Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

JOURNALISTI
20.3.2019

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka teki tutkintapyynnön toimittaja Johanna Vehkoosta.

Lokka – tunnettu häirikkö, joka on pitänyt Vehkoota silmätikkunaan jo pitkään – oli videolla ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. Lokka on häiriköinyt erilaisia yleisötilaisuuksia, ja oli kaikki syyt olettaa, että hän oli myös nyt liikkeellä häiriköintitarkoituksessa.

Vehkoo kirjoitti Facebook-seinälleen, rajatulle ystäväjoukolle, statuspäivityksen, jossa kiitteli poliisia ja vartijoita siitä, että nämä olivat saapuneet paikalle pitämään tilaisuuden turvallisena.

Kirjoituksessaan hän kutsui Lokkaa muun muassa rasistiksi ja epäsuorasti natsipelleksi.

Lokka teki tutkintapyynnön muun muassa siksi, että rasistiksi kutsuminen loukkasi hänen mielestään hänen kunniaansa. Syyttäjä päätti tarttua asiaan ja nostaa syytteen, johon Vehkoo vastaa tänään käräjäoikeudessa.



Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä. Sitä harjoitetaan yksityisesti, esimerkiksi kun halutaan tehdä ex-puolison elämästä vaikeaa. Sitä tehdään myös, kun halutaan häiriköidä ja vaikeuttaa ihmisen työntekoa.

Suomen oikeusjärjestelmä takaa, että kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos kokee, että häntä vastaan on rikottu. Tutkintapyynnön tekeminen on helppoa ja ilmaista, kuten tietysti pitääkin olla.

Tämä oikeusvaltion perusedellytys on myös systeemin heikko kohta siinä mielessä, että se antaa kiusaajille mahdollisuuden tutkintapyynnöillä häiriköintiin. Ihminen voi halutessaan käyttää päivät pitkät muiden kiusaamiseen ja viranomaisten kuormittamiseen tutkintapyynnöillä.

On poliisin ja syyttäjän tehtävä kouluttaa henkilökuntansa erottamaan ja estämään tällainen toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä.

Nyt siinä ei ole onnistuttu. Lokka on itse Youtube-kanavallaan todennut, että pitää todellisuudessa Vehkoon kommenttia sananvapauden piiriin kuuluvana. Lokka kertoo tehneensä tutkintapyynnön siksi, että Vehkoo on hänen mielestään ärsyttävä.

”Ei sillä, että mun mielestä kunnianloukkaus, että mä tekisin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta… koska mun mielestä se kuuluu sananvapauteen. Mutta tää henkilö [Vehkoo] on niin ärsyttävä, että se pitää jotenkin, että sille pitää joku näpäytys antaa.”

Lokka ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Hän käyttää suomalaista oikeusjärjestelmää häiriköinnin välikappaleena.


Mutta saako toimittaja muka nimitellä ihmisiä rasistiksi ilman seurauksia? Toimittajien mielestä on väärin, kun Lokka solvaa ihmisiä. Nytkö toimittajat sitten sallivat moisen käytöksen, kun kohteena on Lokka ja häntä kutsuu rasistiksi yksi toimittajista?

Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet Lokan tukijat (pahantahtoisesti) ja jotkut kansalaiset (vilpittömästi).

Yksinkertainen vastaus kuuluu: Jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Vehkoon puolustus erittelee Lokan toimintaa varsin vastaansanomattomasti ja tarkasti lähteyttäen:

Punk in Finland -foorumilla Lokka kutsuu itse itseään natsiksi.

Omassa Youtube-lähetyksessään hän kutsuu itse itseään valtakunnan ykkösrasistiksi.

Lokka on julkaissut itsestään kuvan, jossa tekee natsitervehdyksen Eduskuntatalolla.

Lokka on sanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ja niin edelleen – oikeuden materiaaleista löytyvä lista on pitkä. 

 

Saako journalisti siis sanoa ihmistä rasistiksi?

Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on. Vehkoon statuspäivitys oli yksityinen, mutta median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi, jos aihetta ja todisteita on.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta