Takaisin

Sanoma on asentanut työntekijöidensä työpisteisiin antureita, joilla mitataan työpöydän käyttöä. Antureiden asennus on herättänyt Sanomatalon työntekijöissä hämmästystä. Kuva: Heli Saarela

Sanoman työntekijöiden työpisteisiin Helsingin Sanomatalossa ja Ruoholahdessa on alkuviikon aikana asennettu työpisteen käyttöastetta mittaavia antureita. Antureita on asennettu noin tuhanteen työpisteeseen. Ne on kiinnitetty pöydän alapintaan.

Sanoman viestintäjohtajan Hanna Johteen mukaan kyse on Sanoman työympäristön kehittämishankkeesta.

”Antureilla kerätään työpisteiden ja neuvottelutilojen käyttöastedataa. Niiden asennus on osa tätä hankkeen kartoitusta, jolla on tarkoitus saada tietoja siitä, millaisia pullonkauloja ja ruuhkahuippuja eri tilojen käytössä on. Kyse on pidemmän tähtäimen suunnitelmasta työympäristön kehittämiseksi”, Johde sanoo.

Hän korostaa, että antureilla ei mitata yksittäisen työntekijän työpisteen käyttöä, vaan tilojen käyttöä raportoidaan yksiköittäin ja kerroksittain. Mittaustiedon kerääminen liittyy henkilöstötutkimuksesta ja työympäristökyselystä saatuun palautteeseen.

”Talo on kaksikymmentä vuotta vanha, ja kyselyistä on tullut kritiikkiä tilan toimivuudesta. Nyt lähdimme selvittämään pidemmällä tähtäimellä, että mitä sille voi tehdä.”

Sanoma Median aikakauslehtien toimituksia on parhaillaan muuttamassa Sanomataloon yhtiön Ruoholahden toimitalosta, mutta Johteen mukaan työpisteiden mittaus ei liity toimitusten muuttoon.

”Tämä on pidemmän tähtäimen hanke. Ei liity sinänsä siihen.”

Mittaustietoja kerää työympäristöjen kehittämiseen keskittynyt yritys Rapal Oy, joka vastaa myös antureiden asentamisesta. Rapalin verkkosivujen mukaan tärkein syy työpisteiden käyttöasteen mittaamiselle on kustannusten vähentäminen.

 

Toimituksessa antureiden asennus on herättänyt hämmennystä ja käytäväkeskusteluja muun muassa tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta.

”Toimituksessa ollaan pöyristyneitä. Työntekijät kyselevät täällä, että mitä tämä tarkoittaa. Mitä näillä laitteilla oikein seurataan ja miksi. Emme me tarvitse siitä dataa. Kyllä me tiedämme muutenkin milloin ja miten paljon ihmiset työpisteillään viettävät aikaa,” sanoo Helsingin Sanomien pääluottamusmies Jussi Ahlroth.

Ahlroth arvioi, että mittaukset johtavat tilojen tiivistämiseen.

”Siltähän tämä näyttää, että tilojen käyttöä halutaan tehostaa arvioimalla, miten paljon työpisteitä tarvitaan. Yksi ikävä skenaario on, että työnantaja haluaa luopua henkilökohtaisista työpisteistä. Työnantaja on kuitenkin sanonut, että henkilökohtaisista työpisteistä ei olla luopumassa, mikä on hyvä. Huolena on edelleen, että johtaako tämä lisätiivistämiseen. Aika näyttää, miten käy.”

Ahlroth sanoo, että toimituksia on jo nyt tiivistetty liikaa. Pahin ongelma on, että avokonttoriin on laitettu työntekijöitä vierekkäin tekemään hyvin erilaista työtä.

”Täällä tehdään nopeaa uutistyötä, keskustelua edellyttävää deskityötä, ajattelua vaativaa kirjoitustyötä ja haastatteluja. Nämä häiritsevät toinen toisiaan. Meidät on jo ahdettu säästösyistä tilaan, jossa työntekijöiden on vaikea täyspainoisesti keskittyä työhönsä. Täällä istuu moni peltorit korvilla, ja se ei ole tarkoituksenmukaista”, Ahlroth sanoo.

 

Antureiden asentamisesta syntynyttä hämmennystä pahensi niukka ja epämääräinen tiedottaminen. Konsernin johto kertoi antureiden asentamista ensimmäisen kerran maanantaina 18.11. Sanoman sisäisessä verkossa julkaistulla tiedotteella.

Toimitusta tai edes sen johtoa ei kuultu lainkaan mittausprojektin suunnittelun aikana.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka sai tietää antureiden asentamisesta ensimmäisen kerran maanantaina yhtiön tiedotteesta. Hänellekään ei tiedotteesta avautunut, että mittalaitteet asennettaisiin työpöytiin saman tien.

”Kaikesta päätellen viestintä olisi voitu hoitaa selvästi paremmin. Hankkeesta vastanneet ovat selvästi käsitelleet tätä kysymystä teknisenä kysymyksenä eivätkä ole tunnistaneet niitä herkkyyksiä, joita tämän tyyppiseen mittaamiseen ja antureiden tuomiseen toimitukseen liittyy. Jälkiviisaana voi sanoa, että yhtiö olisi voinut hoitaa viestinnän paremmin”, Mukka sanoo.

Yhtiö julkaisi tiistaina 19.11. uuden tiedotteen, jossa hankkeen projektipäällikkö Markku Thilman vastasi toimituksessa heränneisiin kysymyksiin. Journalisti pyysi häneltä kommenttia, mutta hän pyysi kääntymään viestintäjohtaja Hanna Johteen puoleen.  

Mukka pitää mittaushanketta kuitenkin hyödyllisenä, sillä toimitilojen käyttöasteessa on paljon eroja eri yksiköissä. Osa tiloista on myös työn tekemiselle liian rauhattomia.

”Olemme tässä talossa nykyisin vuokralaisena ja on odotettavissa, että ei väljyys tule lisääntymään. Ja kun kerran ihmiset joudutaan sijoittamaan tiheämmin, on hyvä että se tehdään riittävän tiedon varassa, eikä mutu-tiedolla.”

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta