministerin parin vuoden takainen infokratia-puhe SDP:n Lahden puoluekokouksessa. Tshernobyl-semi­naarissa Sorsa totesi, että uutta ja vanhaa ja ikituttua on vaikuttaminen taitolla, otsikoinnilla, kuvavalinnalla ja ingressillä. Uutta hänen mielestään on se, ettei alkuperäinen viesti tahdo enää päästä juttuun ollenkaan mukaan, kaikki on toimittajan tulkintaa”, kirjoitti toimittaja Eija Loueniva Sanomalehtimiehessä.

”Puheesta saatetaan irrottaa sana sieltä, toinen täältä, panna ne sitaatteihin ja täyttää välit toimittajan tulkinnoilla. Ja kääntäen: julkaistaan sitaatein varustettuna  ’lausuntoja’, joita ei koskaan annettu. Toimittajan sana ei pidä, se ei ole miehen sana vanhassa suomalaisessa merkityksessä. On suorastaan jännittävää seurata, miten muuttuu aamulla annettu sano­ma päivän mittaan – –.

Sorsa näki asioiden nykytilaan kaksi syytä: kilpailu ja kansainvälinen virtaus, jonka takana tosin myös on kilpailu. Pääministeri löysi asiassa myös alemmuuskompleksiakin ’kun ollaan jäljessä Ruotsin edistyneisyydestä’.

’Kun Ruotsissa evakuoitiin, hössötettiin ja annettiin perusteetta Suomea arvostelevia lausuntoja, niin mikä oli monen lehden reaktio: syvä paheksunta siitä, ettei Suomessa menetelty samalla tavalla’, Sorsa paheksui.”



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta