Takaisin

Journalisti kertoi Svenska Ylen pätkätyöntekijöiden tyytymättömyydestä torstaina 27. helmikuuta ilmestyneessä lehdessä.

Ylessä työskentelevät pätkätyöntekijät esittävät kovaa kritiikkiä Ylen henkilöstöpolitiikkaa kohtaan torstaina 27. helmikuuta ilmestyneessä Journalistissa. Voit lukea jutun täältä.

Ylen HR-päällikkö Sami Toiviainen sanoo nyt, että Yle on epäonnistunut.

”On äärimmäisen ikävää, että ilmeisen monet Svenska Ylen työntekijät kokevat, että heitä kohdellaan huonosti. Täällä HR:ssä ja Ylessä ylipäätään meidän täytyy jatkaa työtä, jota ollaan jo pitkään tehty näiden asioiden ratkaisemiseksi. Tämä [Journalistin artikkeli] kertoo, että työtä on vielä edessä.”

Toiviainen kertoo, että Svenska Ylessä on tänään ja eilen järjestetty keskustelutilaisuuksia määräaikaisille työntekijöille. 

”Meidän täytyy yleisellä tasolla kuunnella vielä tarkemmin määräaikaisia ja pohtia sillä perusteella, mitä asialle voi tehdä. Sitten pitää käydä läpi yksittäisten henkilöiden asiat. Sen voi tehdä joko henkilön pyynnöstä, luottamusmiehen pyynnöstä tai oma-aloitteisesti työnantajan puolelta. Ei ole mitään muuta tehtävää kuin käydä asia kerrallaan läpi ja paneutua tähän entistäkin pontevammin, kun tässä selvästikin on epäonnistuttu”, sanoo Toiviainen.

Missä Yle on epäonnistunut?

”Ennen kaikkea siinä, että meidän työntekijät kokevat tulevansa huonosti kohdelluksi. Sen huonon kokemuksen takana voi olla monia syitä. Voi olla että kaikki on laillista, mutta silti on huono kokemus. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä, oli sitten määräaikainen tai vakituinen, kokisi tulevansa hyvin ja oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Jos näin ei ole, olemme epäonnistuneet.”

Kun sanot, että ”he kokevat tulleensa huonosti kohdelluksi”, tarkoitatko sillä, ettei heitä ole tosiasiassa kohdeltu huonosti?

”Ylen kaltaisessa isossa organisaatiossa on varmasti henkilöitä, joiden työsopimukset eivät ole pykälien mukaan kunnossa. ‘Kokemuksella’ en tarkoita, ettei se sinänsä pitäisi paikkansa. Viittaan siihen, että välttämättä kaikkien kohdalla ei ole kyse laillisuusongelmasta. Mutta työntekijän kokemus on aina tosi.”

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo, etteivät ongelmat yllätä häntä millään tavalla. 

”Työehtosopimusneuvotteluissa olemme käyneet läpi ihan samoja asioita”, hän sanoo. 

Ennen tes-neuvotteluita Journalistiliitto kerää tietoa jäseniltä siitä, mitä aiheita nämä toivovat neuvotteluissa käsiteltävän. Määräaikaisten aseman parantaminen Ylessä nousi vahvasti esiin kyselyssä, Aho kertoo.

”Ymmärrän Ylen toimintatapoja joltain osin, mutta jos ilkeästi sanoo, niin valtionyhtiö kiertää työnantajavelvoitteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Ylen uusi, perjantaina 28. helmikuuta hyväksytty työehtosopimus tuokin joitain parannuksia määräaikaisille työntekijöille. 

Vastedes määräaikaisen työntekijän pitää saada tietää sopimuksen mahdollisesta jatkosta pääsääntöisesti vähintään kahta viikkoa ennen kuin edellinen sopimus loppuu. 

Työehtosopimuksessa on myös kirjaus työlainsäädännöstä. Se on mukana muistuttamassa siitä, ettei toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ole sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvä. 

Aho muistuttaa, että määräaikaisuuksia ei ole tarkoitettu ketjutettaviksi.

”Seuraukset ovat juuri ne, jotka artikkeli nostaa esiin. Määräaikaisuuksien ketjutus pahentaa ihmisten epävarmuutta ja aiheuttaa pelkoja tulevaisuudesta. Myöskään työntekijöiden työterveysasiat eivät ole kunnossa.”

Aho kiinnittää huomiota Ylen organisaatioon, joka ei ulkopuolisen silmin näytä toimivan.

”Esimerkiksi hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Kerstin Häggblom sanoo artikkelissa, että he saavat budjetin myöhässä. Se kertoo siitä, ettei budjettiprosessi ole kunnossa.”

Toinen huomio liittyy Kerstin Häggblomin lausuntoon siitä, ettei pitkäaikainen työsuhde ole kriteeri rekrytoinnissa, vaan oikea osaaminen on tärkeämpää.

”Jos henkilöä on roikutettu siellä vuosikausia ilman, että on rohjettu sanoa, ettei osaaminen ole oikeanlaista, se on epäreilua henkilöstöpolitiikkaa”, Aho sanoo.

Mitä Journalistiliitto voi tehdä?

”Voimme valvoa tarkasti, että määräaikaisuudet ovat laillisia. Siksi on tärkeää, että he joita tämä koskee, ovat yhteydessä lähimpään luottamushenkilöön tai liittoon. Meidän täytyy tietää näistä asioista”, Aho sanoo.

Ennen kaikkea hän toivoo, että Yle itse oikaisisi toimintatapojaan.

”Se olisi kaiken järkevin tapa edetä tästä.”


Uusi työehtosopimus tuo myös toisen parannuksen määräaikaisten tilanteeseen. Vastedes pääluottamushenkilö saa työnantajalta säännöllisesti selvityksen määräaikaisuuksien perusteista ja voi seurata sitä, missä määräaikaisia sopimuksia käytetään ja miten. 

"Se on selkeä parannus", Ylen pääluottamushenkilö Anu Kähkönen sanoo.

Hän toivoo, että Yle satsaa nyt henkilöstöönsä. 

”Tällä hetkellä tilanne on siinä mielessä surkea, että kaikki suunnitelmallisuus tuntuu puuttuvan”, Kähkönen sanoo.

Toimittaja Toivo Haimi on Ylen ohjelmatyöntekijöiden määräaikaisten ja epätyypillisten osaston puheenjohtaja. Hän sanoo, että Ylellä on valtionyhtiönä erityinen vastuu olla hyvä työnantaja. ”Jos Yle on yhtiö, johon lahjakkaat nuoret tekijät haluavat töihin, se kirittää myös elinkeinoelämää.” Kuva: Jyrki Valkama/Yle

Myös Ylen toimittaja Toivo Haimi tunnistaa Journalistin artikkelissa nostetut ongelmat. Hän toimii Ylen ohjelmatyöntekijöiden määräaikaisten ja epätyypillisten osaston puheenjohtajana. Haimi sanoo, että kysymys määräaikaisten asemasta koskee koko yhtiötä, ei vain Svenska Yleä.

”Yle haluaa yrityksenä panostaa laatuun ja sisältöön, ja johtajien puheissa se haluaa panostaa henkilöstöön. Se ei kuitenkaan aina näy henkilöstöpolitiikassa. Yhtiön puheet ja teot eivät kohtaa.”

Haimi ei ole sitä mieltä, että kaikki määräaikaiset pitäisi vakinaistaa saman tien.

”Määräaikaisuus tai freetyö eivät ole itsessään negatiivisia asioita. Varsinkin opiskelijalle tai alalle tulevalle ne ovat erittäin hyvä vaihtoehto – kunhan kyse on aidosti sekä työnantajan että työntekijän toiveesta.”

Haimi toivoo, että Ylessä käytäisiin nyt perusteellisesti läpi määräaikaisuuksien perusteet. 

”Yle on mennyt vahvasti nettiin, digiin ja someen. Ne perusteet, jotka olivat päteviä vuonna 2010, eivät enää ole sitä. Pitäisi katsoa, mikä määritellään pysyväksi työn tarpeeksi ja mikä on projekti. Jos projekti kestää useita vuosia, onko se enää projekti?”

Kaikki Ylen määräaikaiset sopimukset pitäisi Haimin mukaan käydä läpi järjestelmällisesti. 

”Niissä tapauksissa, joissa työvoiman tarve on pysyvää, vakinaistettaisiin useita kerrallaan, jotta kenestäkään ei tule silmätikkua.”

Tämä pitäisi Haimin mukaan tehdä yhteistyössä työntekijöiden ja yhtiön johdon kanssa. 

”Tämä ei ole barrikadeille meno. Tämä on vaatimus, että yhtiö arvioi uudelleen henkilöstöpolitiikkaansa ja tuo sen 2020-luvulle.”

Mikä hyötyä siitä voisi olla Ylelle?

”Työntekijät sitoutuvat Yleen ja syntyy molemminpuolinen luottamus. Siitä on hyötyä, kun tehdään ohjelmia ja sisältöä. Pitkällä aikavälillä se kohentaisi Ylen asemaa työpaikkana, johon lahjakkaat nuoret haluavat töihin.” 

Haimi sanoo, että tällä hetkellä nuoria työntekijöitä lähtee Ylestä, koska tarjolla ei ole muuta kuin pätkää ja sijaisuutta.

”Se on sääli. Ja se on tosi sääli, että ihmiset pettyvät Yleen työnantajana. Siinä häviää suomalainen media. Ylen pitää olla vastuullinen työnantaja ja sitoutua alalle tuleviin, jotta he voisivat olla ylpeitä Ylestä. Jos omat työntekijät eivät itse voi olla ylpeitä Ylestä, en näe miten suuri yleisö voisi olla ylpeä Ylestä.”

Lue lisää aiheesta
”Inga nyheter utan inhoppare” – Yles personalchef medger problem (Journalisti 2/2020)
”Absurd känsla, att samtidigt älska och hata det här stället” – visstidsanställda berättar hur det är att jobba på Svenska Yle (Journalisti 2/2020)
”Yle ei välitä paskaakaan pätkätyöntekijöistään” - määräaikaiset tyrmäävät Ylen työnantajapolitiikan tänään ilmestyneessä Journalistissa (Journalisti 27.2.2020)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta