Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä STT:n siteeratuimpien toimitusten kärkikymmenikköön. Kuvassa vasemmalta: Salla Vuorikoski, Matti Rämö, Samuel Nyroos, Heikki Vento, Mikko Numminen, Elina Järvinen, Hannu Kyyriäinen ja Matti Kalliokoski. Kuva: Juuso Westerlund.

Yle taas ykkönen STT:n siteerauksissa – Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä kymmenen kärkeen.

JOURNALISTI
14.1.2021

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva
Heli Saarela, grafiikka

EDIT 15.2. 2021 kello 8:41.
Tämän jutun siteerausmääriä koskevissa luvuissa saattaa olla virheitä. STT tekee tarkistuslaskennan viime vuoden siteerausmääristä, koska laskentaan käytetty julkaisujärjestelmä on vaihtunut ja uuden järjestelmän haun on huomattu toimivan toisin kuin aiemman. Journalisti ja STT julkaisevat tarkistetut luvut heti, kun ne on saatu.

Suomen Tietotoimisto (STT) siteerasi vuonna 2020 useimmin Yleä, joka on pitänyt kärkipaikkaa siteerauksissa jo viisi vuotta peräjälkeen. STT siteerasi Yleä viime vuonna yhteensä 184 kertaa.

Luvut ilmenevät STT:n Journalistille tekemästä siteerausselvityksestä. Selvityksen teki viime vuoden tapaan STT:n toimittaja Tapio Pellinen.

Yle sai uutisvoittoja muun muassa kärkipoliitikkojen haastatteluista ja politiikasta ylipäätään, Sibelius-Akatemian häirintätapausuutisoinnista, Al-Holin leiriin liittyvästä seurannasta ja koronasuositusuutisoinnista. Yle seurasi tarkoin myös esimerkiksi kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) kunnianloukkaustapausta ja Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja. Lisäksi Yle teki useita siteerauksia tuottaneita gallupeja ja kyselyitä.

Toiseksi siteeratuin toimitus oli viime vuosien tapaan Helsingin Sanomat, jonka siteerausmäärä putosi 126 kertaan viime vuoden 155:stä.

Helsingin Sanomat keräsi uutisvoittoja esimerkiksi gallupeilla, kyselyillä ja politiikan aiheilla, kuten ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksen uutisoinnilla ja presidentti Sauli Niinistön kommenteilla ajankohtaisiin asioihin.

Hesari seurasi tarkoin myös Helsingin politiikkaa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman tapahtumia koronaviruksen levitessä. HS kunnostautui myös urheilun uutisilla sekä pitkillä tutkivilla jutuilla ja uutisilla muun muassa siivousalan epäkohdista ja Veijo Baltzarin epäillyistä rikoksista.

 

Kolmantena siteerauslistalla oli kolmen edellisvuoden tapaan Uutissuomalaisen kahdeksan hengen yhteistoimitus. Lähinnä Keskisuomalainen-konsernin sanoma- ja paikallislehdille sisältöjä tuottava Uutissuomalainen teki viime vuonna yhteensä 86 uutisvoittoa. Sen siteerauksia keränneet uutiset käsittelivät politiikkaa, EU:ta ja taloutta.

Jaetulla neljännellä sijalla olivat Ilta-Sanomat ja yhteistoimitus Lännen Media, joita STT siteerasi 52 kertaa. Kärkikymmenikköön mahtuivat myös Iltalehti, MTV, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus sekä Suomen Kuvalehti, joka pudotti Savon Sanomat pois kymmenen kärjestä.

Ilta-Sanomat selvitti ansiokkaasti muun muassa psykoterapiayhtiö Vastaamon johtajan tietomurron pimittämistä, olympiakomitean puheenjohtajakisaa ja Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja.

Toimituksen merkittävästä pienentymisestä joulukuussa tiedottanut Lännen Media oli viime vuonna vahvoilla esimerkiksi Kiuruveden hoivakotikuolemien uutisoinnissa. Lisäksi se käsitteli rikoksia, ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheita sekä esimerkiksi kausityöntekijöiden saamista Suomeen.

Iltalehden vahvuuksia olivat urheilu, politiikka, julkisuuden henkilöiden ihmissuhteet sekä rikokset. MTV Uutiset teki puolestaan skuuppeja rikosuutisissa, politiikassa, Haaviston tapauksen seurannassa ja esimerkiksi eduskunta-avustajana ja kunnallispoliitikkona toimivan Pekka Katajan (ps.) murhayrityksen seurannassa.

 

Suomen Kuvalehti (SK) on ensimmäinen aikakauslehti, joka nousi STT:n siteerauslistalla kymmenen siteeratuimman joukkoon vertailun kymmenvuotisen historian aikana. STT siteerasi SK:ta viime vuonna 16 kertaa.

Suomen Kuvalehdellä on takanaan vaikea syksy, jonka aikana julkaisijayhtiö Otavamedia kävi yt-neuvottelut ja lisäksi korona sekoitti arkea. Elokuussa 2020 aloittanut päätoimittaja Matti Kalliokoski on tyytyväinen siteerausmääriin.

"Tulos kertoo, että SK:n toimitus on tehnyt hyvää työtä. Sen on kyllä havainnut muutenkin, mutta tämä on konkreettinen osoitus siitä”, Kalliokoski sanoo.

Kalliokoski sanoo, etteivät vuoden 2020 uutisvoitot tulleet sattumalta, vaan ovat vaatineet töitä.

"SK:n tavoite keskittyä yhteiskunnallisesti olennaisiin asioihin on toiminut. Pelkkä määrä ei ratkaise vaan myös laatu."

SK:n näkyvin uutisvoitto johti lopulta ministerin eroon, kun lehti paljasti elinkeino- ja valtiovarainministerin tehtävissä toimineen Katri Kulmunin maksattaneen keskustan puheenjohtajan tehtäviin liittyneitä esiintymiskoulutuksiaan työ- ja elinkeinoministeriöllä. Lehti uutisoi ensimmäisenä myös Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä epämääräisistä maskikaupoista ja perussuomalaisten kansanedustajien salatuista kytköksistä kiinalaisyhtiön kanssa.

Kärkikymmenikön ulkopuolella olevista aikakauslehdistä STT siteerasi muun muassa Autosportia, Demokraattia, Talouselämää, Journalistia, Long Playta, Seiskaa, Seuraa ja Imagea. Autosportille siteerauksia kertyi kymmenen, Demokraatille seitsemän, muille yhdestä kahteen kappaletta.

STT:n Tapio Pellinen muistuttaa, että siteeraukset on poimittu käsityönä, joten inhimillisten virheiden mahdollisuus on olemassa.

"Selvityksessä on käyty läpi kaikki Suomen sanomalehdet ja keskeiset mediat, mutta on täysin mahdollista, että varsinkin harvinaisemmin siteeratut tiedotusvälineet, kuten aikakaus-, lifestyle- tai harrastelehdet saattavat jäädä pois selvityksestä", Pellinen sanoo.

Mediaa itseään koskevia uutisia, kuten yt-neuvotteluja, lehteä tai sen toimittajia koskevia oikeusjuttuja tai päätoimittajavaihdoksia ei ole laskettu uutisvoitoksi ja siten siteeraukseksi.

 

STT:n siteerausten kokonaismäärä jatkoi laskuaan viime vuonna. Huippuvuosina 2013–2016 siteerauksia kertyi noin 1400 kappaletta. Viime vuoden luku oli 750.

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen osasi odottaa siteerausmäärän laskua, koska koronapandemia hallitsi uutisvuotta. Korona toi monelle toimitukselle uutisvoittoja mutta Holopainen arvioi, että jatkuva koronauutisointi ja uuden aihekokonaisuuden opettelu sitoi toimitusten resursseja muilta aiheilta.

"Korona on väistämättä vienyt meidän kaikkien aikaa muiden uutisten penkomiselta ja toisaalta STT:n resursseja siteeraamiselta. Asioita on jouduttu priorisoimaan kovalla kädellä", Holopainen sanoo.

Siteerausten määrän pidempiaikainen lasku johtuu Holopaisen mukaan myös yleisestä uutistoiminnan kehityksestä. Uutisiksi päätyvien aiheiden määrä vähenee, kun toimitukset pyrkivät käyttämään pienenevät resurssit entistä tarkemmin.

"Verkkokilpailussa yleisön huomion saa vangittua vain kunnolla tehdyillä jutuilla, joiden eteen on nähty vaivaa. Näin journalismi palvelee lukijoita näissä aiheissa paremmin, mutta samalla muita karsiutuu väistämättä pois, kun resurssit eivät lisäänny."

Lue lisää siteerauksista helmikuun Journalistista, joka ilmestyy 11.2. 2021

EDIT OIKAISU 22.1. 2021. Korjattu MTV:n ja Helsingin Sanomien siteerausmäärät. MTV:n oikea siteerausmäärä on 39 (30) ja Helsingin Sanomien 126 (125). Muutokset eivät vaikuta toimitusten sijoitukseen STT:n siteerauslistauksessa.
 



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta