Vuoden lehtikuva tiivistää ilmastonmuutoksen yhteen ruutuun

JOURNALISTI
8.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Ella Kiviniemi, kuva

Ella Kiviniemen palkittu kuva riekosta Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla otettin Hyvän sään aikana -kirjaa varten. Kuva: Ella Kiviniemi


Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa palkittiin tänä vuonna sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Akseli Valmunen, vuoden lehtikuvasta palkinnon sai Ella Kiviniemi ja vuoden uutiskuvan nappasi Liisa Huima.

Vuoden kuvajournalistia, Helsingin Sanomissa työskentelevää Akseli Valmusta raati kiitteli erilaisten tyylien ja tarinankerronnan tapojen hallitsijana.

”Tästä huolimatta hänellä on oma, tunnistettava visuaalinen äänensä, jonka vuoksi eri sarjoista valitut, osin yllättävätkin kuvat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuvasarja on koottu taitavasti ja se esittelee monipuolisesti voittajan kuvajournalistista työskentelyä”, palkintoperusteissa todettiin.

Edellisessä kisassa Valmunen nappasi palkinnon vuoden lehtikuvasta. Hän kertoi työstään ja ajatuksistaan Journalistissa 4/2017.


Ella Kiviniemen vuoden lehtikuvana palkitussa kuvassa on pakastettu riekko. Raadin mukaan kuva lähes tukehtuneelta näyttävästä linnusta toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta.

”Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta”, raati kirjoittaa perusteluissaan.

Kiviniemi kertoo, ettei osannut aavistaa voittavansa, vaikka arveli, että Hyvän sään aikana -kirjaa varten otettu kuva kannatti lähettää kisaan. Hän sai tiedon voitosta kävellessään yliopistolta kotiin mukanaan roskalavalta dyykattu pulkka.

”Istuin siihen pulkkaan ja ajattelin, että mitä ihmettä”, Kiviniemi kertoo Journalistille.

Kiviniemi, 26, opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Hän osallistui journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen vetämään työpajaan viimeistellessään kandiopintojaan Tampereen yliopistossa. 

Opiskelijoiden tekemä Hyvän sään aikana -kirja on palkittu Kanava-tietokirjapalkinnolla. Se oli myös Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja nappasi yleisöäänestyksessä Lukija-Finlandian.

Kiviniemi toivoo kuvapalkinnon tuovan kirjalle lisää nostetta. Ilmastonmuutos on teema, jota hän haluaa pitää kuvajournalismin keinoin esillä myös jatkossa.

”En vielä viime vuoden alussa osannut aavistaa, että kuinka tärkeä tästä projektista tulee minulle.”

 

Vuoden uutiskuvan ottanut Liisa Huima sanoo pitävänsä voittoa ”odottamattomana mutta hienona asiana”. 

Huima ei tee työkseen juuri lainkaan uutiskuvaa. Hän sattui Turun puukotusten jälkeen tapahtumapaikalle sattumalta oltuaan kuvaamassa omaa projektiaan Turun saaristossa, mutta joutui lähtemään sieltä kaupunkiin korjauttamaan rikkoutunutta kameraansa.

”Tämä on minulle erityisen hieno tunnustus, koska yleensä kisan voittavat oikeat uutiskuvaajat”, Huima sanoo.

Huima ei ole koskaan aiemmin osallistunut kuvajournalismikisaan.

Markus Jokela sanoi minulle kuvaajien syyspäivillä, että voisin voittaa sillä kuvalla.”

Liisa Huiman kuvan synnystä voit lukea lisää tästä jutusta.

Uutiskuva-sarjassa kunniamaininnan sai myös STT:n Martti Kainulaisen ilmakuva Helsingin Vanhankaupunginlahden jääkarusellista.

 

Voittajat valittiin yhteensä kymmenessä sarjassa. Uuden kuvajournalistin palkinnon sai valokuvaaja ja valokuvataiteilija Joel Karppanen, ja saman sarjan kunniamaininta annettiin valokuvaaja Mikko Suutariselle.

Urheilukuvasta palkittiin Helsingin Sanomien kuvaaja Kalle Koponen kuvallaan isästä ja pojasta HJK:n pelissä. Sitä raati kehui samastuttavuudesta.

”Urheilukuva ei ole vain tapahtumia kentällä, vaan siihen kuuluvat olennaisesti tunteet, jotka tekevät urheilusta merkityksellistä katsojilleen. Voittajakuva tiivistää sukupolvelta toiselle jatkuvat perinteet ja sen, mitä urheilu ihmisille merkitsee”, perusteluissa todettiin.

Videosarjan palkinnon sai freelancekuvaaja Riina Rinne, joka vei sarjan voiton myös viime kisassa. Hän kertoi työstään Journalistin numerossa 4/2017.

Henkilökuva-sarjan palkinnon sai oululainen valokuvaaja ja viestinnän ammattilainen Sanna Krook, jonka kuvaa teini-ikäisestä Venlasta raati kehui monitasoisena.

”Voittajakuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää”, perusteluissa sanotaan.

 

Kilpailun kovatasoisin kategoria oli tänä vuonna tuomariston mielestä essee-sarja. Sen voiton vei freelancekuvaaja Sakari Piippo sarjallaan kuntapäättäjistä.

Reportaasi-sarjan voitti Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, jonka Kuukausiliitettä varten ilmasta kuvattu Avanto-sarja on palkittu myös kansainvälisillä kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa.

Yleisön suosikkina palkittiin valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka vei sarjan voiton myös viime vuonna.

Yhteensä kilpailuun osallistui 90 valokuvaajaa 1 900 työllä.


Kaikki voittajat ja voittajakuvat on esitelty Kuvajournalismi 2017 -sivustolla. Voittajakuvat, -videot sekä muuta kilpailun satoa on esillä Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 20. toukokuuta saakka ja syksyllä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

 

Juttua on muokattu 8.3. kello 18.05: Akseli Valmunen työskentelee Helsingin Sanomissa.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta