Tv-sarjojen tutkintapyyntöjupakassa trollit voittivat journalistit 6–0

JOURNALISTI
29.11.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeistotrollit masinoivat kampanjan, jonka tarkoitus oli esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Media nieli syötin, mutta korjaako se nyt synnyttämänsä virheellisen mielikuvan, kysyy toimittaja Johanna Vehkoo.

22. marraskuuta kaikki suuret tiedotusvälineet uutisoivat, että poliisi oli saanut lukuisia tutkintapyyntöjä koskien vanhoja tv-sarjoja. Pyynnöissä pyydettiin tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Kaikissa suurissa tiedotusvälineissä kirjoitettiin tässä yhteydessä Päivi Räsäsen (kd.) kiihottamistutkinnasta ja entisen koomikon, nykyisen kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr.) anteeksipyynnöstä saamelaisille.

Asiaa siis kontekstoitiin mediassa siten, että se yhdistyi rasismia ja syrjintää vastustaviin niuhoihin “suvakkeihin”, jotka pyrkivät sensuroimaan jopa vuosikymmenten takaista tv-viihdettä. Eikö mitään saa enää sanoa, edes huumorisketsissä! Nyt ovat kukkahatut menneet liian pitkälle, pohti huomattavan moni kansalainen sosiaalisen median keskusteluissa.

Yksi virkistävän täyspäinen näkemys löytyi Helsingin Sanomista, kun Juho Typpö epäili kolumnissaan tutkintapyyntöjä “silkaksi trollaukseksi”. Näin arveli myös moni muu pitkiä aikoja Twitterissä ja keskustelupalstoilla viettänyt.

 

Hiljaisuus – jolla tarkoitan journalistisen kontekstoinnin puutetta – onkin korvia huumaava nyt, kun poliisi on tiedottanut, ettei esitutkintaa toimiteta.

Suurimmat tiedotusvälineet ovat julkaisseet poliisin tiedotteen pohjalta tehdyn uutisen, jossa kerrotaan perusasiat: tutkintapyynnöt kohdistuivat muun muassa tv-sarjoihin Hymyhuulet ja Pulttibois sekä yhteen Pekka ja Pätkä -elokuvaan vuodelta 1960. Tutkintapyynnöt sisälsivät vain “yleisluontoisen väitteen mahdollisen rikoksen tapahtumisesta”.

Mutta sitä uutisissa ei kerrota, että kyse ei ollut lainkaan alati mielensä pahoittavista “suvakeista” tai “vihervasemmistosta”, vaan nettioikeiston silmänkääntötempusta.

 

Vaikka perinteisessä mediassa ei toistaiseksi ole avattu tutkintapyyntöjen todellisia taustoja, Savon Sanomien toimittaja Asta Tenhunen teki niin ansiokkaassa Twitter-ketjussaan.

Tutkinnanjohtajan 16-sivuisessa päätöslauselmassa kerrotaan tutkintapyynnön jättäneiden kuuden miehen nimet. Toimittajan on helppo tarkistaa heidän taustansa esimerkiksi julkisista rekistereistä ja hakukoneita käyttäen. Näitä tietoja voidaan sitten verrata heidän someprofiiliensa sisältöön.

Tenhunen teki juuri näin ja sai selville, että heistä ketään ei ole syytä pitää vihreinä, vasemmistolaisina tai “suvakkina”. Yksi heistä on ollut perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana ja toimii aktiivisesti PS-nuorissa. Muilta ei löytynyt aktiivista puoluetoimintaa, mutta kylläkin selviä viitteitä oikeistolaisesta ajatusmaailmasta.

Yksi miehistä oli tehnyt rikosilmoituksen koomikko Ismo Leikolasta sillä perusteella, että tämä vitsailee kristinuskosta. Tämä oli miehen mielestä vihapuhetta.

 

Väännetään siis vielä rautalangasta: kyseessä oli oikeistolaisiksi laskettavien trollien masinoima kampanja, jonka tarkoituksena on a) mitätöidä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikoksena ja b) esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Poliisi joutui kirjoittamaan 16 sivun mittaisen päätöksen perustellakseen, miksi asiasta ei ole syytä suorittaa esitutkintaa. Tällainen on aivan turhanpäiväistä poliisin kuormittamista.

Journalistin ohjeiden mukaan uutistapahtumat on syytä seurata loppuun asti. Vastuullisen median on syytä kertoa yleisölle, kun uutta tietoa ilmenee. Nyt vaarana on, että laajalle levinnyt trollien ajama tulkinta jää elämään.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta