Valomainos Helsingin Musiikkitalon seinässä. Helsingin Sanomat kampanjoi näyttävästi sananvapauden puolesta viime heinäkuussa, kun Vladimir Putin ja Donald Trump vierailivat Helsingissä. Sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja noteerasi kampanjan nostaessaan Suomen sijoitusta sananvapaustilastossa.

Suomi nousi kakkoseksi lehdistönvapaudessa

JOURNALISTI
18.4.2019

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Tuomola/Lehtikuva, kuva

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja, RSF kertoo tiedotteessaan. 

Vuoden 2019 indeksi osoittaa, että yleistilanne on lehdistönvapauden osalta hälyttävä. Lehdistönvapaus on heikentynyt niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessa maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Suomen nousua selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maana”. Lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018.

Myös toimittaja Jessikka Aron vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin, ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan ”uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta”.

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (sija 32.) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (sija 77.), Bulgariassa (sija 111.) ja Puolassa (sija 59.). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, missä toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Tämä oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.


Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin, sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

“Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta