Takaisin

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan HKL:n pitää luovuttaa toimittajalle tämän pyytämät asiakirjat. ”Avoimuus ei voi olla pelkkä kiva sana. Sopimuksia on voitava tehdä niin, että ongelmatilanteessa ei heti väitetä kaiken olevan liikesalaisuuksia”, sanoo asiakirjoja vuosia vaatinut toimittaja Tommy Pohjola.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 15. toukokuuta antamassaan vuosikirjapäätöksessä kumonnut pääosin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan tekemän päätöksen, jolla se salasi HKL:n ja Siemens Oy:n välistä kirjeenvaihtoa.
Vuosina 2011–2012 käyty kirjeenvaihto käsitteli Helsingin metron automatisointiprojektin kilpailutukseen liittyviä reklamaatioita. Siemens on pitänyt kaikkea HKL:n kanssa käymäänsä kirjeenvaihtoa salassa pidettävänä liikesalaisuuteen vedoten.

KHO:n päätös tarkoittaa sitä, että Hufvudstadsbladetin toimittajana aihetta pitkään seurannut Tommy Pohjola saa pyytämänsä asiakirjat lähes kokonaisuudessaan. Kirjeitä on yhteensä 74 kappaletta, joista vain neljä sisältää salassa pidettäviksi luokiteltuja tietoja.
KHO toteaa päätöksessään, että yrityksen salassapitotahdolla ei ollut ratkaisevaa asemaa arvioitaessa sitä, sisältääkö pyydetty asiakirja liikesalaisuuksia, vaan salassapidon perusteita oli arvioitava objektiivisesti.
Pohjola on tyytyväinen KHO:n päätökseen.
”Tämän päätöksen mukaan liikesalaisuuteen ei voikaan noin vaan vedota. Tästä päästäänkin vaikka Länsimetro Osakeyhtiöön ja ainoaan Helsingin ja Espoon metrohankkeesta tehtyyn selvitykseen. Tämä kokonaan salattu selvitys on tehty julkisella rahalla”, Pohjola muistuttaa.

Journalistiliiton lakimies Tytti Oras pitää päätöstä asiakirjajulkisuuden ja sananvapauden kannalta merkittävänä.
”KHO vahvistaa Helsingin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen. Olennaista jutussa on se, että liikesalaisuuden käsitettä ja merkitystä on avattu suhteessa asiakirjajulkisuuteen”, Oras sanoo.

Liike- tai ammattisalaisuutta ei kuitenkaan ole laissa määritelty tarkemmin. Liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia kaupankäyntiin liittyviä salaisuuksia, teknisiä salaisuuksia tai yrityskokemusta eli tietotaitoa. Sen sijaan yrityksen imagon tai maineen kannalta kiusalliset tiedot eivät ole liikesalaisuuksia.
”Jos yritysten käymästä kirjeenvaihdosta käy ilmi yleisiä yritykseen liittyvä asioita, ne eivät kuulu liikesalaisuuden piiriin, vaikka yritys niin haluaisikin, Oras sanoo.

Helsingin hallinto-oikeus antoi asiassa vuonna 2015 päätöksen, jonka mukaan Pohjolan olisi pitänyt saada pyytämänsä asiakirjat. Journalistin uutisen asiasta voit lukea tästä.
Siemens valitti päätöksestä ja vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Nyt KHO asettui Pohjolan kannalle. Pohjola muistuttaa tuoreen päätöksen laajemmasta merkityksestä.
”Mielestäni KHO:n päätöksellä on iso merkitys nyt kun erilaisia julkisen sektorin tehtäviä halutaan antaa yksityisille toimijoille. Avoimuus ei voi olla pelkkä kiva sana. Sopimuksia on voitava tehdä niin, että ongelmatilanteessa ei heti väitetä kaiken olevan liikesalaisuuksia. Ei se niin voi mennä.”

Pohjola toivoo, että päätöstä luettaisiin tarkoin eri puolilla Suomea.
”Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus tekivät perusteellista työtä. Toivon että tämä KHO:n vuosikirjapäätös kannustaa toimittajia työssään ja toisaalta, että se luetaan huolella kaupungintaloissa ympäri maata.”

Vuosikirjapäätös tarkoittaa sellaista ratkaisua, jolla on merkitystä lain soveltamiselle tai on muuten yleisesti merkittävä.

Pohjola teki alun perin asiakirjapyynnön HKL:lle marraskuussa 2012, mutta HKL kieltäytyi antamasta asiakirjoja. HKL vastasi Pohjolan pyyntöön vasta maaliskuussa 2013 eli selvästi julkisuuslain 14 päivän mukaisen määräajan päättymisen jälkeen.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2015 HKL:n virkamiehet tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska eivät toimittaneet asiakirjoja ajoissa Pohjolalle.

Pohjola uusi alkuperäisen tietopyyntönsä viime viikolla ja liitti siihen KHO:n päätöksen. Vastaus tuli nopeasti ja HKL antaa Pohjolalle pyytämänsä asiakirjat.
Mitä aiot tehdä niillä?
"Kai tämä kaikki on vielä kerran lehteenkin laitettava. Kirjeet todistavat sen, minkä toin julkisuuteen jo vuosia sitten: automatisointihankkeen ongelmat olivat niin pahoja, että hanke olisi pitänyt keskeyttää jo pari vuotta aiemmin kuin nyt tehtiin. Kirjeistä on luettavissa myös se, että HKL:n turvallisuus- ja organisaatiokulttuuri oli vielä kesällä 2016 menneestä maailmasta. Tämän Onnettomuustutkintakeskuskin havaitsi 8. toukokuuta 2017," Pohjola sanoo.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta