Viron konservatiivisen kansanpuolueen EKREn kunnanvaltuutettu ja mediapersoona Hannes Võrno oli SSS-radion haastattelussa marraskuussa 2019. Võrnoa haastattelivat päätoimittaja Tapio Reini ja toimittaja Toomas Ross.

Suomalainen SSS-radio sai pitkän toimiluvan ensimmäisenä vieraskielisenä radiona Virossa. Päätoimittaja Tapio Reinin linja jakaa mielipiteitä.

SSS-radio

Uutis-, ajankohtais- ja viihdekanava. Sen suosituimmat pisteohjelmat ovat Radio Talsinki ja Hanno Tombergin vetämä ”Mulla viipyi viisumi Tallinnaan”.

Aloitti vuonna 2012 nettiradiona ja 2016 FM-taajuudella.

Omistajana vironsuomalaisten Sibelius, Sauna ja Sisu -yhdistys. Päätoimittaja Tapio Reinin arvion mukaan radion analogisilla lähetyksillä on kuukaudessa noin 45 000 ja verkossa 10 000 kuuntelijaa.

JOURNALISTI
10.3.2020

Juha Granath, teksti
Birgit Püve, kuvat

Joka arkiaamu kello 06.00 Tapio Reini avaa radion taajuudella 93,7 megahertsiä. Sieltä hänen oma äänensä toivottaa suomeksi hyvät huomenet ja alkaa purkaa edellisiltana tallennettua uutispakettia.

”Tallinnassa asuu joukko suomalaisia, jotka eivät ymmärrä viron kieltä. Vaikka meidän aamun ensimmäiset uutisemme ovat eiliset, niiden anti tulee tälle porukalle tarpeeseen”, Tallinnassa toimivan SSS-radion päätoimittaja Reini sanoo.

Tuntia myöhemmin Reini istuu jo mikrofonin takana lukemassa tuoreita uutisia. Lähteinä toimivat Yle, Hesari, Iltalehti ja Ilta-Sanomat sekä muutaman virolaisen lehden verkkosivut.

”Analysoimme yhteiskunnallisia asioita ja esitämme omia mielipiteitämme. Kun tarvitsemme apua uutisten taustoitukseen ja faktojen tarkistukseen, soitamme tutuille tutkiville toimittajille Suomeen.”

 

SSS-radio sai viime vuonna viisivuotisen toimiluvan ensimmäisenä vieraskielisenä radioasemana Virossa. Lupa tuli voimaan marraskuussa. Kanavan analogisten lähetysten kuuluvuusalueella asuu 8 000 vironsuomalaista. Kuuntelijoita ohjelmilla on Reinin arvion mukaan kuukaudessa 45 000. Verkossa kanavaa kuunnellaan paljon myös Helsingissä.

Aiemmin asema toimi väliaikaisella luvalla, jonka yksi ehto oli järjestää erilaisia Suomi-tapahtumia kerran kuukaudessa.

”Velvoite poistui ja nyt voimme käyttää nekin tunnit ja rahat radion kehittämiseen. Hankimme jo uuden lähettimen, joka takaa hyvän kuuluvuuden 30 kilometrin säteellä”, Tapio Reini kertoo.

Reinin mukaan pitkä toimilupa ja sen sallimat englanninkieliset uutiset ovat lisänneet yritysmaailman kiinnostusta kanavaan.

”Pyrimme nostamaan mainosmyyntimme 8 000 euroon kuukaudessa. Sillä kuittaisimme 1 800 euron kuukausittaiset kiinteät kulut ja alkaisimme maksaa meikäläiselle palkkaa”, Reini sanoo.

SSS-radiota tekee Reinin lisäksi yksi palkattu työntekijä ja 15 vapaaehtoista avustajaa. Aseman omistaa Tapio Reinin lähipiirin hallinnoima vironsuomalaisten Sibelius, Sauna ja Sisu -yhdistys.

Päätoimittajan mukaan radio ”katsoo Viroa suomalaisin silmin”. Kiihkokansallisuudesta ei hänen mielestään voi puhua.

SSS-radion uutisaamujen viime vuoden kestoaihe oli hallitus- ja oikeistopopulistipuolue EKREn aiheuttamat skandaalit.

”EKRE on ehtymätön uutislähde; on homofobiaa, toimittajien erottamisvaatimuksia, nepotismia, rasismia. Viro menee ikävään suuntaan, mutta ikävät uutiset kiinnostavat”, Reini hymähtää.

 

Yhdeksältä Reinin vieraaksi saapuu ulkomaalaista työvoimaa Suomeen välittävä Alvar Albert. SSS-radion virolainen toimittaja Toomas Ross seuraa haastattelua korva tarkkana.

”Tulen ääneen, kun päätoimittajan kielitaito ei riitä tai vironkieliset sanamuodot eivät istu tilanteeseen. Taustoitan myös ajankohtaiset aiheet, tutkin tilastot, käännän vironkielisiä käsitteitä suomeksi ja teen omia musiikkiohjelmiani”, Ross kertoo roolistaan.

Toomas Rossi myös toteaa ottavansa ohjat, kun päätoimittajan ”diplomaattinen ote alkaa hiipua”. Reini saattaa esimerkiksi lähteä myöntelemään haastateltavansa kärkkäitä mielipiteitä – ja sitten vielä hieman terävöittää niitä.

Ross aloitti lokakuussa työt SSS-radion radion ainoana palkallisena työntekijänä vajaan 600 euron palkalla.

”Tulen pienellä toimeen. Musiikki on intohimoni ja täällä saan tehdä mieleisiäni ohjelmia”, Ross naurahtaa.

”Henki on miesmäisen ainutlaatuinen, kuvia ei kumarrella ja aiheen kuin aiheen perään lähdetään, vaikka sitten hieman kevyesti pohjustettuna.”

SSS-radion ohjelmakarttakin on varsin miehinen. Ohjelmissa keski-ikäset miestoimittajat ja heidän vieraansa muistelevat seiväsmatkoja, armeija-aikojaan, työuriaan ja urheilusaavutuksiaan.

”Onhan meillä yksi naistoimittajakin. Lappilaisen Hanna Maria Ikosen ohjelma Naisen elämää tulee kerran kuukaudessa”, Tapio Reini sanoo.

Reini korostaa, ettei ole kouluja käynyt ammattitoimittaja vaan maailman keittiömestarina kiertänyt 60-vuotias satakuntalainen mies. Hän tuli Tallinnaan vuonna 1996 opettamaan paikallisia kokkeja.

”Porissa syntyneenä sain huomenlahjaksi pirullisuuden ja satamakaupunki Raumalla nuoruuteni viettäneenä kansainvälisyyden. Siihen päälle vielä 23 vuotta Tallinnassa, niin kyllä näillä avuilla radiota pyörittää”, Reini vakuuttaa.

Hän saattaakin kertoa radiossa seikkailuistaan merillä ja armeijassa ronskein sanankääntein.

Valtakunnalliseen tietoisuuteen Reini nousi vuonna 2014, kun hän isännöi yksityisessä Radio Kukussa Suomen ja Viron välisiä suhteita ruotivaa Talsinki-ohjelmaa.

”Radio Talsinki oli ensimmäinen suomalaisten tuottama maanlaajuinen ohjelma, joka tuli ulos koko maan kattavalla analogisella kanavalla. Kun tarkastelin Viron poliittista elämää suomalaisesta näkökulmasta, se herätti täällä mielipiteitä”, Reini muistelee.

Meitä voi kuunnella netissä kaikilla mantereilla, joten meillä ei ole tarvetta leimautua yhden asian viestinviejäksi, Tapio Reini vakuuttaa.

Radiouransa aikana Reini on joutunut napit vastakkain vironsuomalaisten kanssa väitteistään. Hän esimerkiksi kertoi ohjelmassaan nimettömään lähteeseen nojaten, että niin kutsutun Pronssiyön mielenosoituksiin olisi saatu suomalaisia poliiseja avuksi. Pronssiyöllä tarkoitetaan mellakoita, jotka syntyivät, kun niin sanottu Pronssisoturi-patsas haluttiin siirtää.

Suomen Tallinnan-suurlähetystön mukaan paikalla ei ollut suomalaispoliiseja, ainoastaan lainattuja mellakkavarusteista.

Reini on muun muassa myös moittinut Suomen Viron-instituuttia tuhlailusta.

SSS-radiossa siteerataan toisinaan myös toimittaja Sami Lotilan juttuja. Viime keväänä Virossa asuvat suomalaiset media- ja kulttuurityöntekijät lähettivät usealle virolaiselle ja suomalaiselle lehdelle kannanoton, jonka mukaan Lotilan tekstit ovat täynnä kärjistyksiä, vääristelyä ja osatotuuksia. Kirjoittajien mukaan Lotila parjaa Viron valtiota ja virolaista kulttuuria syyttä suotta ja pyrkii esittämään maan huonossa valossa.

Lotila itse näkee tekevänsä myyvää ja kriittistä journalismia, kuten hän esimerkiksi Reinin tammikuussa tekemässä haastattelussa sanoo.

Reini itse tyytyy sanomaan Lotilaan liittyen, ettei pidä yhteen toimittajaan kohdistuvaa kritiikkiä asiallisena.

”Kyllä Virosta kriittisiäkin juttuja pitää saada kirjoittaa.“

 

Kello 14.00 on vuorossa päivän viimeinen vieras, mediapersoona ja kansallismielisen populistipuolueen EKREn kunnanvaltuutettu Hannes Vörno. Liikkelle lähdetään parilla sutkauksella, sen jälkeen mennään ilman käsikirjoitusta.

SSS-radiossa poliitikot saavat puhua omien etujensa puolesta varsin vapaasti. Esimerkiksi viime toukokuussa EKREn kansanedustaja ja Viron parlamentin riikikogun nykyinen puhemies Henn Põlluaas päästeli suustaan reippaita kommentteja maahanmuutosta ja venäläisistä.

”Minulla on ollut vieraina huippupoliitikkoja ja Viron eturivin taiteilijoita. He tulevat mielellään, koska saavat puhua täällä suunsa puhtaaksi. Kiellettyjä aiheita ei ole”, Tapio Reini sanoo.

Kolmelta Reini-show on ohi. Sen jälkeen on edessä seuraavan päivän vieraiden etsiminen. Iltamyöhällä päätoimittaja Reini kirjoittaa vielä seuraavan aamun ensimmäiset uutiset.

SSS-radio

Uutis-, ajankohtais- ja viihdekanava. Sen suosituimmat pisteohjelmat ovat Radio Talsinki ja Hanno Tombergin vetämä ”Mulla viipyi viisumi Tallinnaan”.

Aloitti vuonna 2012 nettiradiona ja 2016 FM-taajuudella.

Omistajana vironsuomalaisten Sibelius, Sauna ja Sisu -yhdistys. Päätoimittaja Tapio Reinin arvion mukaan radion analogisilla lähetyksillä on kuukaudessa noin 45 000 ja verkossa 10 000 kuuntelijaa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta