Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

JOURNALISTI
20.3.2019

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka teki tutkintapyynnön toimittaja Johanna Vehkoosta.

Lokka – tunnettu häirikkö, joka on pitänyt Vehkoota silmätikkunaan jo pitkään – oli videolla ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. Lokka on häiriköinyt erilaisia yleisötilaisuuksia, ja oli kaikki syyt olettaa, että hän oli myös nyt liikkeellä häiriköintitarkoituksessa.

Vehkoo kirjoitti Facebook-seinälleen, rajatulle ystäväjoukolle, statuspäivityksen, jossa kiitteli poliisia ja vartijoita siitä, että nämä olivat saapuneet paikalle pitämään tilaisuuden turvallisena.

Kirjoituksessaan hän kutsui Lokkaa muun muassa rasistiksi ja epäsuorasti natsipelleksi.

Lokka teki tutkintapyynnön muun muassa siksi, että rasistiksi kutsuminen loukkasi hänen mielestään hänen kunniaansa. Syyttäjä päätti tarttua asiaan ja nostaa syytteen, johon Vehkoo vastaa tänään käräjäoikeudessa.



Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä. Sitä harjoitetaan yksityisesti, esimerkiksi kun halutaan tehdä ex-puolison elämästä vaikeaa. Sitä tehdään myös, kun halutaan häiriköidä ja vaikeuttaa ihmisen työntekoa.

Suomen oikeusjärjestelmä takaa, että kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos kokee, että häntä vastaan on rikottu. Tutkintapyynnön tekeminen on helppoa ja ilmaista, kuten tietysti pitääkin olla.

Tämä oikeusvaltion perusedellytys on myös systeemin heikko kohta siinä mielessä, että se antaa kiusaajille mahdollisuuden tutkintapyynnöillä häiriköintiin. Ihminen voi halutessaan käyttää päivät pitkät muiden kiusaamiseen ja viranomaisten kuormittamiseen tutkintapyynnöillä.

On poliisin ja syyttäjän tehtävä kouluttaa henkilökuntansa erottamaan ja estämään tällainen toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä.

Nyt siinä ei ole onnistuttu. Lokka on itse Youtube-kanavallaan todennut, että pitää todellisuudessa Vehkoon kommenttia sananvapauden piiriin kuuluvana. Lokka kertoo tehneensä tutkintapyynnön siksi, että Vehkoo on hänen mielestään ärsyttävä.

”Ei sillä, että mun mielestä kunnianloukkaus, että mä tekisin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta… koska mun mielestä se kuuluu sananvapauteen. Mutta tää henkilö [Vehkoo] on niin ärsyttävä, että se pitää jotenkin, että sille pitää joku näpäytys antaa.”

Lokka ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Hän käyttää suomalaista oikeusjärjestelmää häiriköinnin välikappaleena.


Mutta saako toimittaja muka nimitellä ihmisiä rasistiksi ilman seurauksia? Toimittajien mielestä on väärin, kun Lokka solvaa ihmisiä. Nytkö toimittajat sitten sallivat moisen käytöksen, kun kohteena on Lokka ja häntä kutsuu rasistiksi yksi toimittajista?

Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet Lokan tukijat (pahantahtoisesti) ja jotkut kansalaiset (vilpittömästi).

Yksinkertainen vastaus kuuluu: Jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Vehkoon puolustus erittelee Lokan toimintaa varsin vastaansanomattomasti ja tarkasti lähteyttäen:

Punk in Finland -foorumilla Lokka kutsuu itse itseään natsiksi.

Omassa Youtube-lähetyksessään hän kutsuu itse itseään valtakunnan ykkösrasistiksi.

Lokka on julkaissut itsestään kuvan, jossa tekee natsitervehdyksen Eduskuntatalolla.

Lokka on sanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ja niin edelleen – oikeuden materiaaleista löytyvä lista on pitkä. 

 

Saako journalisti siis sanoa ihmistä rasistiksi?

Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on. Vehkoon statuspäivitys oli yksityinen, mutta median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi, jos aihetta ja todisteita on.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta