Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

JOURNALISTI
20.3.2019

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka teki tutkintapyynnön toimittaja Johanna Vehkoosta.

Lokka – tunnettu häirikkö, joka on pitänyt Vehkoota silmätikkunaan jo pitkään – oli videolla ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. Lokka on häiriköinyt erilaisia yleisötilaisuuksia, ja oli kaikki syyt olettaa, että hän oli myös nyt liikkeellä häiriköintitarkoituksessa.

Vehkoo kirjoitti Facebook-seinälleen, rajatulle ystäväjoukolle, statuspäivityksen, jossa kiitteli poliisia ja vartijoita siitä, että nämä olivat saapuneet paikalle pitämään tilaisuuden turvallisena.

Kirjoituksessaan hän kutsui Lokkaa muun muassa rasistiksi ja epäsuorasti natsipelleksi.

Lokka teki tutkintapyynnön muun muassa siksi, että rasistiksi kutsuminen loukkasi hänen mielestään hänen kunniaansa. Syyttäjä päätti tarttua asiaan ja nostaa syytteen, johon Vehkoo vastaa tänään käräjäoikeudessa.



Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä. Sitä harjoitetaan yksityisesti, esimerkiksi kun halutaan tehdä ex-puolison elämästä vaikeaa. Sitä tehdään myös, kun halutaan häiriköidä ja vaikeuttaa ihmisen työntekoa.

Suomen oikeusjärjestelmä takaa, että kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, jos kokee, että häntä vastaan on rikottu. Tutkintapyynnön tekeminen on helppoa ja ilmaista, kuten tietysti pitääkin olla.

Tämä oikeusvaltion perusedellytys on myös systeemin heikko kohta siinä mielessä, että se antaa kiusaajille mahdollisuuden tutkintapyynnöillä häiriköintiin. Ihminen voi halutessaan käyttää päivät pitkät muiden kiusaamiseen ja viranomaisten kuormittamiseen tutkintapyynnöillä.

On poliisin ja syyttäjän tehtävä kouluttaa henkilökuntansa erottamaan ja estämään tällainen toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä.

Nyt siinä ei ole onnistuttu. Lokka on itse Youtube-kanavallaan todennut, että pitää todellisuudessa Vehkoon kommenttia sananvapauden piiriin kuuluvana. Lokka kertoo tehneensä tutkintapyynnön siksi, että Vehkoo on hänen mielestään ärsyttävä.

”Ei sillä, että mun mielestä kunnianloukkaus, että mä tekisin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta… koska mun mielestä se kuuluu sananvapauteen. Mutta tää henkilö [Vehkoo] on niin ärsyttävä, että se pitää jotenkin, että sille pitää joku näpäytys antaa.”

Lokka ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Hän käyttää suomalaista oikeusjärjestelmää häiriköinnin välikappaleena.


Mutta saako toimittaja muka nimitellä ihmisiä rasistiksi ilman seurauksia? Toimittajien mielestä on väärin, kun Lokka solvaa ihmisiä. Nytkö toimittajat sitten sallivat moisen käytöksen, kun kohteena on Lokka ja häntä kutsuu rasistiksi yksi toimittajista?

Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet Lokan tukijat (pahantahtoisesti) ja jotkut kansalaiset (vilpittömästi).

Yksinkertainen vastaus kuuluu: Jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Vehkoon puolustus erittelee Lokan toimintaa varsin vastaansanomattomasti ja tarkasti lähteyttäen:

Punk in Finland -foorumilla Lokka kutsuu itse itseään natsiksi.

Omassa Youtube-lähetyksessään hän kutsuu itse itseään valtakunnan ykkösrasistiksi.

Lokka on julkaissut itsestään kuvan, jossa tekee natsitervehdyksen Eduskuntatalolla.

Lokka on sanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ja niin edelleen – oikeuden materiaaleista löytyvä lista on pitkä. 

 

Saako journalisti siis sanoa ihmistä rasistiksi?

Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on. Vehkoon statuspäivitys oli yksityinen, mutta median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi, jos aihetta ja todisteita on.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta