Valomainos Helsingin Musiikkitalon seinässä. Helsingin Sanomat kampanjoi näyttävästi sananvapauden puolesta viime heinäkuussa, kun Vladimir Putin ja Donald Trump vierailivat Helsingissä. Sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja noteerasi kampanjan nostaessaan Suomen sijoitusta sananvapaustilastossa.

Suomi nousi kakkoseksi lehdistönvapaudessa

JOURNALISTI
18.4.2019

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Tuomola/Lehtikuva, kuva

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja, RSF kertoo tiedotteessaan. 

Vuoden 2019 indeksi osoittaa, että yleistilanne on lehdistönvapauden osalta hälyttävä. Lehdistönvapaus on heikentynyt niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessa maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Suomen nousua selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maana”. Lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018.

Myös toimittaja Jessikka Aron vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin, ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan ”uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta”.

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (sija 32.) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (sija 77.), Bulgariassa (sija 111.) ja Puolassa (sija 59.). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, missä toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Tämä oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.


Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin, sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

“Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”

 



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta