Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Hannele Peltonen

Psykologi-lehden päätoimittaja vuodesta 2012.

Julkisen sanan neuvoston jäsen vuodesta 2018.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 1997.

SJL:n valtuuston varajäsen 2006 – 2010, varsinainen jäsen 2010 – 2014 ja varajäsen 2014 – 2018.

SAL:n hallituksen jäsen 2007 – 2009.

JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuvat

Psykologi-lehti julkaisi helmikuussa 2017 freetoimittaja Janne Oran kirjoittaman jutun Pahan pauloissa. Juttu kertoo eksorkismista eli saatananmanauksesta, jota katolinen kirkko harjoittaa osana virallista toimintaansa.

Juttuun haastateltiin psykologian ja psykiatrian asiantuntijoita, jotka pitivät eksorkismia uhkana mielenterveydelle.

Artikkeli oli päätoimittaja Hannele Peltosen mielestä oikein hyvä ja se sai tunnustusta laajemminkin. Pahan pauloissa valittiin kolmen parhaan ammatti- ja järjestölehtijutun joukkoon Aikakausmedian Edit-kilpailussa talvella 2018.

Peltosen esimiestä, Psykologiliiton puheenjohtajaa Annarilla Ahtolaa juttu ei kuitenkaan miellyttänyt. Ahtolaa haastateltiin juttuun, samoin Psykologiliiton entistä puheenjohtajaa Tuomo Tikkasta.

”Ahtola viestitti minulle, että juttu on journalistisesti hyvä, mutta oli pahoillaan siitä, että edellinen puheenjohtaja oli saanut jutussa enemmän palstatilaa kuin hän itse. Ahtola kertoi, että hänen täytyy ajatella omaa näkyvyyttään liiton puheenjohtajana. Selitin hänelle, että lehteä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein. Ammattiliiton puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen näkyvyytensä ei tee poikkeusta”, Peltonen sanoo.

Ahtola ehdotti, että lehden taittovedokset vietäisiin jatkossa hänen ja liiton pääsihteerin Annamari Jokisen tarkistettaviksi, jotta ”kaikki näkökulmat tulisivat varmuudella ajoissa huomioiduiksi” eikä tulisi tällaisia ”kurjia yllätyksiä lehteä lukiessa”.

Ahtola pitää toimintaansa normaalina työhön kuuluvana palautteena ja kritiikkinä. Hän korostaa, että Psykologiliitto noudattaa lakia, ja että hän ei voi kommentoida yksittäistä työntekijää koskevia kysymyksiä.

 

Peltonen huokaisee. Hän kertoo, että puheenjohtajalla on ollut muutenkin kaikenlaista ”sanottavaa” lehtien ilmestymisen jälkeen. Edellisen puheenjohtajan kanssa vastaavia ongelmia ei ilmennyt.

Kerran Ahtola syytti päätoimittajaa ”liiton ja koko ammattikunnan edun vastaisesta toiminnasta”, kun lehti julkaisi jutun lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jutussa oli haastateltavana kokenut traumapsykologi, joka on yksi alansa näkyvimmistä asiantuntijoista.

”Ahtolan mielestä jutussa oli väärä haastateltava, jolla oli vääriä ja vanhanaikaisia ajatuksia. Jos Ahtola olisi nähnyt jutun ennalta, sitä ei olisi hänen mukaansa julkaistu tällaisena.”

Usein Ahtola olisi halunnut tarkistaa tekstin etukäteen. Ahtola on myös halunnut puuttua jopa haastateltavien sitaatteihin, koska itse on ollut asiasta eri mieltä kuin haastateltava.

”En suostunut tekstien ennakkotarkistukseen. Tekstejä ei jätetä julkaisematta sen vuoksi, että joku saattaisi olla niistä eri mieltä tai loukkaantua. Journalismin pitääkin herättää keskustelua.”

Peltonen on kokenut keskustelut Ahtolan kanssa puhutteluina, mutta ei ole suostunut puheenjohtajan vaatimuksiin.

”Vaatimukset ovat ongelmallisia sananvapauslain ja journalistin ammattietiikan kannalta. Päätoimittajalla on sananvapauslain mukainen vastuu ja päätösvalta lehden sisällöstä. Journalistin ammattieettisiin periaatteisiin kuuluu, että tätä päätösvaltaa ei voi luovuttaa toimituksen ulkopuolelle”, Peltonen sanoo.

 

Myös puheenjohtajan alaisuudessa työskentelevä liiton pääsihteeri Annamari Jokinen on pyrkinyt puuttumaan lehdentekoon, Peltonen kertoo.

Jokinen toivoi kirjoittamansa tekstin taittoelementeiksi puhekuplia. Lehden graafikon Johannes Rantapuskan mukaan puhekuplat eivät sopineet jutun taittoon eivätkä muutenkaan lehden ulkoasuun. Juttuun ei tullut pääsihteerin toivomaa määrää puhekuplia.

”Lehden ilmestyttyä pääsihteeri ei enää tervehtinyt minua. Tilanne kärjistyi entisestään, kun tein monta kertaa selväksi, että en luovuta journalistista päätösvaltaa lehden sisällöstä ja ulkoasusta toimituksen ulkopuolelle.”

Jokinen näkee asian toisin.

”Käsitykseni mukaan mediamaailmassa on ihan hyväksyttävää, että voin esittää toiveita pääsihteerin roolissa itse kirjoittamieni tekstien kuvitukseen, taittoon ja julkaisemiseen liiton kustantamassa lehdessä. Käsitykseni mukaan päätoimittajan tehtävä on päättää, millaisena juttu julkaistaan”, Jokinen sanoo.

Peltosen mukaan erimielisyys puhekuplista viilensi hänen ja pääsihteerin välejä.

”Päätoimittajana päätän myös lehden ulkoasusta. Teen työtäni sananvapauslain mukaisesti eli päätän, johdan, ja määrään ja valvon lehden tekemistä. Tämä koskee myös lehden taittoa.”

Viime syksynä Jokinen oli puhunut pienelle piirille Peltosen työsuhteen mahdollisesta päättymisestä. Puheet kantautuivat myös Peltosen korviin. Hän kääntyi Ahtolan puoleen ja pyysi tätä puuttumaan pääsihteerin käytökseen.

”Ahtola kehotti minua suhtautumaan puheisiin kuin valemediaan, päästämään heti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. ’Tällaista työelämä vaan on!’ Ahtolan mielestä asiaa voi katsoa myös huumorin näkökulmasta. Minua eivät naurata pääsihteerin puheet seuraavasta päätoimittajasta, kuopasta, jonka pohjalla olen ja pohdiskelut siitä, miten tulisin toimeen työttömyyskorvauksilla.”

Annamari Jokinen puolustautuu sanomalla, että hän ei toimi Psykologiliitossa työnantajapuolen edustajana.

 

Puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi myös liiton varapuheenjohtaja on ottanut poikkeuksellisella tavalla kantaa lehden tekemiseen.

”Mikä helv*tti Psykologi-lehteä vaivaa. Erittäin vaativat ja ehkä pettymyksiäkin tuottaneet työehtosopimusneuvottelut takana ja siitä saa lukea vain pääkirjoituksessa. Ei lapset ja lapsenmieliset näin! Silloin pysäytetään painokoneet ja tehdään juttu asiasta vaikka itkua vääntäen. Alan päästä sellaisiin Väyrysmäisiin V-käyriin. Onneksi on sentään ammattieettisen lautakunnan lausunnot, Jallu Lindblomin tiedepalsta ja oli erikoistumiskoulutusjuttu myös tärkeä”, varapuheenjohtaja kirjoitti yksityiseen Facebook-päivitykseensä 8. 3. 2018.

 

Miksi kirjoitit näin?

”En pitänyt Psykologi-lehden numerosta 2/2018, sillä siinä ei ollut yhtään edunvalvontajuttua, vaikka työehtosopimusneuvottelut olivat olleet todella raskaat. Olin pitkään toivonut jotain taustoittavaa juttua lehteen. Ei siinä ollut mitään sen dramaattisempaa. Olin harmistunut ja väsynyt. Lisäksi postauksen lopussa kehuin muutamaa lehden juttua.”

Peltonen oli linjannut, että työehtosopimustilannetta käsiteltiin vain lehden pääkirjoituksessa. Muuhun ei ollut painoaikataulujen vuoksi mahdollisuutta eikä tarvettakaan, sillä nopeaa uutisointia varten liitolla ovat käytössään nettisivut, uutiskirjeet, sähköposti ja Facebook. Niiden kautta jäsenet saivat tietoja neuvotteluista.

”Päätoimittajana otan tietysti vastaan kovaakin kritiikkiä lehdestä, mutta en ymmärrä, miksi minuun ei otettu suoraan yhteyttä, vaan vaadittiin sosiaalisessa mediassa painokoneiden pysäyttämistä. On aika erikoista, että työnantajan ja lehden julkaisijan edustaja toimii näin. En tee työtäni itkua vääntäen ja pysäyttele painokoneita kalliisti ilman todella tärkeää syytä.”

Varapuheenjohtaja sanoo, että kommentoi lehteä yksityishenkilönä. Psykologiliiton hallituksen varapuheenjohtajana hän on kuitenkin päättävässä roolissa, kun asia koskee liiton toimiston työntekijää.

Varapuheenjohtaja näkee asian niin, ettei työskentele liiton toimistossa eikä siten ole kenenkään esimies siellä.

”Julkisen sanan neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvosteltavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn. Oikeastaan on alkanut tuntua jo siltä, että päätoimittaja Hannele Peltonen on se, joka kiusaa”, hän kirjoittaa.

Varapuheenjohtaja sanoo olevansa vilpittömästi pahoillaan, jos ja ilmeisesti kun hänen postauksestaan on syntynyt kuormitusta ja harmia.

 

Peltonen on työskennellyt Psykologi-lehden päätoimittajana vuodesta 2012. Paineet ja työmäärä ovat jatkuvasti kasvaneet ja lehden tekijöiden määrää on vähennetty.

Vuonna 2012 liiton toimistoon palkattiin toimittaja-tiedottaja, jonka työtehtäviin kuului myös lehtityötä. Titteli muuttui myöhemmin tiedottajaksi. Nykyiseen työnkuvaan kuuluu hyvin vähän lehtityötä. Ylityöluvan saamista on vaikeutettu.

”Yksikään lehti ei ilmesty, jos en tee ylitöitä. Minulle on kerrottu, että lehti vie liikaa henkilöresursseja ja minun pitäisi tehdä muutakin kuin vain lehteä.”

Puheenjohtaja on sanonut Peltoselle olevansa periaatteen ihminen eikä periaatteesta halua antaa päätoimittajalle ylityölupaa.

Ylitöidensä määrän hillitsemiseksi Peltonen on pyytänyt, ettei liiton toimiston pitkiä palavereita sijoitettaisi lehden taittoviikoille. Tätä toivetta ei ole kunnioitettu. Esimerkiksi elokuussa liiton puheenjohtaja järjesti koko toimiston kehittämispäivän juuri lehden painopäiväksi.

 

Peltonen uupui ja toimitti lopulta valvontapyynnön Etelä-Suomen aluehallintavirastolle työnantajansa toiminnasta 31. toukokuuta. Se koski päätoimittajan kokemaa kuormitusta puheenjohtaja Annarilla Ahtolan epäasiallisesta puuttumisesta hänen työhönsä sekä työaikaan ja -määrään liittyvistä asioista.

”Näin jälkeenpäin ajateltuna olen ollut ehkä liian kiltti. Olisi pitänyt jo vuonna 2016 lyödä nyrkki pöytään. Mutta kun se ei kuulu tapoihini. Olen toivonut, että asiat selviäisivät keskustellen. Kenties olisi pitänyt tehdä valvontapyyntö AVI:in jo aikaisemmin.”

Elokuun lopulla Peltonen sai AVI:n ratkaisun, jonka mukaan Peltosen häirintäasiassa ei ole tarvetta valvontatoimenpiteille. Ratkaisussa todettiin, että AVI alkaa valvoa työnantajan toimintavelvollisuutta Peltosen psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen osalta. Psykologiliitto sai asiasta selvityspyynnön, johon sen oli vastattava 19. syyskuuta mennessä.

Peltonen pettyi AVI:n ratkaisuun, vaikka oli tyytyväinen siihen, että hänen kokemaansa kuormitukseen puututaan. Journalisti kysyi AVI:lta, missä määrin se tuntee journalistisen työn prosesseja, mutta ei saanut vastausta kysymykseen.

”Olen ratkaisusta ymmälläni. Tarkastajan tekstissä ei mitenkään tule esille päätoimittajan asema ja rooli, sananvapauslaki eivätkä Journalistin ohjeet, joiden rikkomiseen koen työnantajan minua painostavan. Onko sananvapauslaissa todellakin tällainen aukko päätoimittajan esimiehen osalta? Voiko päätoimittajan esimies vaatia, että päätoimittaja rikkoo lakia? En tietenkään taivu. Teen työtäni journalistisin perustein sananvapauslain mukaisesti.

Kantelu ei jäänyt vaille seurauksia. Sunnuntai-iltana 26. elokuuta Peltonen sai Ahtolalta sähköpostiviestin, jossa Ahtola kertoi liiton viestintää koskevasta muutosprosessista. Kun Peltonen kysyi tarkennusta asiaan, hän sai vastauksen, että hänen työnkuvaansa on tulossa muutoksia. Journalistin haastattelussa Ahtola sanoo päätoimittajan asemasta, ettei voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.

Peltonen joutui jäämään uupumuksen takia sairauslomalle, jolta hän palasi töihin viime viikon torstaina. Samana päivänä Ahtola kertoi hänelle esittävänsä liiton hallitukselle, että marraskuun lehti ei ilmesty. Ahtola kehotti torstaina Peltosta myös miettimään muutoksia työtehtävissään. Peltosen käsityksen mukaan tehtävät painottuvat jatkossa viestintään.
 

Päivitys 27.9.

Hannele Peltonen palasi sairauslomalta töihin torstaina 20.9. tarkoituksenaan aloittaa marraskuun lehden tekemiseen liittyvät työt.
Psykologiliiton hallitus päätti perjantaina 21.9., että Psykologi-lehden marraskuun numeroa ei julkaista, vaan se ilmestyy joulukuussa kaksoisnumerona. Puheenjohtaja Annarilla Ahtola perusteli päätöstä henkilökunnan työkuorman vähentämistarpeella.

Tiistaina 25.9. Hannele Peltonen jäi uudelleen lääkärin määräämälle sairauslomalle. Samana päivänä hän sai työnantajalta kirjallisen varoituksen.

Varoituksen perusteena oli muun muassa se, että Psykologiliiton viestinnän kehittäminen on edennyt hankalasti, koska työntekijä ei ole ollut halukas yhteistyöhön ja uudenlaiseen tapaan tehdä töitä.
Peltonen ei työnantajan mukaan myöskään ole riittävästi konsultoinut ja informoinut esimiestä ja muita asiantuntijoita, minkä seurauksena "lehdessä on useita kertoja puutteellista tietoa sekä liiton perustehtävän kannalta vääränlaisia painotuksia".

Varoitusta perusteltiin myös sillä, että Peltonen on kertonut toimiston ja liiton sisäisiä asioita Journalistille. Varoituksen lopussa työnantaja uhkaa työsuhteen päättämisellä, mikäli edellä kuvatut menettelyt jatkuvat.


Lue lisää:
Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola? (Journalisti 12/2018)

Hannele Peltonen

Psykologi-lehden päätoimittaja vuodesta 2012.

Julkisen sanan neuvoston jäsen vuodesta 2018.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 1997.

SJL:n valtuuston varajäsen 2006 – 2010, varsinainen jäsen 2010 – 2014 ja varajäsen 2014 – 2018.

SAL:n hallituksen jäsen 2007 – 2009.

Mikä on häirintää tai epäasiallista kohtelua?

Häirintää tai epäasiallista kohtelua ovat esimerkiksi ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen.

Työnjohto-oikeuden väärinkäyttö on myös häirintää, kuten toistuva, perusteeton puuttuminen työntekoon, epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen ja sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein. Jos häiritsijä on esimies, on lähiesimiehelläkin velvollisuus puuttua tilanteeseen huomatessaan epäasiallista kohtelua.

”Työnantajan edustajalla on velvoite puuttua häirintään ja velvoite pidättäytyä epäasiallisesta kohtelusta”, sanoo Journalistiliiton lakimies Tytti Oras.

Psykososiaalista kuormitusta työntekijälle voi aiheutua työn sisältöön, järjestelyyn ja työyhteisön toimivuuteen liittyvistä tekijöistä. Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu ovat myös kuormitustekijöitä.

Oras muistuttaa, että lehden päätoimittajalla on sananvapauslain mukainen vastuu toimitustyön johtamisesta ja valvomisesta olisi syytä ottaa huomioon kuormitustekijöitä arvioitaessa.

Aluehallintovirasto (AVI) puolestaan valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja selvittää, miten työnantaja on hoitanut lain mukaiset velvoitteensa. AVI ei ole tuomioistuin eikä ratko psykososiaalisia ongelmia työpaikalla vaan antaa tarvittaessa toimintaohjeita ja kehotuksia. AVI voi tarvittaessa määrätä uhkasakon, ellei työnantaja noudata saamiaan kehotuksia.

”Rikosepäilytilanteessa AVI voi tehdä myös tutkintapyynnön poliisille. Työturvallisuusrikostuomiot koskevat kuitenkin useimmiten fyysisen työturvallisuuden vakavia laiminlyöntejä.”

Riitta Ahonen

Lue lisää: Tyosuojelu.fi

Journalistin ohjeiden noudattaminen on päätoimittajan vastuulla

Toimituksellista työprosessia tunnetaan yleisesti ottaen melko huonosti alan ulkopuolella. Ongelmia syntyy usein sellaisissa toimituksissa tai yrityksissä, joissa toimituksellinen työ ei ole päätoimialaa, sanoo Journalistiliiton lakimies Tytti Oras.

”Tällaiset yhteisöt eivät usein ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin. Myöskään työsuojeluviranomainen ei oikein voi johtopäätöksiä tehdä niistä, sillä toimittajan ammattieettisiä sääntöjä tulkitsee Julkisen sanan neuvosto. Aluehallintoviraston vastuualueelle ei kuulu myöskään sananvapauslain tulkinta. Päätoimittajan sananvapauslain mukainen vastuu toimitustyön johtamisesta ja valvomisesta olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon esimerkiksi kuormitustekijöitä arvioitaessa.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo, että päätoimittajan itsenäisestä asemasta säädetään sananvapauslaissa. Päätoimittajan asema on vaikea, jos yhdistyksen johto ei ole selkeästi tehnyt ratkaisua siitä, haluaako se julkaista Journalistin ohjeiden ja journalistisin perustein eli lukijoiden ehdoilla toimitettua lehteä vai jonkinlaista mainoslehteä. Esimerkiksi Psykologiliitto on Aikakausmedian jäsen ja sitoutunut kustantajana noudattamaan Journalistin ohjeita.

”Jos lehden kustantaja on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita, kustantajan pitää huolehtia siitä, että ohjeita on mahdollista noudattaa. Ohjeiden noudattaminen käytännön tasolla on päätoimittajan vastuulla”, Grundström sanoo.

Järjestölehtien on täysin mahdollista toimia Journalistin ohjeiden mukaisesti, kunhan yhdistyksen johto tämän ymmärtää.

”Silloin kustantaja määrittelee lehden linjan, mutta päätoimittaja tekee yksittäiset journalistiset ratkaisut itsenäisesti ja kantaa niistä vastuun.”

Journalistisin perustein toimitettuja järjestölehtiä on suuri määrä Suomessa.

”Ne ovat yleensä myös kiinnostavampia ja ne yhdistävät jäsenistöä ja näkyvät julkisuudessa paremmin kuin pelkät mainos- tai tiedotelehdet”, Grundström summaa.

Riitta Ahonen



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta