Touko Hujanen vuoden kuvajournalisti - katso kaikkien sarjojen voittokuvat

JOURNALISTI
18.3.2019

Manu Marttinen, teksti

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Helsingissä. Yleisön suosikki -sarjaa lukuunottamatta kaikki palkinnot menivät mieskuvaajille.

Suomen kuvajournalistit on valinnut vuoden 2018 kuvajournalistiksi helsinkiläisen freelancevalokuvaajan Touko Hujasen. Kilpailun tuomaristo arvioi Hujasen valokuvaajaksi, jolla on ”vahva ja kansainvälinen oma kädenjälki.”

”Tekijä antaa kuvien puhua ja niiden näkemykselliset kuvatekstit vahvistavat tarinaa entisestään. Kuvaaja ei ole vain kuvien tekijä, vaan tarinankertoja, joka kykenee yllättämään katsojan.”

Kuvajournalismi 2018 -kilpailuun osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Kilpailussa on kymmenen eri sarjaa. Palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Sanomatalossa Helsingissä.

Hujanen voitti myös henkilökuva- ja kuvareportaasisarjat. Lisäksi hänet palkittiin kunniamaininnoilla urheilukuva- ja kuvaessee-sarjoissa. Tuomariston mukaan Hujasen reportaasi on osuva provokaatio ja yhteiskunnallinen kommentti.

“Kuvasarja herättelee katsojan pohtimaan omaa suhdetta luontoon ja kuluttamiseen. Tarvitsemmeko kaikkea materiaa ja turhuutta ympärillemme?”

Vuoden kuvajournalisti 2018: Touko Hujanen. Sarjasta “Suomalainen paratiisi”. Seppo Roivainen sukeltaa Katinkullan kuntoaltaassa.
Vuoden reportaasi 2018: Touko Hujanen. Sarjasta ”Metsäperhe". Lasse Nordlund (s. 1965) on Suomessa tiettävästi tällä hetkellä ainut ihminen, jolla on pitkä kokemus täysin omavaraisesta elämästä. Nordlund eli Pohjois-Karjalassa metsässä yli 20 vuotta omavaraisesti. Nyt Lasse ja hänen kumppaninsa Maria Dorff asuvat Valtimolla kahden lapsen kanssa. Pariskunnasta on viime vuosina tullut niin sanotun "jälkifossiilisen" liikkeen keskeisiä vaikuttajia Suomessa. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020.
Vuoden henkilökuva 2018: Touko Hujanen. Maria Dorff tuli Valtimolle tekemään tutkimusta omavaraistaloudesta, tutkimuskohteena omavaraisesti metsässä elänyt Lasse Nordlund. Lassesta tuli Marian mies ja nyt he elävät Valtimolla yhdessä. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020. Sarjasta “Metsäperhe”.


Vuoden lehtikuvan 2018 otti Joonas Brandt. Tuomariston mukaan kuva ”muistuttaa hiljaisen voimakkaasti empaattisuudesta ja siitä miten me tarvitsemme toisiamme.”

“Median uutisvirrassa kärkeen nousevat usein katastrofit ja voimakkaan negatiiviset uutiset. Vuoden lehtikuva muistuttaa, miten paljon maailmassa on myönteisiä ja uutisoinnin arvoisia asioita. Median tehtävänä on toimia ajan peilinä ja näyttää ajastamme myös hyvät asiat.”

Vuoden lehtikuva 2018: Joonas Brandt. Malmin seurakunnan rippikoululeiri Lohjalla. Meditaatiohetken aikana monet nukkuvat.

Vuoden uutiskuvan otti Antti Yrjönen kuvallaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisesta. Yrjösen uutiskuva yllätti tuomariston arkipäiväisyydellään ja inhimillisyydellään.

Vuoden uutiskuva 2018: Antti Yrjönen. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen makoilee niin kutsutun sauna-asuntonsa sängyllä Helsingissä syyskuussa. Asumisjärjestely nousi otsikoihin maanlaajuisesti sen jälkeen, kun Iltalehti uutisoi Hakkaraisen saavan korotettua kulukorvausta kakkosasunnoksi vuokraamastaan saunatilasta. Uudenmaan ulkopuolelta eduskuntaan valitut kansanedustajat voivat saada korotuksen kulukorvaukseensa, jos he käyttävät pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa edustajantoimen hoitamiseksi.


Kuvaessee-sarjan voitti Mikko Suutarinen. Tuomariston mukaan erityisen ansiokasta sarjassa on se, miten kuvaaja luo tiiviin tunnelman Suomen pohjoisimman kylän elämästä.

Vuoden kuvaessee 2018: Mikko Suutarinen. Nuorgamin paikallinen sähly-joukkue. 

Vuoden urheilukuvan otti Rio Gandara kuvalla, jossa on oivaltavaa tuhannesosan sekunnin tarkkuutta. ”Kuvassa on kaikki kohdallaan”, tuomaristo arvioi.

Vuoden Urheilukuva 2018: Rio Gandara. Tuomarit katsovat italialaisen Raffaele Buzzin suoritusta yhdistetyn mäkikilpailussa Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa.


Uusi kuvajournalisti -sarjan voitti Joonas Vohlakari. Tuomariston mukaan Vohlakari on löytänyt elämänmakuisen ja tunnelmallisen aiheensa läheltä, jonne ei välttämättä ole helppoa katsoa.

Vuoden uusi kuvajournalisti 2018: Joona Vohlakari. Isä tupakalla. Kuva sarjasta Toinen Perhe. ”Isäni ja velipuoleni asuvat metsän keskellä pienellä paikkakunnalla Länsi-Suomessa.” 

Vuoden parhaan videon tekijänä palkittiin Janne Järvinen. Tuomariston arvion mukaan ”hienotunteisesti toteutettu dokumentti päästää katsojan sisälle pieniin tarinoihin, joista kasvaa samaistuttavia kohtaamisia.” Video julkaistiin Helsingin Sanomissa tammikuussa 2018.

Vuoden video 2018: Janne Järvinen. Interaktiivinen video kertoo lemmikkieläinten hautausurakoitsijasta, joka kohtaa ammatissaan erilaisia ihmisiä ja eläimiä. Työryhmä: Tuomo Väliaho, toimittaja; Janne Järvinen ja Terhi Liimu, kuvaus; Janne Järvinen, leikkaus; Boris Stefanov, grafiikka; Tuomo Väliaho ja Jarmo Lundgren, tekninen suunnittelu; Jarmo Lundgren ja Timo Myllymäki, ohjelmointi. (Kuvakaappaus videosta). 

Yleisön suosikiksi nousi viime vuoden tapaan Meeri Koutaniemi. Hän sai noin 2 300 annetusta äänestä 1 700. Yleisö sai valita suosikkikuvaajansa viiden Kuvajournalisti-kisan finalistin joukosta. Muut ehdokkaat olivat Akseli Valmunen, Heidi Piiroinen, Markus Jokela ja Touko Hujanen.

Yleisön suosikki 2018: Meeri Koutaniemi. Miehen jalka törröttää ajopuiden alta karkotettujen hautausmaan vieressä. Huolimatta vuosikymmenistä, jotka ruumis on maannut maan alla, miehen kengät, sukat ja housut ovat edelleen ehjät ikiroudan takia. Karkottaminen oli Neuvostoliitossa yleinen rangaistus, kaikkiaan 1950-luvun puoliväliin mennessä karkotettiin yli 6 miljoonaa ihmistä. Heistä 2,7 miljoonaa oli niin sanottuihin “rangaistaviin kansoihin” kuuluvia erityissiirtolaisia, jotka vietiin kodeistaan etnisyytensä vuoksi. Inkerinsuomalaiset olivat yksi näistä "rangaistuista kansoista”. Tuhannet heistä vietiin Jakutiaan työskentelemään Jäämeren rannoille. Bykovsky, Venäjä.

Palkinnot maksetaan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Lehtikuvaajarahastosta. Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun kuvat ovat nähtävillä kevään ja kesän aikana Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Suomen kuvajournalistit (aiemmin Suomen Lehtikuvaajat) on järjestänyt Vuoden lehtikuvat -kilpailua vuodesta 1962 lähtien.

Kilpailun tuomareina toimivat ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden kuvajournalisti Paul Hansen, helsinkiläinen dokumentaristi ja valokuvaaja Hannamari Shakya ja vaasalainen valokuvaaja Katja Lösönen.

Katso kaikki palkitut kuvat tästä linkistä.

EDIT 26.3.2019 klo 12:05: OIKAISU: Lisätty tieto: Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta