Tv-sarjojen tutkintapyyntöjupakassa trollit voittivat journalistit 6–0

JOURNALISTI
29.11.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeistotrollit masinoivat kampanjan, jonka tarkoitus oli esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Media nieli syötin, mutta korjaako se nyt synnyttämänsä virheellisen mielikuvan, kysyy toimittaja Johanna Vehkoo.

22. marraskuuta kaikki suuret tiedotusvälineet uutisoivat, että poliisi oli saanut lukuisia tutkintapyyntöjä koskien vanhoja tv-sarjoja. Pyynnöissä pyydettiin tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Kaikissa suurissa tiedotusvälineissä kirjoitettiin tässä yhteydessä Päivi Räsäsen (kd.) kiihottamistutkinnasta ja entisen koomikon, nykyisen kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr.) anteeksipyynnöstä saamelaisille.

Asiaa siis kontekstoitiin mediassa siten, että se yhdistyi rasismia ja syrjintää vastustaviin niuhoihin “suvakkeihin”, jotka pyrkivät sensuroimaan jopa vuosikymmenten takaista tv-viihdettä. Eikö mitään saa enää sanoa, edes huumorisketsissä! Nyt ovat kukkahatut menneet liian pitkälle, pohti huomattavan moni kansalainen sosiaalisen median keskusteluissa.

Yksi virkistävän täyspäinen näkemys löytyi Helsingin Sanomista, kun Juho Typpö epäili kolumnissaan tutkintapyyntöjä “silkaksi trollaukseksi”. Näin arveli myös moni muu pitkiä aikoja Twitterissä ja keskustelupalstoilla viettänyt.

 

Hiljaisuus – jolla tarkoitan journalistisen kontekstoinnin puutetta – onkin korvia huumaava nyt, kun poliisi on tiedottanut, ettei esitutkintaa toimiteta.

Suurimmat tiedotusvälineet ovat julkaisseet poliisin tiedotteen pohjalta tehdyn uutisen, jossa kerrotaan perusasiat: tutkintapyynnöt kohdistuivat muun muassa tv-sarjoihin Hymyhuulet ja Pulttibois sekä yhteen Pekka ja Pätkä -elokuvaan vuodelta 1960. Tutkintapyynnöt sisälsivät vain “yleisluontoisen väitteen mahdollisen rikoksen tapahtumisesta”.

Mutta sitä uutisissa ei kerrota, että kyse ei ollut lainkaan alati mielensä pahoittavista “suvakeista” tai “vihervasemmistosta”, vaan nettioikeiston silmänkääntötempusta.

 

Vaikka perinteisessä mediassa ei toistaiseksi ole avattu tutkintapyyntöjen todellisia taustoja, Savon Sanomien toimittaja Asta Tenhunen teki niin ansiokkaassa Twitter-ketjussaan.

Tutkinnanjohtajan 16-sivuisessa päätöslauselmassa kerrotaan tutkintapyynnön jättäneiden kuuden miehen nimet. Toimittajan on helppo tarkistaa heidän taustansa esimerkiksi julkisista rekistereistä ja hakukoneita käyttäen. Näitä tietoja voidaan sitten verrata heidän someprofiiliensa sisältöön.

Tenhunen teki juuri näin ja sai selville, että heistä ketään ei ole syytä pitää vihreinä, vasemmistolaisina tai “suvakkina”. Yksi heistä on ollut perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana ja toimii aktiivisesti PS-nuorissa. Muilta ei löytynyt aktiivista puoluetoimintaa, mutta kylläkin selviä viitteitä oikeistolaisesta ajatusmaailmasta.

Yksi miehistä oli tehnyt rikosilmoituksen koomikko Ismo Leikolasta sillä perusteella, että tämä vitsailee kristinuskosta. Tämä oli miehen mielestä vihapuhetta.

 

Väännetään siis vielä rautalangasta: kyseessä oli oikeistolaisiksi laskettavien trollien masinoima kampanja, jonka tarkoituksena on a) mitätöidä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikoksena ja b) esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Poliisi joutui kirjoittamaan 16 sivun mittaisen päätöksen perustellakseen, miksi asiasta ei ole syytä suorittaa esitutkintaa. Tällainen on aivan turhanpäiväistä poliisin kuormittamista.

Journalistin ohjeiden mukaan uutistapahtumat on syytä seurata loppuun asti. Vastuullisen median on syytä kertoa yleisölle, kun uutta tietoa ilmenee. Nyt vaarana on, että laajalle levinnyt trollien ajama tulkinta jää elämään.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta