Takaisin

Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen mukaan toimitusten pitää pohtia, mitkä asiat vaikuttavat yleisön luottamukseen. Se auttaa luomaan käytäntöjä ja uudistuksia, joilla luottamusta on mahdollista vahvistaa. Kuva: Heli Saarela

Suomalaiset luottavat mediaan aiempaa vähemmän, kertoo Reuters-instituutin keskiviikkona 12. kesäkuuta julkaistu Digital News Report.

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset kertovat kyllä luottavansa uutisiin enemmän kuin kansalaiset muissa 38:ssa tutkimukseen osallistuneessa maassa.

Useimpiin uutisiin eli uutisiin yleisesti luottavien suomalaisten määrä on pudonnut 9 prosenttiyksikköä. Useimpiin uutisiin luottaa siis 59 prosenttia suomalaisista. Itse seuraamiinsa uutisiin eli esimerkiksi säännöllisesti tilaamiinsa lehtiin suomalaisista kertoi luottavansa 70 prosenttia. Luku on 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin aiemmin.

Reuters-instituutin raportin Suomen-osuudesta vastaava Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen arvelee tuloksen kertovan aiempaa hatarammasta luottamuksesta vakiintuneisiin poliittisiin instituutioihin.  Mediakriittisyyttä lisää myös valeuutisista käyty keskustelu.

Epäilyä myös itse valikoituja uutislähteitä kohtaan Reunanen ei pidä sinänsä uutena ilmiönä. Suomalainen on uutisbrändeille uskollinen, vaikka vähän epäilisikin niitä.

”Ainahan se on näin ollut, että on luettu esimerkiksi Aamulehteä, mutta samalla kritisoitu, että tämä on tätä porvarien asiaa”, Reunanen sanoi raportin julkaisemistilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 12. kesäkuuta.

Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksessa työskentelevä Esa Reunanen arvioi, että luottamusta uutisiin on syönyt muun muassa valeuutisista käyty keskustelu. Suomen maaraportti julkaistiin 12. maaliskuuta Helsingissä. Kuva: Heli Saarela

Vastaajien luottavaisuuteen vaikuttivat muun muassa heidän poliittinen suuntautumisensa, koulutustasonsa ja ikänsä. Ne, jotka kuvasivat itseään hyvin vasemmistolaisiksi tai hyvin oikeistolaisiksi suhtautuivat uutisiin muita epäluuloisemmin. Alle 35-vuotiaat suhtautuvat mediaan vanhempia ikäryhmiä kriittisemmin, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset taas muita luottavaisemmin.

Eniten suomalaiset kertoivat luottavansa Yleen, Helsingin Sanomiin, Kauppalehteen ja paikallislehtiin, vähiten Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin, jotka silti olivat kaksi suosituinta uutislähdettä verkossa.

”Eri medioiden välillä vaihtelut eivät ole kuitenkaan kovin suuria”, Reunanen sanoo.

Valtaosa väestöstä pitää kyselyssä mainittuja viestimiä enemmin luotettavina kuin epäluotettavina. Reunasen mukaan aineistosta voi päätellä, ettei suomalainen yhteiskunta tai media ole jakautunut jyrkästi poliittisiin leireihin esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Unkarin tapaan.

 

Yleisön luottamusta pohditaan monissa toimituksissa aiempaa enemmän, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän uskoo, että sitä voi kohentaa kiinnittämällä huomiota pieniin, arkisiinkin asioihin – lähtien siitä, että lehden voi luottaa kolahtavan postiluukusta joka aamu ajallaan.

Esimerkiksi verkkomaailmassa on Niemen mukaan ilmaistava tekstin ja ulkoasun keinoin nykyistä selkeämmin, millaisesta juttutyypistä on kyse: uutisesta, lehden linjaa avaavasta pääkirjoituksesta, yksittäisen toimittajan kommentista vai mistä.

Niemen mielestä ei voida syyttää medialukutaidon heikkoutta, jos uutissivustolle esimerkiksi sosiaalisen median kautta tuleva ei heti erota mielipidetekstiä uutisesta ja kokee koko sivuston siksi puolueelliseksi.

Omien prosessiensa ja juttutyyppien avaamisessa Niemi sanoo Hesarin onnistuvan vaihtelevasti.

”Emme ole missään nimessä maalissa. Tämä ei tule oikeastaan koskaan valmiiksi. On olennaista, että olemme asian kanssa herkkiä”, Niemi sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

”Tämä vaatii paljon tunneälyä pikemmin kuin sormen heristelyä siitä, että voi, voi, nuoriso ei ymmärrä mikä on pääkirjoitus.”

Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen nimeää paikallis- ja aluelehtien haasteeksi yleisön sitouttamisen verkkolukemiseen. Kustantaja ei voi enää laskea sen varaan, että lehden tilaus jatkuu vanhasta tottumuksesta niin kauan kuin henki pihisee. Kuva: Heli Saarela

Reuters-instituutin selvitys kertoo myös, että suomalaiset lukevat uutisensa aiempaa useammin pääasiassa verkosta. Näin ilmoitti kyselyyn vastanneista 2 000 suomalaisesta yli puolet.

Verkon merkitys korostuu etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Televisio on pääasiallinen uutislähde enää yli 55-vuotiaille. Sosiaalinen media on puolestaan noussut pääasialliseksi uutislähteeksi yhdeksälle prosentille vastaajista. Sen osuus on nyt yhtä suuri kuin painetun median.

Myös pelkästään verkosta uutisensa saavien osuus on tutkimuksessa kasvanut. Verkkouutisia taas luetaan aiempaa enemmän älypuhelimella.

Halukkuus maksaa verkkouutisista ei kuitenkaan Suomessa ole kasvanut, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Suomen Lehdistön kesäkuun alussa ilmestynyt vuosittainen tilastonumero kertoo, että vaikka digituotot ovat kasvaneet, ne eivät vieläkään kyllin nopeaan paikatakseen printin yhä heikompaa tulosta.

Digituottojen keräämisessä näyttävät onnistuvan parhaiten suuret tiedotusvälineet. 73 prosenttia lehdistön digituotoista menee Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Helsingin Sanomille ja Kauppalehdelle.

Edes jossain määrin merkittäviä digituloja kerää Suomen Lehdistön mukaan vain kymmenkunta lehteä.

Jälkimmäistä Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen pitää huolestuttavana: On selvää, että muutenkin suurimman yleisön keräävät valtakunnalliset lehdet ovat myös digin voittajia. Paikallis- ja aluelehtien yleisö on pienempi ja tehtävä siksi haastavampi.

”Siksi lukijasuhteen täytyy olla erityisen kunnossa, jotta paikallisesta sisällöstä maksaminen tuntuu aiheelliselta”, Tenhunen sanoo

Töitä on tehtävä paitsi uusien tilaajien löytämiseksi myös kertaalleen digitilauksen tehneiden pitämiseksi. Uutissovellus hautautuu helposti älypuhelimen muiden sovellusten joukkoon, eikä aluelehden verkkoetusivuille tule mentyä.

”Paikallis- ja aluelehdille suurin haaste on, että digituote ei kolahda postilaatikosta”, Tenhunen sanoo.

Digituottojen keräämisessä etenkin paikallis- ja aluelehti kentällä suuria eroja. Etelä-Suomen Median tilattavat lehdet mahtuivat digituloja keräävään kymmenikköön, Tenhunen kertoo. Siihen ovat auttaneet yhdistelmätilaukset ja näköislehdet.

”Kolmas asia on, että varsinkin Etelä-Suomessa kuluttajat ovat valmiimpia. He käyttävät enemmän mobiililaitteita ja ovat tottuneet jo vähän maksamaan, vaikkapa Netflixistä tai C Moresta. Jos sisältö on kunnossa ja sillä on merkitystä, maksaminen ei jää kiinni siitä, että se tuntuu vieraalta”, Tenhunen sanoo.

Reuters-instituutin Digital News Reportin Suomen maaraportti Uutismedia verkossa on luettavissa kokonaan tämän linkin kautta.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta