Takaisin

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka lupaa, että työryhmän esitys pysyvästä mediatuesta etenee pian jatkokäsittelyyn. Kuva: Laura Kotila

Media-alan toimijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä esittää Suomeen pysyvää mediatukea, josta merkittävin osa jaettaisiin mediayhtiöille toimituksellisena tuotantotukena.

Työryhmän ehdotuksen mukaan Suomessa toimivat, yksityisesti omistetut ja journalistisesti periaattein toimivat tiedotusvälineet voisivat hakea tukea muutaman vuoden määräajaksi. Tuki on tarkoitettu uutis- ja ajankohtaissisältöjen tekemiseen.

Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd.) tänään torstaina 8. huhtikuuta.

Työryhmä esittää, että mediaa tuettaisiin kolmella tavalla. Suurin ja tärkein niistä olisi toimituksellinen tuotantotuki. Se tarkoittaa käytännössä journalistien palkkoja ja freelancereiden palkkioita.

Kehittämistuki olisi tarkoitettu uusien uutis- ja ajankohtaismedioiden perustamiseen tai esimerkiksi toimituksellisen työn kehittämiseen ja siirtymiseen uuteen tekniikkaan.

Yhteisömedioille tarkoitettu tuki olisi suunnattu erityisesti vähemmistökielisen journalismin tekemiseen. Tukea voisivat saada mediat, jotka eivät ole jo olemassa olevien vähemmistökielisten sanomalehtien tuen tai kulttuuri- ja mielipidelehtien tuen piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisöradiot.

Työryhmän puheenjohtajana toimineen, liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtajan Sini Wirénin mukaan uusilla tuilla ei ole suoraa vaikutusta nykyisiin tukiin.

Työryhmä esittää, että mediatuen jakamisesta päättäisi liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alaisuuteen perustettava, asiantuntijoista koostuva mediatukilautakunta. Kehittämistukea voitaisiin jakaa myös jonkin säätiön kautta.

 

Raportti jättää auki tuen jakamisen tarkemmat kriteerit. Työryhmä ei ota kantaa esimerkiksi siihen, vaikuttaisiko mediayrityksen taloudellinen tilanne sen mahdollisuuteen saada tukea.

Työryhmän mukaan jatkovalmistelussa pitäisi selvittää tarkemmin myös tuen vaikutuksia. Tämän vuoksi työryhmä ei ota kantaa siihen, kuinka paljon tukea pitäisi euromääräisesti jakaa.

Raportissaan se arvioi, että miljoonalla eurolla toimituksellista tuotantotukea voitaisiin kattaa noin 14 journalistin palkkakustannukset. Muissa Pohjoismaissa mediaa tuetaan pysyvillä tuilla raportin mukaan vuosittain 40–70 miljoonalla eurolla.

Ministeri Harakan mukaan tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian.

Hän ei kuitenkaan liikenne- ja viestintäministeriön tiedotustilaisuudessa halunnut ottaa kantaa siihen, ehdotetaanko mediatukea jo ensi vuoden budjettiin ja minkä suuruinen tuki olisi.

”Keskustelen raportista hallituskumppaneiden kanssa ja katsotaan sitten yhteistuumin, mihin konkreettisiin toimiin se antaa aihetta. Selvää on, että jotain jatkojalostamissa tarvitaan, mutta tämä on erittäin hyvä pohja jatkotyölle”, Harakka sanoi.

 

Työryhmässä mukana olleet Journalistiliitto ja Medialiitto pitävät raporttia hyvänä pohjana jatkotyölle.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo, että tuella on tarkoitus lisätä journalismin kattavuutta ja parantaa sen laatua.

”Ideana on journalistisen työn määrän selvä lisääminen”, Aho sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

”Työryhmä piti tärkeänä, ettei tarkoitus ole tukea yrityksiä, vaan journalismin tekemistä.”

Aho toivoo, että raportti johtaisi konkreettisiin päätöksiin median tukemisesta.

”Jos mediaa ei nyt tueta, se on merkittävä päätös. Päättämättömyydellä on isoja vaikutuksia.”

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg tyytyi tiedotustilaisuudessa kiittelemään työryhmän raporttia lähinnä hyväksi aluksi jatkotyölle. Hänen mukaansa tuen toimivuus ja sen ”yleinen hyväksyttävyys” täsmentyvät vasta, kun tarkemmat kriteerit ovat selvillä.

Holmberg korosti, että tukimuodon pitäisi olla mahdollisimman tasapuolinen kaikkia yhtiöitä kohtaan.

”Päätökset eivät saa perustua journalismin sisällölliseen arvottamiseen”, Holmberg sanoi.

Hän muistutti myös mediapolitiikan olevan laajakokonaisuus, jossa yksi keino ei riitä mediakentän toimintaedellytysten turvaamiseen.

Holmberg kiinnittäisi huomiota myös jakelun turvaamiseen, tekijänoikeuksien suojaan, arvonlisäveroratkaisuihin, digijättien suitsimiseen ja sananvapauden vaalimiseen.

 

Esittämiensä tukimallien lisäksi työryhmä tarkasteli lehtien arvonlisäverokannan alentamista, tilausmaksujen verovähennysoikeutta ja mallia, jossa tilauksen voisi maksaa kulttuuriseteleillä.

Työryhmän mukaan arvonlisäverokannan alentaminen esimerkiksi nollaan ei ole nykyisen EU-sääntelyn mukaan mahdollinen. EU-komissio on kuitenkin antanut direktiiviehdotuksen, joka voisi tulevaisuudessa antaa jäsenvaltioille asiassa lisää liikkumavaraa.

Työryhmä toivoo, että sekä verovähennysoikeutta että kulttuurisetelien käytön laajentamista selvitettäisiin edelleen.

Esitystä pysyvästä mediatuesta olivat laatimassa Journalistiliiton ja Medialiiton edustajien lisäksi asiantuntijat Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoista.

Työryhmä avusti aiemmin myös journalismin väliaikaisen koronatuen valmistelussa. Valtio myönsi viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa tukea koronapandemian vuoksi talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille.

Työryhmän raportti on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön Elina Grundströmiltä tilaamalle selvitykselle journalismin toimintaedellytysten varmistamisesta koronakriisissä. Vuosi sitten julkaistussa selvityksessä Grundström esitti väliaikaisen koronatuen lisäksi pysyvän me mediatukimallin selvittämistä.


Lue lisää

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle (Journalisti 19.11.2020)
Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut (Journalisti 22.10.2020)
Hallitus päätti median koronatuesta – rahaa luvassa journalistien palkkoihin ja palkkioihin (Journalisti 1.10.2020)
SJL mediatuesta: Sisältöön kohdistuvaa arviointia on vältettävä (Journalisti 27.8.2020)
Media-ala mediatuesta: Pieni avaus antaa toivoa (Journalisti 3.4.2020)
Hanne Aho: Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se (Journalisti 28.5.2020)
Pääkirjoitus: Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen (Journalisti 28.5.2020)
Kommentti: Journalismiin kohdennettu journalismituki on ihan hyvä alku median auttamisessa yli koronakriisin (Journalisti 29.4.2020)
Viestintäministeri Timo Harakka median kriisituesta: ”Kun on jakanut yksille yt-lappuja ja toisille avokätisiä osinkoja, on vaikea pyytää valtiota osallistumaan” (Journalisti 17.4.2020)
Pääkirjoitus: Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle? (Journalisti 6.6.2019)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta