Takaisin

Yle hakee riveihinsä uutta rikos- ja oikeustoimittajaa. Työpaikkailmoituksessa todetaan, että hakijasta voidaan tehdä turvallisuusselvityslain tarkoittama henkilöturvallisuusselvitys.

Ylen riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala ei muista kuulleensa aiemmin, että toimittajaa rekrytoidessa olisi teetetty tällainen selvitys. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että toimittajan työtehtävät antaisivat aihetta selvityksen tekemiseen.

"Tämä on yksi keino muiden joukossa arvioida hakijan luotettavuutta ja sopivuutta tehtävään", Lavikkala sanoo. Hän ei ole mukana rikos- ja oikeustoimittajan rekrytoinnissa.

 

Rekrytoinnissa mukana oleva Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen painottaa, että selvitys tehdään vain, jos se koetaan tarpeelliseksi. Sitä, milloin selvitys voisi olla tarpeellinen, Pokkinen ei osaa sanoa.

”Minulla ei ole mielessäni mitään konkreettista käytännön tilannetta, koska rekrytointiprosessissa ei ole vielä edetty”, Pokkinen sanoo.

Mahdollinen tarve selvitykselle nousee työnkuvasta. Lain mukaan selvitys voidaan tehdä esimerkiksi, jos henkilö pääsee työtehtävissään turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan tai käsittelee viranomaisten turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja.

”Kyse on rikos- ja oikeustoimittajan tehtävästä, jossa on luontevaa olla yhteydessä esimerkiksi poliisiviranomaisiin, oikeuslaitoksen ihmisiin ja erilaisiin instituutioihin, joissa liikkuu myös turvallisuusluokiteltua tietoa”, Pokkinen toteaa.

Suojelupoliisi tekee selvityksen työnantajan eli tässä tapauksessa Ylen pyynnöstä, jos katsoo sille olevan perusteet.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen HR-partneri Kaj Backman toteaa, että rekrytoitavan toimittajan tarkempi ja yksityiskohtaisempi työnkuva muotoutuu rekrytointiprosessin myötä. Siksi vielä ei ole tiedossa, tarvitaanko selvitystä. Työnantajan on kuitenkin lain mukaan ilmoitettava selvityksestä etukäteen, esimerkiksi juuri työpaikkailmoituksessa. 

”Varmuuden vuoksi halusimme avata mahdollisuuden selvitykseen”, Backman sanoo.

 

Jos selvitys tehdään, suojelupoliisi ilmoittaa sen valmistuttua Ylelle tiedot, joilla voi olla merkitystä työtehtävien hoitamisessa. Vastuu rekrytointipäätöksestä jää kuitenkin Ylelle.

”Jos selvityksessä nousisi esiin jokin iso yksittäinen asia, ihmisellä on rikollista taustaa tai tämän kaltaista, niin totta kai se on kielteinen asia rekrytoinnin kannalta. Mutta pitää katsoa kokonaisuutta”, Backman sanoo.

Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä myös työsuhteen aikana, jos työtehtävät niin vaativat. Selvitysten tavoitteena on estää ennalta muun muassa valtion tai yleisen turvallisuuden vaarantuminen.

Selvitys voi olla suppea, perustasoinen tai laaja, ja se tehdään tarkistamalla tietoja eri rekistereistä ja tarvittaessa haastattelemalla selvityksen kohdetta. Pokkinen ei halua sanoa, minkä tasoinen selvitys rikos- ja oikeustoimittajan kohdalla tulisi kyseeseen.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta