Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

JOURNALISTI
20.3.2019

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka teki tutkintapyynnön toimittaja Johanna Vehkoosta.

Lokka – tunnettu häirikkö, joka on pitänyt Vehkoota silmätikkunaan jo pitkään – oli videolla ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. Lokka on häiriköinyt erilaisia yleisötilaisuuksia, ja oli kaikki syyt olettaa, että hän oli myös nyt liikkeellä häiriköintitarkoituksessa.

Vehkoo kirjoitti Facebook-seinälleen, rajatulle ystäväjoukolle, statuspäivityksen, jossa kiitteli poliisia ja vartijoita siitä, että nämä olivat saapuneet paikalle pitämään tilaisuuden turvallisena.

Kirjoituksessaan hän kutsui Lokkaa muun muassa rasistiksi ja epäsuorasti natsipelleksi.

Lokka teki tutkintapyynnön muun muassa siksi, että rasistiksi kutsuminen loukkasi hänen mielestään hänen kunniaansa. Syyttäjä päätti tarttua asiaan ja nostaa syytteen, johon Vehkoo vastaa tänään käräjäoikeudessa.



Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä. Sitä harjoitetaan yksityisesti, esimerkiksi kun halutaan tehdä ex-puolison elämästä vaikeaa. Sitä tehdään myös, kun halutaan häiriköidä ja vaikeuttaa ihmisen työntekoa.

Suomen oikeusjärjestelmä takaa, että kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos kokee, että häntä vastaan on rikottu. Tutkintapyynnön tekeminen on helppoa ja ilmaista, kuten tietysti pitääkin olla.

Tämä oikeusvaltion perusedellytys on myös systeemin heikko kohta siinä mielessä, että se antaa kiusaajille mahdollisuuden tutkintapyynnöillä häiriköintiin. Ihminen voi halutessaan käyttää päivät pitkät muiden kiusaamiseen ja viranomaisten kuormittamiseen tutkintapyynnöillä.

On poliisin ja syyttäjän tehtävä kouluttaa henkilökuntansa erottamaan ja estämään tällainen toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä.

Nyt siinä ei ole onnistuttu. Lokka on itse Youtube-kanavallaan todennut, että pitää todellisuudessa Vehkoon kommenttia sananvapauden piiriin kuuluvana. Lokka kertoo tehneensä tutkintapyynnön siksi, että Vehkoo on hänen mielestään ärsyttävä.

”Ei sillä, että mun mielestä kunnianloukkaus, että mä tekisin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta… koska mun mielestä se kuuluu sananvapauteen. Mutta tää henkilö [Vehkoo] on niin ärsyttävä, että se pitää jotenkin, että sille pitää joku näpäytys antaa.”

Lokka ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Hän käyttää suomalaista oikeusjärjestelmää häiriköinnin välikappaleena.


Mutta saako toimittaja muka nimitellä ihmisiä rasistiksi ilman seurauksia? Toimittajien mielestä on väärin, kun Lokka solvaa ihmisiä. Nytkö toimittajat sitten sallivat moisen käytöksen, kun kohteena on Lokka ja häntä kutsuu rasistiksi yksi toimittajista?

Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet Lokan tukijat (pahantahtoisesti) ja jotkut kansalaiset (vilpittömästi).

Yksinkertainen vastaus kuuluu: Jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Vehkoon puolustus erittelee Lokan toimintaa varsin vastaansanomattomasti ja tarkasti lähteyttäen:

Punk in Finland -foorumilla Lokka kutsuu itse itseään natsiksi.

Omassa Youtube-lähetyksessään hän kutsuu itse itseään valtakunnan ykkösrasistiksi.

Lokka on julkaissut itsestään kuvan, jossa tekee natsitervehdyksen Eduskuntatalolla.

Lokka on sanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ja niin edelleen – oikeuden materiaaleista löytyvä lista on pitkä. 

 

Saako journalisti siis sanoa ihmistä rasistiksi?

Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on. Vehkoon statuspäivitys oli yksityinen, mutta median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi, jos aihetta ja todisteita on.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta