Touko Hujanen vuoden kuvajournalisti - katso kaikkien sarjojen voittokuvat

JOURNALISTI
18.3.2019

Manu Marttinen, teksti

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Helsingissä. Yleisön suosikki -sarjaa lukuunottamatta kaikki palkinnot menivät mieskuvaajille.

Suomen kuvajournalistit on valinnut vuoden 2018 kuvajournalistiksi helsinkiläisen freelancevalokuvaajan Touko Hujasen. Kilpailun tuomaristo arvioi Hujasen valokuvaajaksi, jolla on ”vahva ja kansainvälinen oma kädenjälki.”

”Tekijä antaa kuvien puhua ja niiden näkemykselliset kuvatekstit vahvistavat tarinaa entisestään. Kuvaaja ei ole vain kuvien tekijä, vaan tarinankertoja, joka kykenee yllättämään katsojan.”

Kuvajournalismi 2018 -kilpailuun osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Kilpailussa on kymmenen eri sarjaa. Palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Sanomatalossa Helsingissä.

Hujanen voitti myös henkilökuva- ja kuvareportaasisarjat. Lisäksi hänet palkittiin kunniamaininnoilla urheilukuva- ja kuvaessee-sarjoissa. Tuomariston mukaan Hujasen reportaasi on osuva provokaatio ja yhteiskunnallinen kommentti.

“Kuvasarja herättelee katsojan pohtimaan omaa suhdetta luontoon ja kuluttamiseen. Tarvitsemmeko kaikkea materiaa ja turhuutta ympärillemme?”

Vuoden kuvajournalisti 2018: Touko Hujanen. Sarjasta “Suomalainen paratiisi”. Seppo Roivainen sukeltaa Katinkullan kuntoaltaassa.
Vuoden reportaasi 2018: Touko Hujanen. Sarjasta ”Metsäperhe". Lasse Nordlund (s. 1965) on Suomessa tiettävästi tällä hetkellä ainut ihminen, jolla on pitkä kokemus täysin omavaraisesta elämästä. Nordlund eli Pohjois-Karjalassa metsässä yli 20 vuotta omavaraisesti. Nyt Lasse ja hänen kumppaninsa Maria Dorff asuvat Valtimolla kahden lapsen kanssa. Pariskunnasta on viime vuosina tullut niin sanotun "jälkifossiilisen" liikkeen keskeisiä vaikuttajia Suomessa. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020.
Vuoden henkilökuva 2018: Touko Hujanen. Maria Dorff tuli Valtimolle tekemään tutkimusta omavaraistaloudesta, tutkimuskohteena omavaraisesti metsässä elänyt Lasse Nordlund. Lassesta tuli Marian mies ja nyt he elävät Valtimolla yhdessä. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020. Sarjasta “Metsäperhe”.


Vuoden lehtikuvan 2018 otti Joonas Brandt. Tuomariston mukaan kuva ”muistuttaa hiljaisen voimakkaasti empaattisuudesta ja siitä miten me tarvitsemme toisiamme.”

“Median uutisvirrassa kärkeen nousevat usein katastrofit ja voimakkaan negatiiviset uutiset. Vuoden lehtikuva muistuttaa, miten paljon maailmassa on myönteisiä ja uutisoinnin arvoisia asioita. Median tehtävänä on toimia ajan peilinä ja näyttää ajastamme myös hyvät asiat.”

Vuoden lehtikuva 2018: Joonas Brandt. Malmin seurakunnan rippikoululeiri Lohjalla. Meditaatiohetken aikana monet nukkuvat.

Vuoden uutiskuvan otti Antti Yrjönen kuvallaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisesta. Yrjösen uutiskuva yllätti tuomariston arkipäiväisyydellään ja inhimillisyydellään.

Vuoden uutiskuva 2018: Antti Yrjönen. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen makoilee niin kutsutun sauna-asuntonsa sängyllä Helsingissä syyskuussa. Asumisjärjestely nousi otsikoihin maanlaajuisesti sen jälkeen, kun Iltalehti uutisoi Hakkaraisen saavan korotettua kulukorvausta kakkosasunnoksi vuokraamastaan saunatilasta. Uudenmaan ulkopuolelta eduskuntaan valitut kansanedustajat voivat saada korotuksen kulukorvaukseensa, jos he käyttävät pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa edustajantoimen hoitamiseksi.


Kuvaessee-sarjan voitti Mikko Suutarinen. Tuomariston mukaan erityisen ansiokasta sarjassa on se, miten kuvaaja luo tiiviin tunnelman Suomen pohjoisimman kylän elämästä.

Vuoden kuvaessee 2018: Mikko Suutarinen. Nuorgamin paikallinen sähly-joukkue. 

Vuoden urheilukuvan otti Rio Gandara kuvalla, jossa on oivaltavaa tuhannesosan sekunnin tarkkuutta. ”Kuvassa on kaikki kohdallaan”, tuomaristo arvioi.

Vuoden Urheilukuva 2018: Rio Gandara. Tuomarit katsovat italialaisen Raffaele Buzzin suoritusta yhdistetyn mäkikilpailussa Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa.


Uusi kuvajournalisti -sarjan voitti Joonas Vohlakari. Tuomariston mukaan Vohlakari on löytänyt elämänmakuisen ja tunnelmallisen aiheensa läheltä, jonne ei välttämättä ole helppoa katsoa.

Vuoden uusi kuvajournalisti 2018: Joona Vohlakari. Isä tupakalla. Kuva sarjasta Toinen Perhe. ”Isäni ja velipuoleni asuvat metsän keskellä pienellä paikkakunnalla Länsi-Suomessa.” 

Vuoden parhaan videon tekijänä palkittiin Janne Järvinen. Tuomariston arvion mukaan ”hienotunteisesti toteutettu dokumentti päästää katsojan sisälle pieniin tarinoihin, joista kasvaa samaistuttavia kohtaamisia.” Video julkaistiin Helsingin Sanomissa tammikuussa 2018.

Vuoden video 2018: Janne Järvinen. Interaktiivinen video kertoo lemmikkieläinten hautausurakoitsijasta, joka kohtaa ammatissaan erilaisia ihmisiä ja eläimiä. Työryhmä: Tuomo Väliaho, toimittaja; Janne Järvinen ja Terhi Liimu, kuvaus; Janne Järvinen, leikkaus; Boris Stefanov, grafiikka; Tuomo Väliaho ja Jarmo Lundgren, tekninen suunnittelu; Jarmo Lundgren ja Timo Myllymäki, ohjelmointi. (Kuvakaappaus videosta). 

Yleisön suosikiksi nousi viime vuoden tapaan Meeri Koutaniemi. Hän sai noin 2 300 annetusta äänestä 1 700. Yleisö sai valita suosikkikuvaajansa viiden Kuvajournalisti-kisan finalistin joukosta. Muut ehdokkaat olivat Akseli Valmunen, Heidi Piiroinen, Markus Jokela ja Touko Hujanen.

Yleisön suosikki 2018: Meeri Koutaniemi. Miehen jalka törröttää ajopuiden alta karkotettujen hautausmaan vieressä. Huolimatta vuosikymmenistä, jotka ruumis on maannut maan alla, miehen kengät, sukat ja housut ovat edelleen ehjät ikiroudan takia. Karkottaminen oli Neuvostoliitossa yleinen rangaistus, kaikkiaan 1950-luvun puoliväliin mennessä karkotettiin yli 6 miljoonaa ihmistä. Heistä 2,7 miljoonaa oli niin sanottuihin “rangaistaviin kansoihin” kuuluvia erityissiirtolaisia, jotka vietiin kodeistaan etnisyytensä vuoksi. Inkerinsuomalaiset olivat yksi näistä "rangaistuista kansoista”. Tuhannet heistä vietiin Jakutiaan työskentelemään Jäämeren rannoille. Bykovsky, Venäjä.

Palkinnot maksetaan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Lehtikuvaajarahastosta. Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun kuvat ovat nähtävillä kevään ja kesän aikana Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Suomen kuvajournalistit (aiemmin Suomen Lehtikuvaajat) on järjestänyt Vuoden lehtikuvat -kilpailua vuodesta 1962 lähtien.

Kilpailun tuomareina toimivat ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden kuvajournalisti Paul Hansen, helsinkiläinen dokumentaristi ja valokuvaaja Hannamari Shakya ja vaasalainen valokuvaaja Katja Lösönen.

Katso kaikki palkitut kuvat tästä linkistä.

EDIT 26.3.2019 klo 12:05: OIKAISU: Lisätty tieto: Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta