Vuoden lehtikuva tiivistää ilmastonmuutoksen yhteen ruutuun

JOURNALISTI
8.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Ella Kiviniemi, kuva

Ella Kiviniemen palkittu kuva riekosta Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla otettin Hyvän sään aikana -kirjaa varten. Kuva: Ella Kiviniemi


Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa palkittiin tänä vuonna sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Akseli Valmunen, vuoden lehtikuvasta palkinnon sai Ella Kiviniemi ja vuoden uutiskuvan nappasi Liisa Huima.

Vuoden kuvajournalistia, Helsingin Sanomissa työskentelevää Akseli Valmusta raati kiitteli erilaisten tyylien ja tarinankerronnan tapojen hallitsijana.

”Tästä huolimatta hänellä on oma, tunnistettava visuaalinen äänensä, jonka vuoksi eri sarjoista valitut, osin yllättävätkin kuvat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuvasarja on koottu taitavasti ja se esittelee monipuolisesti voittajan kuvajournalistista työskentelyä”, palkintoperusteissa todettiin.

Edellisessä kisassa Valmunen nappasi palkinnon vuoden lehtikuvasta. Hän kertoi työstään ja ajatuksistaan Journalistissa 4/2017.


Ella Kiviniemen vuoden lehtikuvana palkitussa kuvassa on pakastettu riekko. Raadin mukaan kuva lähes tukehtuneelta näyttävästä linnusta toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta.

”Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta”, raati kirjoittaa perusteluissaan.

Kiviniemi kertoo, ettei osannut aavistaa voittavansa, vaikka arveli, että Hyvän sään aikana -kirjaa varten otettu kuva kannatti lähettää kisaan. Hän sai tiedon voitosta kävellessään yliopistolta kotiin mukanaan roskalavalta dyykattu pulkka.

”Istuin siihen pulkkaan ja ajattelin, että mitä ihmettä”, Kiviniemi kertoo Journalistille.

Kiviniemi, 26, opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Hän osallistui journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen vetämään työpajaan viimeistellessään kandiopintojaan Tampereen yliopistossa. 

Opiskelijoiden tekemä Hyvän sään aikana -kirja on palkittu Kanava-tietokirjapalkinnolla. Se oli myös Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja nappasi yleisöäänestyksessä Lukija-Finlandian.

Kiviniemi toivoo kuvapalkinnon tuovan kirjalle lisää nostetta. Ilmastonmuutos on teema, jota hän haluaa pitää kuvajournalismin keinoin esillä myös jatkossa.

”En vielä viime vuoden alussa osannut aavistaa, että kuinka tärkeä tästä projektista tulee minulle.”

 

Vuoden uutiskuvan ottanut Liisa Huima sanoo pitävänsä voittoa ”odottamattomana mutta hienona asiana”. 

Huima ei tee työkseen juuri lainkaan uutiskuvaa. Hän sattui Turun puukotusten jälkeen tapahtumapaikalle sattumalta oltuaan kuvaamassa omaa projektiaan Turun saaristossa, mutta joutui lähtemään sieltä kaupunkiin korjauttamaan rikkoutunutta kameraansa.

”Tämä on minulle erityisen hieno tunnustus, koska yleensä kisan voittavat oikeat uutiskuvaajat”, Huima sanoo.

Huima ei ole koskaan aiemmin osallistunut kuvajournalismikisaan.

Markus Jokela sanoi minulle kuvaajien syyspäivillä, että voisin voittaa sillä kuvalla.”

Liisa Huiman kuvan synnystä voit lukea lisää tästä jutusta.

Uutiskuva-sarjassa kunniamaininnan sai myös STT:n Martti Kainulaisen ilmakuva Helsingin Vanhankaupunginlahden jääkarusellista.

 

Voittajat valittiin yhteensä kymmenessä sarjassa. Uuden kuvajournalistin palkinnon sai valokuvaaja ja valokuvataiteilija Joel Karppanen, ja saman sarjan kunniamaininta annettiin valokuvaaja Mikko Suutariselle.

Urheilukuvasta palkittiin Helsingin Sanomien kuvaaja Kalle Koponen kuvallaan isästä ja pojasta HJK:n pelissä. Sitä raati kehui samastuttavuudesta.

”Urheilukuva ei ole vain tapahtumia kentällä, vaan siihen kuuluvat olennaisesti tunteet, jotka tekevät urheilusta merkityksellistä katsojilleen. Voittajakuva tiivistää sukupolvelta toiselle jatkuvat perinteet ja sen, mitä urheilu ihmisille merkitsee”, perusteluissa todettiin.

Videosarjan palkinnon sai freelancekuvaaja Riina Rinne, joka vei sarjan voiton myös viime kisassa. Hän kertoi työstään Journalistin numerossa 4/2017.

Henkilökuva-sarjan palkinnon sai oululainen valokuvaaja ja viestinnän ammattilainen Sanna Krook, jonka kuvaa teini-ikäisestä Venlasta raati kehui monitasoisena.

”Voittajakuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää”, perusteluissa sanotaan.

 

Kilpailun kovatasoisin kategoria oli tänä vuonna tuomariston mielestä essee-sarja. Sen voiton vei freelancekuvaaja Sakari Piippo sarjallaan kuntapäättäjistä.

Reportaasi-sarjan voitti Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, jonka Kuukausiliitettä varten ilmasta kuvattu Avanto-sarja on palkittu myös kansainvälisillä kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa.

Yleisön suosikkina palkittiin valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka vei sarjan voiton myös viime vuonna.

Yhteensä kilpailuun osallistui 90 valokuvaajaa 1 900 työllä.


Kaikki voittajat ja voittajakuvat on esitelty Kuvajournalismi 2017 -sivustolla. Voittajakuvat, -videot sekä muuta kilpailun satoa on esillä Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 20. toukokuuta saakka ja syksyllä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

 

Juttua on muokattu 8.3. kello 18.05: Akseli Valmunen työskentelee Helsingin Sanomissa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta