Tv-sarjojen tutkintapyyntöjupakassa trollit voittivat journalistit 6–0

JOURNALISTI
29.11.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeistotrollit masinoivat kampanjan, jonka tarkoitus oli esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Media nieli syötin, mutta korjaako se nyt synnyttämänsä virheellisen mielikuvan, kysyy toimittaja Johanna Vehkoo.

22. marraskuuta kaikki suuret tiedotusvälineet uutisoivat, että poliisi oli saanut lukuisia tutkintapyyntöjä koskien vanhoja tv-sarjoja. Pyynnöissä pyydettiin tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Kaikissa suurissa tiedotusvälineissä kirjoitettiin tässä yhteydessä Päivi Räsäsen (kd.) kiihottamistutkinnasta ja entisen koomikon, nykyisen kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr.) anteeksipyynnöstä saamelaisille.

Asiaa siis kontekstoitiin mediassa siten, että se yhdistyi rasismia ja syrjintää vastustaviin niuhoihin “suvakkeihin”, jotka pyrkivät sensuroimaan jopa vuosikymmenten takaista tv-viihdettä. Eikö mitään saa enää sanoa, edes huumorisketsissä! Nyt ovat kukkahatut menneet liian pitkälle, pohti huomattavan moni kansalainen sosiaalisen median keskusteluissa.

Yksi virkistävän täyspäinen näkemys löytyi Helsingin Sanomista, kun Juho Typpö epäili kolumnissaan tutkintapyyntöjä “silkaksi trollaukseksi”. Näin arveli myös moni muu pitkiä aikoja Twitterissä ja keskustelupalstoilla viettänyt.

 

Hiljaisuus – jolla tarkoitan journalistisen kontekstoinnin puutetta – onkin korvia huumaava nyt, kun poliisi on tiedottanut, ettei esitutkintaa toimiteta.

Suurimmat tiedotusvälineet ovat julkaisseet poliisin tiedotteen pohjalta tehdyn uutisen, jossa kerrotaan perusasiat: tutkintapyynnöt kohdistuivat muun muassa tv-sarjoihin Hymyhuulet ja Pulttibois sekä yhteen Pekka ja Pätkä -elokuvaan vuodelta 1960. Tutkintapyynnöt sisälsivät vain “yleisluontoisen väitteen mahdollisen rikoksen tapahtumisesta”.

Mutta sitä uutisissa ei kerrota, että kyse ei ollut lainkaan alati mielensä pahoittavista “suvakeista” tai “vihervasemmistosta”, vaan nettioikeiston silmänkääntötempusta.

 

Vaikka perinteisessä mediassa ei toistaiseksi ole avattu tutkintapyyntöjen todellisia taustoja, Savon Sanomien toimittaja Asta Tenhunen teki niin ansiokkaassa Twitter-ketjussaan.

Tutkinnanjohtajan 16-sivuisessa päätöslauselmassa kerrotaan tutkintapyynnön jättäneiden kuuden miehen nimet. Toimittajan on helppo tarkistaa heidän taustansa esimerkiksi julkisista rekistereistä ja hakukoneita käyttäen. Näitä tietoja voidaan sitten verrata heidän someprofiiliensa sisältöön.

Tenhunen teki juuri näin ja sai selville, että heistä ketään ei ole syytä pitää vihreinä, vasemmistolaisina tai “suvakkina”. Yksi heistä on ollut perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana ja toimii aktiivisesti PS-nuorissa. Muilta ei löytynyt aktiivista puoluetoimintaa, mutta kylläkin selviä viitteitä oikeistolaisesta ajatusmaailmasta.

Yksi miehistä oli tehnyt rikosilmoituksen koomikko Ismo Leikolasta sillä perusteella, että tämä vitsailee kristinuskosta. Tämä oli miehen mielestä vihapuhetta.

 

Väännetään siis vielä rautalangasta: kyseessä oli oikeistolaisiksi laskettavien trollien masinoima kampanja, jonka tarkoituksena on a) mitätöidä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikoksena ja b) esittää niin sanotut suvaitsevaiset typeryksinä. Poliisi joutui kirjoittamaan 16 sivun mittaisen päätöksen perustellakseen, miksi asiasta ei ole syytä suorittaa esitutkintaa. Tällainen on aivan turhanpäiväistä poliisin kuormittamista.

Journalistin ohjeiden mukaan uutistapahtumat on syytä seurata loppuun asti. Vastuullisen median on syytä kertoa yleisölle, kun uutta tietoa ilmenee. Nyt vaarana on, että laajalle levinnyt trollien ajama tulkinta jää elämään.



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta