Touko Hujanen vuoden kuvajournalisti - katso kaikkien sarjojen voittokuvat

JOURNALISTI
18.3.2019

Manu Marttinen, teksti

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Helsingissä. Yleisön suosikki -sarjaa lukuunottamatta kaikki palkinnot menivät mieskuvaajille.

Suomen kuvajournalistit on valinnut vuoden 2018 kuvajournalistiksi helsinkiläisen freelancevalokuvaajan Touko Hujasen. Kilpailun tuomaristo arvioi Hujasen valokuvaajaksi, jolla on ”vahva ja kansainvälinen oma kädenjälki.”

”Tekijä antaa kuvien puhua ja niiden näkemykselliset kuvatekstit vahvistavat tarinaa entisestään. Kuvaaja ei ole vain kuvien tekijä, vaan tarinankertoja, joka kykenee yllättämään katsojan.”

Kuvajournalismi 2018 -kilpailuun osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Kilpailussa on kymmenen eri sarjaa. Palkinnot jaettiin maanantaina 18. maaliskuuta Sanomatalossa Helsingissä.

Hujanen voitti myös henkilökuva- ja kuvareportaasisarjat. Lisäksi hänet palkittiin kunniamaininnoilla urheilukuva- ja kuvaessee-sarjoissa. Tuomariston mukaan Hujasen reportaasi on osuva provokaatio ja yhteiskunnallinen kommentti.

“Kuvasarja herättelee katsojan pohtimaan omaa suhdetta luontoon ja kuluttamiseen. Tarvitsemmeko kaikkea materiaa ja turhuutta ympärillemme?”

Vuoden kuvajournalisti 2018: Touko Hujanen. Sarjasta “Suomalainen paratiisi”. Seppo Roivainen sukeltaa Katinkullan kuntoaltaassa.
Vuoden reportaasi 2018: Touko Hujanen. Sarjasta ”Metsäperhe". Lasse Nordlund (s. 1965) on Suomessa tiettävästi tällä hetkellä ainut ihminen, jolla on pitkä kokemus täysin omavaraisesta elämästä. Nordlund eli Pohjois-Karjalassa metsässä yli 20 vuotta omavaraisesti. Nyt Lasse ja hänen kumppaninsa Maria Dorff asuvat Valtimolla kahden lapsen kanssa. Pariskunnasta on viime vuosina tullut niin sanotun "jälkifossiilisen" liikkeen keskeisiä vaikuttajia Suomessa. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020.
Vuoden henkilökuva 2018: Touko Hujanen. Maria Dorff tuli Valtimolle tekemään tutkimusta omavaraistaloudesta, tutkimuskohteena omavaraisesti metsässä elänyt Lasse Nordlund. Lassesta tuli Marian mies ja nyt he elävät Valtimolla yhdessä. Lasse ja Maria ovat perustamassa Suomen ensimmäistä ja maailmassakin ainutlaatuista omavaraopistoa, joka aloittaa vuonna 2020. Sarjasta “Metsäperhe”.


Vuoden lehtikuvan 2018 otti Joonas Brandt. Tuomariston mukaan kuva ”muistuttaa hiljaisen voimakkaasti empaattisuudesta ja siitä miten me tarvitsemme toisiamme.”

“Median uutisvirrassa kärkeen nousevat usein katastrofit ja voimakkaan negatiiviset uutiset. Vuoden lehtikuva muistuttaa, miten paljon maailmassa on myönteisiä ja uutisoinnin arvoisia asioita. Median tehtävänä on toimia ajan peilinä ja näyttää ajastamme myös hyvät asiat.”

Vuoden lehtikuva 2018: Joonas Brandt. Malmin seurakunnan rippikoululeiri Lohjalla. Meditaatiohetken aikana monet nukkuvat.

Vuoden uutiskuvan otti Antti Yrjönen kuvallaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisesta. Yrjösen uutiskuva yllätti tuomariston arkipäiväisyydellään ja inhimillisyydellään.

Vuoden uutiskuva 2018: Antti Yrjönen. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen makoilee niin kutsutun sauna-asuntonsa sängyllä Helsingissä syyskuussa. Asumisjärjestely nousi otsikoihin maanlaajuisesti sen jälkeen, kun Iltalehti uutisoi Hakkaraisen saavan korotettua kulukorvausta kakkosasunnoksi vuokraamastaan saunatilasta. Uudenmaan ulkopuolelta eduskuntaan valitut kansanedustajat voivat saada korotuksen kulukorvaukseensa, jos he käyttävät pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa edustajantoimen hoitamiseksi.


Kuvaessee-sarjan voitti Mikko Suutarinen. Tuomariston mukaan erityisen ansiokasta sarjassa on se, miten kuvaaja luo tiiviin tunnelman Suomen pohjoisimman kylän elämästä.

Vuoden kuvaessee 2018: Mikko Suutarinen. Nuorgamin paikallinen sähly-joukkue. 

Vuoden urheilukuvan otti Rio Gandara kuvalla, jossa on oivaltavaa tuhannesosan sekunnin tarkkuutta. ”Kuvassa on kaikki kohdallaan”, tuomaristo arvioi.

Vuoden Urheilukuva 2018: Rio Gandara. Tuomarit katsovat italialaisen Raffaele Buzzin suoritusta yhdistetyn mäkikilpailussa Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa.


Uusi kuvajournalisti -sarjan voitti Joonas Vohlakari. Tuomariston mukaan Vohlakari on löytänyt elämänmakuisen ja tunnelmallisen aiheensa läheltä, jonne ei välttämättä ole helppoa katsoa.

Vuoden uusi kuvajournalisti 2018: Joona Vohlakari. Isä tupakalla. Kuva sarjasta Toinen Perhe. ”Isäni ja velipuoleni asuvat metsän keskellä pienellä paikkakunnalla Länsi-Suomessa.” 

Vuoden parhaan videon tekijänä palkittiin Janne Järvinen. Tuomariston arvion mukaan ”hienotunteisesti toteutettu dokumentti päästää katsojan sisälle pieniin tarinoihin, joista kasvaa samaistuttavia kohtaamisia.” Video julkaistiin Helsingin Sanomissa tammikuussa 2018.

Vuoden video 2018: Janne Järvinen. Interaktiivinen video kertoo lemmikkieläinten hautausurakoitsijasta, joka kohtaa ammatissaan erilaisia ihmisiä ja eläimiä. Työryhmä: Tuomo Väliaho, toimittaja; Janne Järvinen ja Terhi Liimu, kuvaus; Janne Järvinen, leikkaus; Boris Stefanov, grafiikka; Tuomo Väliaho ja Jarmo Lundgren, tekninen suunnittelu; Jarmo Lundgren ja Timo Myllymäki, ohjelmointi. (Kuvakaappaus videosta). 

Yleisön suosikiksi nousi viime vuoden tapaan Meeri Koutaniemi. Hän sai noin 2 300 annetusta äänestä 1 700. Yleisö sai valita suosikkikuvaajansa viiden Kuvajournalisti-kisan finalistin joukosta. Muut ehdokkaat olivat Akseli Valmunen, Heidi Piiroinen, Markus Jokela ja Touko Hujanen.

Yleisön suosikki 2018: Meeri Koutaniemi. Miehen jalka törröttää ajopuiden alta karkotettujen hautausmaan vieressä. Huolimatta vuosikymmenistä, jotka ruumis on maannut maan alla, miehen kengät, sukat ja housut ovat edelleen ehjät ikiroudan takia. Karkottaminen oli Neuvostoliitossa yleinen rangaistus, kaikkiaan 1950-luvun puoliväliin mennessä karkotettiin yli 6 miljoonaa ihmistä. Heistä 2,7 miljoonaa oli niin sanottuihin “rangaistaviin kansoihin” kuuluvia erityissiirtolaisia, jotka vietiin kodeistaan etnisyytensä vuoksi. Inkerinsuomalaiset olivat yksi näistä "rangaistuista kansoista”. Tuhannet heistä vietiin Jakutiaan työskentelemään Jäämeren rannoille. Bykovsky, Venäjä.

Palkinnot maksetaan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Lehtikuvaajarahastosta. Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.

Kuvajournalismi 2018 -kilpailun kuvat ovat nähtävillä kevään ja kesän aikana Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Suomen kuvajournalistit (aiemmin Suomen Lehtikuvaajat) on järjestänyt Vuoden lehtikuvat -kilpailua vuodesta 1962 lähtien.

Kilpailun tuomareina toimivat ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden kuvajournalisti Paul Hansen, helsinkiläinen dokumentaristi ja valokuvaaja Hannamari Shakya ja vaasalainen valokuvaaja Katja Lösönen.

Katso kaikki palkitut kuvat tästä linkistä.

EDIT 26.3.2019 klo 12:05: OIKAISU: Lisätty tieto: Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan palkitsee Patricia Seppälän säätiö.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta