Vuoden lehtikuva tiivistää ilmastonmuutoksen yhteen ruutuun

JOURNALISTI
8.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Ella Kiviniemi, kuva

Ella Kiviniemen palkittu kuva riekosta Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla otettin Hyvän sään aikana -kirjaa varten. Kuva: Ella Kiviniemi


Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa palkittiin tänä vuonna sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Akseli Valmunen, vuoden lehtikuvasta palkinnon sai Ella Kiviniemi ja vuoden uutiskuvan nappasi Liisa Huima.

Vuoden kuvajournalistia, Helsingin Sanomissa työskentelevää Akseli Valmusta raati kiitteli erilaisten tyylien ja tarinankerronnan tapojen hallitsijana.

”Tästä huolimatta hänellä on oma, tunnistettava visuaalinen äänensä, jonka vuoksi eri sarjoista valitut, osin yllättävätkin kuvat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuvasarja on koottu taitavasti ja se esittelee monipuolisesti voittajan kuvajournalistista työskentelyä”, palkintoperusteissa todettiin.

Edellisessä kisassa Valmunen nappasi palkinnon vuoden lehtikuvasta. Hän kertoi työstään ja ajatuksistaan Journalistissa 4/2017.


Ella Kiviniemen vuoden lehtikuvana palkitussa kuvassa on pakastettu riekko. Raadin mukaan kuva lähes tukehtuneelta näyttävästä linnusta toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta.

”Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta”, raati kirjoittaa perusteluissaan.

Kiviniemi kertoo, ettei osannut aavistaa voittavansa, vaikka arveli, että Hyvän sään aikana -kirjaa varten otettu kuva kannatti lähettää kisaan. Hän sai tiedon voitosta kävellessään yliopistolta kotiin mukanaan roskalavalta dyykattu pulkka.

”Istuin siihen pulkkaan ja ajattelin, että mitä ihmettä”, Kiviniemi kertoo Journalistille.

Kiviniemi, 26, opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Hän osallistui journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen vetämään työpajaan viimeistellessään kandiopintojaan Tampereen yliopistossa. 

Opiskelijoiden tekemä Hyvän sään aikana -kirja on palkittu Kanava-tietokirjapalkinnolla. Se oli myös Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja nappasi yleisöäänestyksessä Lukija-Finlandian.

Kiviniemi toivoo kuvapalkinnon tuovan kirjalle lisää nostetta. Ilmastonmuutos on teema, jota hän haluaa pitää kuvajournalismin keinoin esillä myös jatkossa.

”En vielä viime vuoden alussa osannut aavistaa, että kuinka tärkeä tästä projektista tulee minulle.”

 

Vuoden uutiskuvan ottanut Liisa Huima sanoo pitävänsä voittoa ”odottamattomana mutta hienona asiana”. 

Huima ei tee työkseen juuri lainkaan uutiskuvaa. Hän sattui Turun puukotusten jälkeen tapahtumapaikalle sattumalta oltuaan kuvaamassa omaa projektiaan Turun saaristossa, mutta joutui lähtemään sieltä kaupunkiin korjauttamaan rikkoutunutta kameraansa.

”Tämä on minulle erityisen hieno tunnustus, koska yleensä kisan voittavat oikeat uutiskuvaajat”, Huima sanoo.

Huima ei ole koskaan aiemmin osallistunut kuvajournalismikisaan.

Markus Jokela sanoi minulle kuvaajien syyspäivillä, että voisin voittaa sillä kuvalla.”

Liisa Huiman kuvan synnystä voit lukea lisää tästä jutusta.

Uutiskuva-sarjassa kunniamaininnan sai myös STT:n Martti Kainulaisen ilmakuva Helsingin Vanhankaupunginlahden jääkarusellista.

 

Voittajat valittiin yhteensä kymmenessä sarjassa. Uuden kuvajournalistin palkinnon sai valokuvaaja ja valokuvataiteilija Joel Karppanen, ja saman sarjan kunniamaininta annettiin valokuvaaja Mikko Suutariselle.

Urheilukuvasta palkittiin Helsingin Sanomien kuvaaja Kalle Koponen kuvallaan isästä ja pojasta HJK:n pelissä. Sitä raati kehui samastuttavuudesta.

”Urheilukuva ei ole vain tapahtumia kentällä, vaan siihen kuuluvat olennaisesti tunteet, jotka tekevät urheilusta merkityksellistä katsojilleen. Voittajakuva tiivistää sukupolvelta toiselle jatkuvat perinteet ja sen, mitä urheilu ihmisille merkitsee”, perusteluissa todettiin.

Videosarjan palkinnon sai freelancekuvaaja Riina Rinne, joka vei sarjan voiton myös viime kisassa. Hän kertoi työstään Journalistin numerossa 4/2017.

Henkilökuva-sarjan palkinnon sai oululainen valokuvaaja ja viestinnän ammattilainen Sanna Krook, jonka kuvaa teini-ikäisestä Venlasta raati kehui monitasoisena.

”Voittajakuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää”, perusteluissa sanotaan.

 

Kilpailun kovatasoisin kategoria oli tänä vuonna tuomariston mielestä essee-sarja. Sen voiton vei freelancekuvaaja Sakari Piippo sarjallaan kuntapäättäjistä.

Reportaasi-sarjan voitti Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, jonka Kuukausiliitettä varten ilmasta kuvattu Avanto-sarja on palkittu myös kansainvälisillä kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa.

Yleisön suosikkina palkittiin valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka vei sarjan voiton myös viime vuonna.

Yhteensä kilpailuun osallistui 90 valokuvaajaa 1 900 työllä.


Kaikki voittajat ja voittajakuvat on esitelty Kuvajournalismi 2017 -sivustolla. Voittajakuvat, -videot sekä muuta kilpailun satoa on esillä Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 20. toukokuuta saakka ja syksyllä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

 

Juttua on muokattu 8.3. kello 18.05: Akseli Valmunen työskentelee Helsingin Sanomissa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta