Takaisin

Tyytymätön. Helsingin kihlakunnan syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen Helsingin käräjäoikeudessa marraskuussa 2017. Hän aikoo valittaa toimittajan uhkailusta syytetyn miehen tuomiosta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen aikoo valittaa Helsingin käräjäoikeuden 5. helmikuuta antamasta toimittajan uhkailuun liittyvästä tuomiosta.

Syyttäjä ilmaisi tyytymättömyytensä tuomioon viikon määräajan kuluessa. Varsinaisen valituksen tekemiseen on aikaa kuukausi.

Helsingin käräjäoikeus vapautti syytteistä miehen, jota syytettiin laittomasta uhkauksesta.

Tuomioasiakirjojen mukaan miehen puhelimesta oli soitettu kaksi uhkaavaa puhelua toimittaja Linda Pelkosen puhelimeen. Puheluissa oli todettu toistuvasti, että Pelkonen voisi joutua raiskauksen tai seksuaalirikoksen uhriksi, ja että hänen pitää olla tarkkana ulkona liikkuessaan. Syytetty on kiistänyt soittaneensa puhelut ja todennut, että joku muu oli soittanut puhelut hänen puhelimellaan ja hänen tietämättään.

Syyttäjä muistuttaa, että näyttö perustui kahteen seikkaan. Ensinnäkin puhelut oli soitettu vastaajan liittymästä, mikä on asiassa riidatonta. Toiseksi keskusrikospoliisin (krp) rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan ”todennäköisyys sille, että puhuja on vastaaja on suurempi kuin todennäköisyys sille, että puhuja on joku muu”.

”Käräjäoikeus on perustellut kantansa kummankin osalta erikseen, mutta ei mielestäni ole huomioinut niiden yhteenlaskettua näyttöarvoa”, Hämäläinen sanoo.

Krp:n rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan syytetyn puheessa on kuultavissa ajoittain samanlaista murteellista painotusta ja intonaation vaihtelua kuin puhelunäytteissä. Myös äänteissä ja äänenkorkeudessa on todettu samanlaisia piirteitä.

 

Myös asianomistajapuoli aikoo valittaa tuomiosta. Linda Pelkonen pitää erikoisena, että nauhoitettu puhelu ei riittänyt todisteeksi.
”Se oli todella kova pettymys. Mitä pitäisi olla, että riittäisi? Tätä on moni muukin vastaavassa tilanteessa ollut hämmästellyt. Voiko sen parempaa todistetta uhkailusta olla kuin äänitetty puhelu?”

Pelkonen ihmettelee myös sitä, että syytettyä ei vaadittu oikeudessa esittämään todisteita siitä, miten on kadottanut puhelimensa tai kuka hänen puhelimensa on ottanut.

”Tuntuu aika ontolta, että tuollainen selitys menee läpi”, Pelkonen sanoo.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta