Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

JOURNALISTI
20.3.2019

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka teki tutkintapyynnön toimittaja Johanna Vehkoosta.

Lokka – tunnettu häirikkö, joka on pitänyt Vehkoota silmätikkunaan jo pitkään – oli videolla ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. Lokka on häiriköinyt erilaisia yleisötilaisuuksia, ja oli kaikki syyt olettaa, että hän oli myös nyt liikkeellä häiriköintitarkoituksessa.

Vehkoo kirjoitti Facebook-seinälleen, rajatulle ystäväjoukolle, statuspäivityksen, jossa kiitteli poliisia ja vartijoita siitä, että nämä olivat saapuneet paikalle pitämään tilaisuuden turvallisena.

Kirjoituksessaan hän kutsui Lokkaa muun muassa rasistiksi ja epäsuorasti natsipelleksi.

Lokka teki tutkintapyynnön muun muassa siksi, että rasistiksi kutsuminen loukkasi hänen mielestään hänen kunniaansa. Syyttäjä päätti tarttua asiaan ja nostaa syytteen, johon Vehkoo vastaa tänään käräjäoikeudessa.



Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä. Sitä harjoitetaan yksityisesti, esimerkiksi kun halutaan tehdä ex-puolison elämästä vaikeaa. Sitä tehdään myös, kun halutaan häiriköidä ja vaikeuttaa ihmisen työntekoa.

Suomen oikeusjärjestelmä takaa, että kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos kokee, että häntä vastaan on rikottu. Tutkintapyynnön tekeminen on helppoa ja ilmaista, kuten tietysti pitääkin olla.

Tämä oikeusvaltion perusedellytys on myös systeemin heikko kohta siinä mielessä, että se antaa kiusaajille mahdollisuuden tutkintapyynnöillä häiriköintiin. Ihminen voi halutessaan käyttää päivät pitkät muiden kiusaamiseen ja viranomaisten kuormittamiseen tutkintapyynnöillä.

On poliisin ja syyttäjän tehtävä kouluttaa henkilökuntansa erottamaan ja estämään tällainen toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä.

Nyt siinä ei ole onnistuttu. Lokka on itse Youtube-kanavallaan todennut, että pitää todellisuudessa Vehkoon kommenttia sananvapauden piiriin kuuluvana. Lokka kertoo tehneensä tutkintapyynnön siksi, että Vehkoo on hänen mielestään ärsyttävä.

”Ei sillä, että mun mielestä kunnianloukkaus, että mä tekisin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta… koska mun mielestä se kuuluu sananvapauteen. Mutta tää henkilö [Vehkoo] on niin ärsyttävä, että se pitää jotenkin, että sille pitää joku näpäytys antaa.”

Lokka ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Hän käyttää suomalaista oikeusjärjestelmää häiriköinnin välikappaleena.


Mutta saako toimittaja muka nimitellä ihmisiä rasistiksi ilman seurauksia? Toimittajien mielestä on väärin, kun Lokka solvaa ihmisiä. Nytkö toimittajat sitten sallivat moisen käytöksen, kun kohteena on Lokka ja häntä kutsuu rasistiksi yksi toimittajista?

Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet Lokan tukijat (pahantahtoisesti) ja jotkut kansalaiset (vilpittömästi).

Yksinkertainen vastaus kuuluu: Jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Vehkoon puolustus erittelee Lokan toimintaa varsin vastaansanomattomasti ja tarkasti lähteyttäen:

Punk in Finland -foorumilla Lokka kutsuu itse itseään natsiksi.

Omassa Youtube-lähetyksessään hän kutsuu itse itseään valtakunnan ykkösrasistiksi.

Lokka on julkaissut itsestään kuvan, jossa tekee natsitervehdyksen Eduskuntatalolla.

Lokka on sanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ja niin edelleen – oikeuden materiaaleista löytyvä lista on pitkä. 

 

Saako journalisti siis sanoa ihmistä rasistiksi?

Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on. Vehkoon statuspäivitys oli yksityinen, mutta median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi, jos aihetta ja todisteita on.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta