Takaisin

SDP:n vaalivoitto ei ole tuomassa lisää rahaa puolueen pää-äänenkannattajalle Demokraatille. Kuva: Heli Saarela

Keskustan vaalitappio ja puoluetuen väheneminen voi tarkoittaa myös sen äänenkannattajan Suomenmaan kutistumista viikkolehdestä kuukausittain ilmestyväksi julkaisuksi. Lehti aloitti tämän viikon alussa yt-neuvottelut, joissa voidaan irtisanoa enintään kahdeksan työntekijää. Tällä hetkellä työntekijöitä on 22.

Eduskuntavaaleissa voittaneet puolueetkaan eivät silti ole kiirehtimässä tukemaan äänenkannattajiaan.

Eniten vaaleissa lisäpaikkoja sai SDP, jonka puoluetuki kasvaa nyt lähes 900 000 eurolla. Puolueen lehdelle Demokraatille ei kuitenkaan ole luvassa lisää rahaa.

”Peruste on se, että tällä [nykyisellä] tuella pitää pystyä toimimaan”, lehden toimitusjohtaja, SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin sanoo.

”Puolueella on käyttötarpeita kuudesta kansanedustajasta tulevalle lisärahalle täysimääräisesti oman toiminnan kehittämiseen.”

Demokraatilla on takanaan alkuvuodesta 2018 käydyt yt-neuvottelut, joissa irtisanottiin neljä.

Emopuolue on viime vuosina pienentänyt lehdelle antamaansa tukea: kun sitä esimerkiksi vielä vuonna 2014 maksettiin yli kaksi miljoonaa euroa, vuonna 2017 summa oli 0,8 miljoonaa. Ilmestymispäivät ovat huvenneet neljästä kerrasta ensin kertaan viikossa vuonna 2016, sitten kertaan kahdessa viikossa kuluvan vuoden alussa.

Vuonna 2017 SDP maksoi tukea Demokraatin lisäksi myös porilaiselle Uudelle Ajalle, Kansan Valta -osuuskunnan kustantamalle Viikko Pohjois-Karjalalle sekä Arbetarbladetille. Kaikkiaan puolue tuki lehtiään yhteensä lähes miljoonalla eurolla eli noin viidenneksellä saamastaan puoluetuesta.

Uusi Aika ja Viikko Pohjois-Karjala ovat olleet ainoat jäljelle jääneet demareiden vielä vuonna 2011 ilmestyneestä seitsemästä maakuntalehdestä. Juhannuksesta alkaen Viikko Pohjois-Karjala jää ainoaksi, sillä Uusi Aika päätettiin joulukuussa 2018 lakkauttaa. Wallinin mukaan puolueessa ei ole keskusteltu, siirtyykö Uuden Ajan saama tuki Demokraatille.

Kahden viikon välein ilmestyvällä Demokraatila on tällä hetkellä väliaikainen päätoimittaja, kun Mikko Salmi siirtyi huhtikuussa Oulun kaupungin viestintäjohtajaksi.

Wallinin mukaan lehden hallitus käsittelee kesäkuussa sitä, onko nykyinen aikakauslehtimäinen konsepti toimiva ja kannattava vai pitäisikö sitä muuttaa. Nykyinen väliaikainen päätoimittaja Rane Aunimo jatkaa tehtävässä ainakin tuohon saakka.

 

Puoluelehdille maksettiin vuoteen 2008 saakka omaa lehdistötukea. Sen jälkeen lehdistötuki sisällytettiin yleiseen puoluetukeen, minkä jälkeen sitä on voinut käyttää ”tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen”. Puolueet siis saivat luvan itse päättää, minkä osan saamastaan valtiontuesta ne käyttävät lehtiinsä ja minkä viestintään.

Journalistissa 2/2019 kerrottiin, että moni lehtien päätoimittajista pitää järjestelyä ongelmallisena, sillä viestinnän osuus on kasvanut journalismin kustannuksella.

Esimerkiksi vaaleissa ainoana paikkoja menettänyt keskusta leikkaa nyt Suomenmaan toiminnasta suhteessa muuta toimintaa enemmän. Kun keskusta aiemmin käytti puoluetuestaan Suomenmaahan noin 28 prosenttia, jatkossa lehden saama osuus on noin 22 prosenttia. Lehden saama tuki puolittuu kahdesta miljoonasta yhteen.

Suomenmaan päätoimittajan Juha Määtän mukaan tämä yllätti toimituksen.

”Emme osanneet varautua niin suureen tiputukseen. Oli koko toimitukselle järkytys, että summa oli niin iso”, Määttä sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että ymmärtää asetelman olevan kaikille hankala; puolueillakin on omat työntekijänsä ja jaettavissa on vain niukkuutta. Juurisyynä Määttä pitää vuoden 2008 päätöstä luopua erillisestä lehdistötuesta.

”Se on tullut vuorollaan kaikkien kontolle”, Määttä toteaa.

”Kyllä se on tahtonut olla niin, että ei vaalivoitto johda puolueiden kohdalla automaattisesti siihen, että rahoituksen määrä lisääntyy, mutta vaalitappio johtaa siihen, että se pienenee.”

Hän ei silti usko, että puolueet sinänsä olisivat menettäneet uskonsa puoluelehtiin.

”Me olemme uudistuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Lehteen ja tekemäämme kokonaisuuteen ollaan tyytyväisiä”, Määttä sanoo

”Ehkä puolueellekin voi tulla yllätyksenä, ettemme näin rajujen leikkausten jälkeen voi jatkaa samaan tapaan kuin aikaisemmin. Rahkeet eivät vain riitä siihen.”

Kesken yt-neuvottelujen Määttä ei voi avata tarkemmin muutossuunnitelmia. Mitään ei ole vielä päätetty, hän korostaa.

”Jokainen voi kuitenkin päätellä numeroista, että helppoa ei tule olemaan”, hän sanoo.

 

Vaalivoiton myötä puoluelehtiensä rahoitusta voisivat kohentaa SDP:n lisäksi myös vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreät saa jatkossa vuodessa reilut 700 000 euroa ja vasemmistoliitto lähes 600 000 euroa enemmän puoluetukea kuin aiemmin.

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan lehden rahoituksesta ei ole vielä keskusteltu puolueen kanssa. Kuluvalle vuodelle ei ole luvassa lisää rahaa. Mahdolliset neuvottelut lisärahasta käydään todennäköisesti vasta sitten, kun puolue on kesäkuussa valinnut uuden puheenjohtajan ja puoluesihteerin.

Jos Lanka saisi puolueelta lisää rahaa, se käytettäisiin Suomisen mukaan todennäköisesti ilmestymiskertojen lisäämiseen viidestä kerrasta vuodessa seitsemään kertaan. Lisäksi freelancereilta ostettaisiin enemmän juttuja.

Kuluvalla eduskuntakaudella vihreät on käyttänyt oman mediansa tukemiseen suhteellisesti muita puolueita vähemmän rahaa. Viime vaalikaudella se maksoi Langalle 384 000 euroa vuodessa eli noin 17 prosenttia tuolloin saamastaan puoluetuesta.

Varsinaisen tuen lisäksi vihreät rahoitti tilinpäätöksensä mukaan muun muassa lehden postituskuluja 73 000 eurolla. Jos tämän summan huomioi mukaan, puolue käyttää pää-äänenkannattajaansa noin viidenneksen puoluetuesta.

Myös Kansan Uutisten ja vasemmistoliiton neuvottelut ovat lehden rahoituksesta vielä käymättä, Kansan Uutisten päätoimittaja ja toimitusjohtaja Sirpa Puhakka kertoo. Kansan Uutiset sai vasemmistoliiton puoluetuesta vuonna 2017 noin 22 prosenttia.

 

Kokoomus ja perussuomalaiset lisäsivät kansanedustajapaikkojensa määrää yhdellä. Puoluetukea yhden edustajan lisäys korottaa vuodessa hieman yli 148 000 euroa.

Vuonna 2017 kokoomus käytti eniten rahaa journalismin tekemiseen suhteessa valtiolta saamaansa avustukseen – siitäkin huolimatta, että Nykypäivästä ja Verkkouutisista säästettiin. Emopuolue maksoi tukea Kansalliskustannus oy:lle 1,8 miljoonaa.

Kansalliskustannus oy:n toimitusjohtajan, kokoomuksen hallintopäällikkö Timo Elon mukaan vaalituloksella ei ole vaikutuksia yhtiön toimintaan.

”Näillä näkymin niin Verkkouutiset kuin Nykypäiväkin jatkavat yhtiön hallituksen linjaamalla tiellä”, Elo kertoo.

Perusuomalainen-lehti ja verkkomedia Suomen Uutiset toimivat osana perussuomalaisten muuta viestintää. Päätoimittaja Matias Turkkila uumoilee, että puolueen sisäiseen rahanjakoon vaikuttavat kesäkuussa valittava uusi puoluesihteeri ja puoluehallitus.

”Haemme luonnollisesti koko ajan uusia tapoja viestinnän tehostamiseen. Viime aikoina olemme käyttäneet esimerkiksi paljon liikkuvaa kuvaa, animaatioita ja suoria lähetyksiä perinteisten lähestymistapojen ohella”, Turkkila kertoo.

Koska lehti ja verkkomedia ovat kiinteä osa puolueen muuta viestintää, niihin kohdistettu rahamäärä puoluetuesta ei ole suoraan verrannollinen muiden puolueiden panostuksiin. Lehden painatukseen ja muihin kuluihin palkat pois lukien puolue antaa kuitenkin noin viidenneksen puoluetuestaan.

 

RKP:n ja kristillisdemokraattien paikkamäärä eduskunnassa ja siten puolueiden rahoitus pysyi vaaleissa ennallaan. Puolueiden äänenkannattajat Medborgarbladet ja KD-lehti toimivat osana muuta puoluekoneistoa, eikä niiden kuluja ole eroteltu puolueiden julkisissa tilinpäätöksissä vuodelta 2017.

Tiedot puolueiden lehdilleen jakamasta tuesta perustuvat puolueiden tilinpäätöstietoihin ja niiden tekemiin tilityksiin valtionavustuksen käytöstä vuodelta 2017. Tiedot julkaisee Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Arviot puoluetuen kasvusta perustuvat valtion viimeisimpään vahvistettuun talousarvioon vuodelle 2019. Sen mukaan kullekin puolueelle maksetaan tukea 148 175 euroa kansanedustajaa kohti.

Journalisti käsitteli puoluelehtien tilannetta ennen vaaleja. Politiikkaa 24/7 -jutun voit lukea täältä.

Näin puolueet tukivat lehtiään vuonna 2017

  • Keskusta: Puoluetuki 7 260 575, Suomenmaan tuki 2 000 000 (28%)
  • Perussuomalaiset: Puoluetuki 5 630 650, Perussuomalaisen ja Suomen Uutisten rahoitus 1 100 800 (20%, ei sisällä henkilöstökuluja)
  • Kokoomus: Puoluetuki 5 482 475, Nykypäivän ja Verkkouutisten tuki 1 758 330 (32%)
  • SDP: Puoluetuki  5 037 950, Demokraatin, Uuden Ajan, Viikko Pohjois-Karjalan ja Arbetarbladetin tuki 983 000 (20%)
  • Vihreät: Puoluetuki 2 222 625, Vihreän Langan tuki 384 000 (17%, ei sisällä mm. jäsenlehden postituksesta maksettua summaa)
  • Vasemmistoliitto: Puoluetuki 1 778 100, Kansan Uutisten tuki 388 906 (22%)

Vertailussa eivät ole mukana RKP ja kristillisdemokraatit, jotka eivät ole julkisissa tilinpäätöksissään erotelleet lehdilleen maksamaansa tukea.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta