Takaisin

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus aikoo esittää Ylioppilaslehti Ainolle ilmestymistaukoa. Kuva yliopiston uudesta Väre-rakennuksesta, jonka tilojen sopivuudesta taiteiden opiskeluun on kirjoitettu Ainossa. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva


Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus aikoo esittää ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 17.4., että Ylioppilaslehti Aino jää ilmestymistauolle vuoden loppuun asti.

Asia tuli julki torstaina 4.4., kun Ainon päätoimittajana vielä tämän kevään toimiva Emilia Mäenmaa kirjoitti siitä Facebookissa.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Tapio Hautamäen mukaan ilmestymistauon aikana on tarkoitus selvittää, millainen on Aino-lehden tulevaisuus. Hautamäki kirjoitti asiasta AYY-blogissa 4.4. sen jälkeen, kun Mäenmaa oli tuonut sen julki Facebookissa.

Mäenmaa irtisanoutui päätoimittajan pestistään noin puolitoista kuukautta sitten. Tämän jälkeen ylioppilaskunta ilmoitti hänelle, ettei seuraajan rekrytointia avata. Sen sijaan ylioppilaskunnan hallitus aikoi esittää edustajistolle Ainon ilmestymistaukoa.

Emilia Mäenmaan mielestä on käsittämätöntä, ettei hallitus viestinyt suunnitelmastaan avoimesti, jotta siitä olisi voitu keskustella.

”Tämä on iso juttu. Lehti on ollut olemassa kymmenen vuotta, eikä sen laittaminen ilmestymistauolle ole mikään neutraali päätös”, hän sanoo.
 

Hallituksen puheenjohtaja Hautamäki kirjoitti AYY-blogissa, että asian valmistelua ei haluttu tuoda julkiseen keskusteluun, koska keskustelut Ainon nykyisen henkilöstön kanssa olivat kesken.

Käytännössä keskustelu koski muutoksia, joita mahdollinen ilmestymistauko tarkoittaa lehden graafikon työssä.

Hautamäen mielestä tilanne, jossa päätoimittajan paikkaa ei ole täytetty, tarjoaa mahdollisuuden selvittää, miten jäsenmaksulla kerätyt tulot käytetään jäsenten kannalta ihanteellisella tavalla.

”Edellisen päätoimittajarekrytoinnin yhteydessä vuonna 2017 keskustelu typistyi siihen, tehdäänkö printtiä vai digiä. Nyt halutaan pohtia myös muita formaatteja. Jos puhutaan itsenäisestä journalismista, se voi olla esimerkiksi audiovisuaalista. Jos selvityksessä päädytään siihen, että tehdään resursseilla jotain muuta, sittenhän mahdollisuuksien kirjo on vielä laajempi”, hän sanoo.

”Muu tarkoittaa jotain muuta ylioppilaskunnan toimintaa, kuten viestintää, jos päädytään siihen, ettei haluta itsenäistä journalismia.”


Parin viime vuoden aikana Ainon itsenäisen journalismin tuloksena ovat syntyneet muun muassa jutut startup-yrittäjyydessä epäonnistumisesta, ARTSin opiskelijoiden tyytymättömyydestä uusiin Otaniemen-tiloihin ja Otaniemen opiskelijakeskuksen rakentamiseen liittyvästä politikoinnista.

Viime helmikuussa ilmestyi juttu Sisäpiirivitsi, joka kertoi opiskelijayhteisöjen syrjivistä käytännöistä.

”Juttu nousi puheenaiheeksi kansallisessa mediassa ja sen seurauksena toimitus sai anonyymin hyökkäyksen niskaansa. Minä puolestani olin edustajiston kuultavana aiheesta”, Emilia Mäenmaa kirjoittaa Facebookissa.

Häntä pelottaa sellainen tulevaisuudenkuva, jossa Aalto-yliopiston kokoisessa yhteisössä ei olisi enää riippumatonta mediatoimijaa.

”Silloin tilanne on se, että kun Otaniemeen kävelee syksyllä uusi opiskelija, hän kohtaa ainoastaan hyvän mielen hymistelyviestintää.”
 

Ylioppilaskunnan Hautamäen vastaukset siihen, miksi Ainon nykymuodolle tarvitaan vaihtoehtoja ja ketkä muutosta haluavat, ovat laajoja.

”Se liittyy median murrokseen ja kehitykseen, joka nähdään laajemminkin ylioppilaskunnissa. Pohdinnassa on, palveleeko Ainon nykyinen formaatti parhaiten nykyajan journalismitarpeita.”

”Keskustelua käydään laajasti: jäsenet keskustelevat, edustajisto keskustelee ja toimistolla keskustellaan.”

Hautamäen mukaan ilmestymistaukosuunnitelmasta oli tarkoitus viestiä hallituksen 5.4. pidetyn kokouksen jälkeen.
 

Jos ylioppilaskunnan edustajisto päättää 17.4., ettei ilmestymistaukoa tule, Aino tarvitsee uuden päätoimittajan.

Emilia Mäenmaan mielestä hallitus ei oikeasti jätä edustajistolle muuta vaihtoehtoa kuin ilmestymistauon, koska myöhään keväällä aloitettavan päätoimittajarekrytoinnin valmistuminen syksyksi on epätodennäköistä.

Hautamäen mielestä päätoimittajarekrytointi ehditään tehdä niin, että Aino pääsee normaaliin ilmestymisrytmiin.

”Eihän se aikataulu yhtä väljä ole kuin jos rekrytointi olisi aloitettu heti, kun tieto päätoimittajan irtisanoutumisesta tuli. Arviomme on, että pääsemme tarvittaessa normaaliin ilmestymisaikatauluun.”
 

Ylioppilaslehtien tulevaisuudesta on viime aikoina keskusteltu muissakin ylioppilaskunnissa. Journalisti on seurannut asiaa muun muassa jutuissaan Ei niin uljas loppu ja Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Turussa ylioppilaskunnan edustajisto väänsi loppuvuodesta Turun ylioppilaslehden budjetin leikkaamisesta, mutta lopulta se säilyi ennallaan.

Lisäksi edustajisto käsitteli sitä, missä muodossa Tylkkärin pitäisi jatkossa ilmestyä. Lehden johtokunnan selvitettäväksi jäi, mitä digisisältöjen kehittäminen paperilehden rinnalla vaatisi.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi jäi vuodenvaihteessa ilmestymistauolle, koska Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät.

Uuden ylioppilaskunnan edustajisto päätti alkuvuodesta perustaa työryhmän tamperelaisen ylioppilasmedian toteutusvaihtoehtojen kartoittamiseksi.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin edustajiston päätöksellä viime joulukuussa.
 

Lue lisää ylioppilaslehtien tilanteesta:
Ei niin uljas loppu
Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?
Vanhana syntynyt

 

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta