Vuoden lehtikuva tiivistää ilmastonmuutoksen yhteen ruutuun

JOURNALISTI
8.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Ella Kiviniemi, kuva

Ella Kiviniemen palkittu kuva riekosta Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla otettin Hyvän sään aikana -kirjaa varten. Kuva: Ella Kiviniemi


Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa palkittiin tänä vuonna sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Akseli Valmunen, vuoden lehtikuvasta palkinnon sai Ella Kiviniemi ja vuoden uutiskuvan nappasi Liisa Huima.

Vuoden kuvajournalistia, Helsingin Sanomissa työskentelevää Akseli Valmusta raati kiitteli erilaisten tyylien ja tarinankerronnan tapojen hallitsijana.

”Tästä huolimatta hänellä on oma, tunnistettava visuaalinen äänensä, jonka vuoksi eri sarjoista valitut, osin yllättävätkin kuvat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuvasarja on koottu taitavasti ja se esittelee monipuolisesti voittajan kuvajournalistista työskentelyä”, palkintoperusteissa todettiin.

Edellisessä kisassa Valmunen nappasi palkinnon vuoden lehtikuvasta. Hän kertoi työstään ja ajatuksistaan Journalistissa 4/2017.


Ella Kiviniemen vuoden lehtikuvana palkitussa kuvassa on pakastettu riekko. Raadin mukaan kuva lähes tukehtuneelta näyttävästä linnusta toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta.

”Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta”, raati kirjoittaa perusteluissaan.

Kiviniemi kertoo, ettei osannut aavistaa voittavansa, vaikka arveli, että Hyvän sään aikana -kirjaa varten otettu kuva kannatti lähettää kisaan. Hän sai tiedon voitosta kävellessään yliopistolta kotiin mukanaan roskalavalta dyykattu pulkka.

”Istuin siihen pulkkaan ja ajattelin, että mitä ihmettä”, Kiviniemi kertoo Journalistille.

Kiviniemi, 26, opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Hän osallistui journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen vetämään työpajaan viimeistellessään kandiopintojaan Tampereen yliopistossa. 

Opiskelijoiden tekemä Hyvän sään aikana -kirja on palkittu Kanava-tietokirjapalkinnolla. Se oli myös Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja nappasi yleisöäänestyksessä Lukija-Finlandian.

Kiviniemi toivoo kuvapalkinnon tuovan kirjalle lisää nostetta. Ilmastonmuutos on teema, jota hän haluaa pitää kuvajournalismin keinoin esillä myös jatkossa.

”En vielä viime vuoden alussa osannut aavistaa, että kuinka tärkeä tästä projektista tulee minulle.”

 

Vuoden uutiskuvan ottanut Liisa Huima sanoo pitävänsä voittoa ”odottamattomana mutta hienona asiana”. 

Huima ei tee työkseen juuri lainkaan uutiskuvaa. Hän sattui Turun puukotusten jälkeen tapahtumapaikalle sattumalta oltuaan kuvaamassa omaa projektiaan Turun saaristossa, mutta joutui lähtemään sieltä kaupunkiin korjauttamaan rikkoutunutta kameraansa.

”Tämä on minulle erityisen hieno tunnustus, koska yleensä kisan voittavat oikeat uutiskuvaajat”, Huima sanoo.

Huima ei ole koskaan aiemmin osallistunut kuvajournalismikisaan.

Markus Jokela sanoi minulle kuvaajien syyspäivillä, että voisin voittaa sillä kuvalla.”

Liisa Huiman kuvan synnystä voit lukea lisää tästä jutusta.

Uutiskuva-sarjassa kunniamaininnan sai myös STT:n Martti Kainulaisen ilmakuva Helsingin Vanhankaupunginlahden jääkarusellista.

 

Voittajat valittiin yhteensä kymmenessä sarjassa. Uuden kuvajournalistin palkinnon sai valokuvaaja ja valokuvataiteilija Joel Karppanen, ja saman sarjan kunniamaininta annettiin valokuvaaja Mikko Suutariselle.

Urheilukuvasta palkittiin Helsingin Sanomien kuvaaja Kalle Koponen kuvallaan isästä ja pojasta HJK:n pelissä. Sitä raati kehui samastuttavuudesta.

”Urheilukuva ei ole vain tapahtumia kentällä, vaan siihen kuuluvat olennaisesti tunteet, jotka tekevät urheilusta merkityksellistä katsojilleen. Voittajakuva tiivistää sukupolvelta toiselle jatkuvat perinteet ja sen, mitä urheilu ihmisille merkitsee”, perusteluissa todettiin.

Videosarjan palkinnon sai freelancekuvaaja Riina Rinne, joka vei sarjan voiton myös viime kisassa. Hän kertoi työstään Journalistin numerossa 4/2017.

Henkilökuva-sarjan palkinnon sai oululainen valokuvaaja ja viestinnän ammattilainen Sanna Krook, jonka kuvaa teini-ikäisestä Venlasta raati kehui monitasoisena.

”Voittajakuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää”, perusteluissa sanotaan.

 

Kilpailun kovatasoisin kategoria oli tänä vuonna tuomariston mielestä essee-sarja. Sen voiton vei freelancekuvaaja Sakari Piippo sarjallaan kuntapäättäjistä.

Reportaasi-sarjan voitti Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, jonka Kuukausiliitettä varten ilmasta kuvattu Avanto-sarja on palkittu myös kansainvälisillä kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa.

Yleisön suosikkina palkittiin valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka vei sarjan voiton myös viime vuonna.

Yhteensä kilpailuun osallistui 90 valokuvaajaa 1 900 työllä.


Kaikki voittajat ja voittajakuvat on esitelty Kuvajournalismi 2017 -sivustolla. Voittajakuvat, -videot sekä muuta kilpailun satoa on esillä Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 20. toukokuuta saakka ja syksyllä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

 

Juttua on muokattu 8.3. kello 18.05: Akseli Valmunen työskentelee Helsingin Sanomissa.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta