Takaisin

26.4.2017

Suomi putosi kolmanneksi lehdistönvapaudessa

Facebook

Suomi putosi Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä kolmannelle sijalle. Norja ja Ruotsi kiilasivat Suomen edelle, järjestö kertoo 26. huhtikuuta julkaisemassaan tiedotteessa.

Suomi nousi sanavapauden ykkösmaaksi vuonna 2010 ja pysyi ykkösenä seitsemän vuotta. TIR:n tiedotteen mukaan Suomen sijoitus heikkeni pääministeri Juha Sipilän Ylen toimittajiin kohdistuneiden painostuspyrkimysten takia. Tiedot Suomen sijoituksen heikkenmisestä vuotivat julkisuuteen jo viime viikolla.


Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan ei ole yllätys, että Suomi putosi ykkössijalta.

”Yllättävämpää olisi ollut, jos Suomi ei olisi pudonnut”, Aho sanoo.

Hän muistuttaa, että monissa muissa maissa Sipilä-gaten kaltaiset tapahtumat ovat arkipäivää.

”Suomessa sellaisesta syntyy skandaali. Se kuvaa valtavaa eroa maiden välillä. Keskustelu tapauksen ympärillä on kuitenkin ollut hyvästä. Enää Suomessa ei voi olla yhtäkään poliitikkoa, jolle olisi jäänyt epäselväksi, miten median kanssa toimitaan.”

Ahon mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet palata seuraavassa lehdistönvapausvertailussa ykkössijalle.
”Tämä vaatii sen, että vallanpitäjät kunnioittavat lehdistönvapauttamme.”

Aho huomauttaa, että suomalaisessa lehdistönvapaudessa ei ole kysymys vain journalistien toimintamahdollisuuksista.
”Kysymys on myös kansalaisten oikeudesta saada maailman luotettavinta tietoa.”

Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire pitää Suomen putoamista sananvapausindeksin kärjestä vuoden merkittävimpänä yksittäisenä tapauksena. Yllättäväksi asian teki hänen mukaansa se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.


TIR toteaa tiedotteessaan, että sananvapauden heikkenemisessä on nähtävissä kaksi trendiä. Toisaalta sodat ja maiden sisäiset selkkaukset ja toisaalta mediaan vihamielisesti suhtautuvat kansallismieliset hallitukset. Viime vuonna Yhdysvalloissa (43) presidentti Donald Trumpin nousussa presidentiksi ja Isossa-Britanniassa (40) käydyssä Brexit-kampanjoinnissa oli nähtävissä median halveksuntaa ja valeuutisten leviämistä.
Myös Ranskan (39) presidentinvaalien aikana on nähty poliittisia hyökkäyksiä lehdistönvapautta vastaan. Ranskan sijoitusta kuitenkin nostaa Charlie Hedbo -lehteen vuonna 2015 kohdistuneista iskuista toipuminen.

Monessa Euroopan maassa lehdistönvapauden taso on heikentymässä. Esimerkiksi Puolassa hallinto on muuttanut julkiset radio- ja tv-kanavia propagandan välineiksi ja on alkanut painostaa taloudellisesti itsenäisiä uutistoimistoja, jotka vastustavat poliittisia uudistuksia.
Myös Unkarin (71) tilanne on lehdistönvapauden kannalta synkkä.
Lehdistönvapausindeksin "mustalle listalle" joutui kolme uutta maata: Burundin tasavalta (160. sija) Egypti (161) ja Bahrain (164).
 

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisee joka vuosi lehdistönvapausindeksin (Press Freedom Index), jossa arvioidaan lehdistönvapauden tilaa 180:ssä eri maassa.
Lehdistönvapaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä vapautta, jonka puitteissa toimittajat, mediaorganisaatiot ja esimerkiksi bloggaajat saavat toimia eri maissa ja miten valtioiden hallitukset kunnioittavat näitä vapauksia.  Indeksi mittaa nimenomaan lehdistön vapautta, moniarvoisuutta ja mediaympäristöä eikä esimerkiksi journalismin laatua.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta