Vuoden lehtikuva tiivistää ilmastonmuutoksen yhteen ruutuun

JOURNALISTI
8.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Ella Kiviniemi, kuva

Ella Kiviniemen palkittu kuva riekosta Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla otettin Hyvän sään aikana -kirjaa varten. Kuva: Ella Kiviniemi


Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa palkittiin tänä vuonna sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Akseli Valmunen, vuoden lehtikuvasta palkinnon sai Ella Kiviniemi ja vuoden uutiskuvan nappasi Liisa Huima.

Vuoden kuvajournalistia, Helsingin Sanomissa työskentelevää Akseli Valmusta raati kiitteli erilaisten tyylien ja tarinankerronnan tapojen hallitsijana.

”Tästä huolimatta hänellä on oma, tunnistettava visuaalinen äänensä, jonka vuoksi eri sarjoista valitut, osin yllättävätkin kuvat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuvasarja on koottu taitavasti ja se esittelee monipuolisesti voittajan kuvajournalistista työskentelyä”, palkintoperusteissa todettiin.

Edellisessä kisassa Valmunen nappasi palkinnon vuoden lehtikuvasta. Hän kertoi työstään ja ajatuksistaan Journalistissa 4/2017.


Ella Kiviniemen vuoden lehtikuvana palkitussa kuvassa on pakastettu riekko. Raadin mukaan kuva lähes tukehtuneelta näyttävästä linnusta toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta.

”Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta”, raati kirjoittaa perusteluissaan.

Kiviniemi kertoo, ettei osannut aavistaa voittavansa, vaikka arveli, että Hyvän sään aikana -kirjaa varten otettu kuva kannatti lähettää kisaan. Hän sai tiedon voitosta kävellessään yliopistolta kotiin mukanaan roskalavalta dyykattu pulkka.

”Istuin siihen pulkkaan ja ajattelin, että mitä ihmettä”, Kiviniemi kertoo Journalistille.

Kiviniemi, 26, opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Hän osallistui journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen vetämään työpajaan viimeistellessään kandiopintojaan Tampereen yliopistossa. 

Opiskelijoiden tekemä Hyvän sään aikana -kirja on palkittu Kanava-tietokirjapalkinnolla. Se oli myös Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja nappasi yleisöäänestyksessä Lukija-Finlandian.

Kiviniemi toivoo kuvapalkinnon tuovan kirjalle lisää nostetta. Ilmastonmuutos on teema, jota hän haluaa pitää kuvajournalismin keinoin esillä myös jatkossa.

”En vielä viime vuoden alussa osannut aavistaa, että kuinka tärkeä tästä projektista tulee minulle.”

 

Vuoden uutiskuvan ottanut Liisa Huima sanoo pitävänsä voittoa ”odottamattomana mutta hienona asiana”. 

Huima ei tee työkseen juuri lainkaan uutiskuvaa. Hän sattui Turun puukotusten jälkeen tapahtumapaikalle sattumalta oltuaan kuvaamassa omaa projektiaan Turun saaristossa, mutta joutui lähtemään sieltä kaupunkiin korjauttamaan rikkoutunutta kameraansa.

”Tämä on minulle erityisen hieno tunnustus, koska yleensä kisan voittavat oikeat uutiskuvaajat”, Huima sanoo.

Huima ei ole koskaan aiemmin osallistunut kuvajournalismikisaan.

Markus Jokela sanoi minulle kuvaajien syyspäivillä, että voisin voittaa sillä kuvalla.”

Liisa Huiman kuvan synnystä voit lukea lisää tästä jutusta.

Uutiskuva-sarjassa kunniamaininnan sai myös STT:n Martti Kainulaisen ilmakuva Helsingin Vanhankaupunginlahden jääkarusellista.

 

Voittajat valittiin yhteensä kymmenessä sarjassa. Uuden kuvajournalistin palkinnon sai valokuvaaja ja valokuvataiteilija Joel Karppanen, ja saman sarjan kunniamaininta annettiin valokuvaaja Mikko Suutariselle.

Urheilukuvasta palkittiin Helsingin Sanomien kuvaaja Kalle Koponen kuvallaan isästä ja pojasta HJK:n pelissä. Sitä raati kehui samastuttavuudesta.

”Urheilukuva ei ole vain tapahtumia kentällä, vaan siihen kuuluvat olennaisesti tunteet, jotka tekevät urheilusta merkityksellistä katsojilleen. Voittajakuva tiivistää sukupolvelta toiselle jatkuvat perinteet ja sen, mitä urheilu ihmisille merkitsee”, perusteluissa todettiin.

Videosarjan palkinnon sai freelancekuvaaja Riina Rinne, joka vei sarjan voiton myös viime kisassa. Hän kertoi työstään Journalistin numerossa 4/2017.

Henkilökuva-sarjan palkinnon sai oululainen valokuvaaja ja viestinnän ammattilainen Sanna Krook, jonka kuvaa teini-ikäisestä Venlasta raati kehui monitasoisena.

”Voittajakuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää”, perusteluissa sanotaan.

 

Kilpailun kovatasoisin kategoria oli tänä vuonna tuomariston mielestä essee-sarja. Sen voiton vei freelancekuvaaja Sakari Piippo sarjallaan kuntapäättäjistä.

Reportaasi-sarjan voitti Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, jonka Kuukausiliitettä varten ilmasta kuvattu Avanto-sarja on palkittu myös kansainvälisillä kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa.

Yleisön suosikkina palkittiin valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka vei sarjan voiton myös viime vuonna.

Yhteensä kilpailuun osallistui 90 valokuvaajaa 1 900 työllä.


Kaikki voittajat ja voittajakuvat on esitelty Kuvajournalismi 2017 -sivustolla. Voittajakuvat, -videot sekä muuta kilpailun satoa on esillä Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 20. toukokuuta saakka ja syksyllä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

 

Juttua on muokattu 8.3. kello 18.05: Akseli Valmunen työskentelee Helsingin Sanomissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta