Valomainos Helsingin Musiikkitalon seinässä. Helsingin Sanomat kampanjoi näyttävästi sananvapauden puolesta viime heinäkuussa, kun Vladimir Putin ja Donald Trump vierailivat Helsingissä. Sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja noteerasi kampanjan nostaessaan Suomen sijoitusta sananvapaustilastossa.

Suomi nousi kakkoseksi lehdistönvapaudessa

JOURNALISTI
18.4.2019

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Tuomola/Lehtikuva, kuva

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja, RSF kertoo tiedotteessaan. 

Vuoden 2019 indeksi osoittaa, että yleistilanne on lehdistönvapauden osalta hälyttävä. Lehdistönvapaus on heikentynyt niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessa maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Suomen nousua selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maana”. Lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018.

Myös toimittaja Jessikka Aron vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin, ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan ”uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta”.

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (sija 32.) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (sija 77.), Bulgariassa (sija 111.) ja Puolassa (sija 59.). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, missä toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Tämä oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.


Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin, sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

“Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”

 



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta