Valomainos Helsingin Musiikkitalon seinässä. Helsingin Sanomat kampanjoi näyttävästi sananvapauden puolesta viime heinäkuussa, kun Vladimir Putin ja Donald Trump vierailivat Helsingissä. Sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja noteerasi kampanjan nostaessaan Suomen sijoitusta sananvapaustilastossa.

Suomi nousi kakkoseksi lehdistönvapaudessa

JOURNALISTI
18.4.2019

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Tuomola/Lehtikuva, kuva

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja, RSF kertoo tiedotteessaan. 

Vuoden 2019 indeksi osoittaa, että yleistilanne on lehdistönvapauden osalta hälyttävä. Lehdistönvapaus on heikentynyt niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessa maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Suomen nousua selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maana”. Lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018.

Myös toimittaja Jessikka Aron vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin, ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan ”uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta”.

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (sija 32.) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (sija 77.), Bulgariassa (sija 111.) ja Puolassa (sija 59.). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, missä toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Tämä oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.


Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin, sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

“Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”

 



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta