Takaisin

Yle on aloittanut yt-neuvottelut, joiden syynä on aikomus korvata studiotekniikka enemmän automatiikkaan ja robotiikkaan nojaavalla teknologialla. Kuva: Heli Saarela

Yleisradio aloitti viime viikolla kuuden viikon mittaisiksi suunnitellut yt-neuvottelut Uutis- ja ajankohtaistoiminnan Studio ja Kuva -osastolla. Neuvottelut koskevat tiimi- ja ohjaustyötä. Niiden piirissä on 68 työntekijää: ohjaajia, kameramiehiä, äänitarkkailijoita, valaisijoita, ja muita ajankohtaisohjelmien tekijöitä. Työnantajan ilmoittama työvoiman vähennystarve on suuri, enintään 25 henkilötyövuotta.  

Taustalla on Ylen studiotekniikan vanheneminen ja ajatus korvata vanheneva tekniikka uudella, aiempaa huomattavasti enemmän automatiikkaan ja robotiikkaan nojaavalla teknologialla.  

Yle käyttää jo nykyisin miehittämättömiä robottikameroita uutisstudiossaan, mutta nyt suunnitellaan aivan toisen tason uudistusta, varapääluottamushenkilö Juha Blomberg kertoo. 

”Yhtiö suunnittelee kokonaan automaatioon pohjaavia uusia studioalueita. Kun tuotanto siirtyy sinne, vähenee myös työvoiman tarve”, Blomberg sanoo.

 

Erikoista tilanteessa on muun muassa aikataulu. Ylen suunnitelma on alkutekijöissään, eikä uuden teknologian hankkimisesta ole tehty vielä lopullista päätöstä, saati aloitettu tarjouskilpailua.  

Ylen alustavan aikataulun mukaan uudet tilat olisivat käytössä noin vuoden 2022 lopulla. Yt-kierroksen seurauksena mahdollisesti irtisanottavat työntekijät jatkaisivat työssään vajaan kahden vuoden ajan irtisanomisestaan kuultuaan. 

”Tällainen viivästetty irtisanominen on ollut esillä neuvottelujen alussa”, Blomberg sanoo. 

”Ajatus on erittäin poikkeuksellinen. En muista vastaavaa. On aika kauhea paikka olla reilu puolitoista vuotta työssä tietoisena irtisanomisestaan. Epätasa-arvon tunnetta vain lisää, jos osa työntekijöistä pääsee uudelleenkoulutukseen tai sijoitetaan talon sisällä uudestaan – osaa taas ei.” 

Myös Journalistiliiton juristi Sanna Nikula kuvailee menettelyä poikkeukselliseksi. Jos irtisanomisiin päädytään, Ylen pitäisi esimerkiksi kaikissa rekrytoinneissaan tulevan puolentoista vuoden ajan selvittää, olisiko uutis-ja ajankohtaistoiminnan irtisanottuja mahdollista uudelleensijoittaa avoinna oleviin työtehtäviin. 

”On lisäksi vaikea ymmärtää, miten yhtiö voi arvioida vähennystarpeen suuruutta jo nyt, kun ei vielä ole valmista suunnitelmaa tai mitään tarjoustakaan.” 

Blombergin mukaan työntekijöiden on vaikea ymmärtää Ylen yt-hoppua. 

”Työnantajan tahtotila on kuitenkin vahva, että tälle tielle lähdetään.” 

 

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen korostaa, että mahdolliset irtisanomiset ja muut järjestelyt ovat yt-prosessin ratkaistavia asioita. 

”Mutta jos automaation ja robotiikan osuutta kasvatetaan niin kuin on alustavasti suunniteltu, työrooleihin tulee isoja muutoksia.” 

Jokinen sanoo, että neuvottelujen aikaiseen käynnistämiseen johti pyrkimys avoimuuteen. 

”Arvaa, mietittiinkö sitä aika tiiviisti. Pähkäilimme asiaa pitkään, mutta tulimme siihen tulokseen, että on hyvä olla suunnitelmistamme mahdollisimman avoimia, ja ryhtyä neuvotteluihin jo nyt. Se tuntui kaikkia kohtaan reiluimmalta. Tässä jää nyt aikaa miettiä ratkaisuja. Jos irtisanomisiin päädytään, ei se varmasti ole helppo paikka työntekijöille, mutta ei sellainen tiukka yt-kierroskaan ole, jossa työt päättyvät saman tien.” 

Jokinen sanoo, että Yle ei tavoittele uudistuksilla merkittäviä säästöjä. 

”Investoinnit ovat niin suuria. Toki henkilöstömenoissa jotain säästetäänkin.” 

Mitä Yle sitten hyötyy automaation lisäämisestä? 

”Meidän on joka tapauksessa hankittava uutta teknologiaa vanhentuneen tilalle”, Jokinen sanoo. 

”On paras hankkia uusinta ja parhainta. Tuohan se työntekoon myös lisää joustavuutta.” 

Yleisradioyhtiöstä BBC ja Ruotsin SVT ovat jo suurilta osin automatisoineet uutis- ja ajankohtaisohjelmiensa tuotantoa.  

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta