Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Hannele Peltonen

Psykologi-lehden päätoimittaja vuodesta 2012.

Julkisen sanan neuvoston jäsen vuodesta 2018.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 1997.

SJL:n valtuuston varajäsen 2006 – 2010, varsinainen jäsen 2010 – 2014 ja varajäsen 2014 – 2018.

SAL:n hallituksen jäsen 2007 – 2009.

JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuvat

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Psykologi-lehti julkaisi helmikuussa 2017 freetoimittaja Janne Oran kirjoittaman jutun Pahan pauloissa. Juttu kertoo eksorkismista eli saatananmanauksesta, jota katolinen kirkko harjoittaa osana virallista toimintaansa.

Juttuun haastateltiin psykologian ja psykiatrian asiantuntijoita, jotka pitivät eksorkismia uhkana mielenterveydelle.

Artikkeli oli päätoimittaja Hannele Peltosen mielestä oikein hyvä ja se sai tunnustusta laajemminkin. Pahan pauloissa valittiin kolmen parhaan ammatti- ja järjestölehtijutun joukkoon Aikakausmedian Edit-kilpailussa talvella 2018.

Peltosen esimiestä, Psykologiliiton puheenjohtajaa Annarilla Ahtolaa juttu ei kuitenkaan miellyttänyt. Ahtolaa haastateltiin juttuun, samoin Psykologiliiton entistä puheenjohtajaa Tuomo Tikkasta.

”Ahtola viestitti minulle, että juttu on journalistisesti hyvä, mutta oli pahoillaan siitä, että edellinen puheenjohtaja oli saanut jutussa enemmän palstatilaa kuin hän itse. Ahtola kertoi, että hänen täytyy ajatella omaa näkyvyyttään liiton puheenjohtajana. Selitin hänelle, että lehteä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein. Ammattiliiton puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen näkyvyytensä ei tee poikkeusta”, Peltonen sanoo.

Ahtola ehdotti, että lehden taittovedokset vietäisiin jatkossa hänen ja liiton pääsihteerin Annamari Jokisen tarkistettaviksi, jotta ”kaikki näkökulmat tulisivat varmuudella ajoissa huomioiduiksi” eikä tulisi tällaisia ”kurjia yllätyksiä lehteä lukiessa”.

Ahtola pitää toimintaansa normaalina työhön kuuluvana palautteena ja kritiikkinä. Hän korostaa, että Psykologiliitto noudattaa lakia, ja että hän ei voi kommentoida yksittäistä työntekijää koskevia kysymyksiä.

 

Peltonen huokaisee. Hän kertoo, että puheenjohtajalla on ollut muutenkin kaikenlaista ”sanottavaa” lehtien ilmestymisen jälkeen. Edellisen puheenjohtajan kanssa vastaavia ongelmia ei ilmennyt.

Kerran Ahtola syytti päätoimittajaa ”liiton ja koko ammattikunnan edun vastaisesta toiminnasta”, kun lehti julkaisi jutun lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jutussa oli haastateltavana kokenut traumapsykologi, joka on yksi alansa näkyvimmistä asiantuntijoista.

”Ahtolan mielestä jutussa oli väärä haastateltava, jolla oli vääriä ja vanhanaikaisia ajatuksia. Jos Ahtola olisi nähnyt jutun ennalta, sitä ei olisi hänen mukaansa julkaistu tällaisena.”

Usein Ahtola olisi halunnut tarkistaa tekstin etukäteen. Ahtola on myös halunnut puuttua jopa haastateltavien sitaatteihin, koska itse on ollut asiasta eri mieltä kuin haastateltava.

”En suostunut tekstien ennakkotarkistukseen. Tekstejä ei jätetä julkaisematta sen vuoksi, että joku saattaisi olla niistä eri mieltä tai loukkaantua. Journalismin pitääkin herättää keskustelua.”

Peltonen on kokenut keskustelut Ahtolan kanssa puhutteluina, mutta ei ole suostunut puheenjohtajan vaatimuksiin.

”Vaatimukset ovat ongelmallisia sananvapauslain ja journalistin ammattietiikan kannalta. Päätoimittajalla on sananvapauslain mukainen vastuu ja päätösvalta lehden sisällöstä. Journalistin ammattieettisiin periaatteisiin kuuluu, että tätä päätösvaltaa ei voi luovuttaa toimituksen ulkopuolelle”, Peltonen sanoo.

 

Myös puheenjohtajan alaisuudessa työskentelevä liiton pääsihteeri Annamari Jokinen on pyrkinyt puuttumaan lehdentekoon, Peltonen kertoo.

Jokinen toivoi kirjoittamansa tekstin taittoelementeiksi puhekuplia. Lehden graafikon Johannes Rantapuskan mukaan puhekuplat eivät sopineet jutun taittoon eivätkä muutenkaan lehden ulkoasuun. Juttuun ei tullut pääsihteerin toivomaa määrää puhekuplia.

”Lehden ilmestyttyä pääsihteeri ei enää tervehtinyt minua. Tilanne kärjistyi entisestään, kun tein monta kertaa selväksi, että en luovuta journalistista päätösvaltaa lehden sisällöstä ja ulkoasusta toimituksen ulkopuolelle.”

Jokinen näkee asian toisin.

”Käsitykseni mukaan mediamaailmassa on ihan hyväksyttävää, että voin esittää toiveita pääsihteerin roolissa itse kirjoittamieni tekstien kuvitukseen, taittoon ja julkaisemiseen liiton kustantamassa lehdessä. Käsitykseni mukaan päätoimittajan tehtävä on päättää, millaisena juttu julkaistaan”, Jokinen sanoo.

Peltosen mukaan erimielisyys puhekuplista viilensi hänen ja pääsihteerin välejä.

”Päätoimittajana päätän myös lehden ulkoasusta. Teen työtäni sananvapauslain mukaisesti eli päätän, johdan, ja määrään ja valvon lehden tekemistä. Tämä koskee myös lehden taittoa.”

Viime syksynä Jokinen oli puhunut pienelle piirille Peltosen työsuhteen mahdollisesta päättymisestä. Puheet kantautuivat myös Peltosen korviin. Hän kääntyi Ahtolan puoleen ja pyysi tätä puuttumaan pääsihteerin käytökseen.

”Ahtola kehotti minua suhtautumaan puheisiin kuin valemediaan, päästämään heti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. ’Tällaista työelämä vaan on!’ Ahtolan mielestä asiaa voi katsoa myös huumorin näkökulmasta. Minua eivät naurata pääsihteerin puheet seuraavasta päätoimittajasta, kuopasta, jonka pohjalla olen ja pohdiskelut siitä, miten tulisin toimeen työttömyyskorvauksilla.”

Annamari Jokinen puolustautuu sanomalla, että hän ei toimi Psykologiliitossa työnantajapuolen edustajana.

 

Puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi myös liiton varapuheenjohtaja on ottanut poikkeuksellisella tavalla kantaa lehden tekemiseen.

”Mikä helv*tti Psykologi-lehteä vaivaa. Erittäin vaativat ja ehkä pettymyksiäkin tuottaneet työehtosopimusneuvottelut takana ja siitä saa lukea vain pääkirjoituksessa. Ei lapset ja lapsenmieliset näin! Silloin pysäytetään painokoneet ja tehdään juttu asiasta vaikka itkua vääntäen. Alan päästä sellaisiin Väyrysmäisiin V-käyriin. Onneksi on sentään ammattieettisen lautakunnan lausunnot, Jallu Lindblomin tiedepalsta ja oli erikoistumiskoulutusjuttu myös tärkeä”, varapuheenjohtaja kirjoitti yksityiseen Facebook-päivitykseensä 8. 3. 2018.

 

Miksi kirjoitit näin?

”En pitänyt Psykologi-lehden numerosta 2/2018, sillä siinä ei ollut yhtään edunvalvontajuttua, vaikka työehtosopimusneuvottelut olivat olleet todella raskaat. Olin pitkään toivonut jotain taustoittavaa juttua lehteen. Ei siinä ollut mitään sen dramaattisempaa. Olin harmistunut ja väsynyt. Lisäksi postauksen lopussa kehuin muutamaa lehden juttua.”

Peltonen oli linjannut, että työehtosopimustilannetta käsiteltiin vain lehden pääkirjoituksessa. Muuhun ei ollut painoaikataulujen vuoksi mahdollisuutta eikä tarvettakaan, sillä nopeaa uutisointia varten liitolla ovat käytössään nettisivut, uutiskirjeet, sähköposti ja Facebook. Niiden kautta jäsenet saivat tietoja neuvotteluista.

”Päätoimittajana otan tietysti vastaan kovaakin kritiikkiä lehdestä, mutta en ymmärrä, miksi minuun ei otettu suoraan yhteyttä, vaan vaadittiin sosiaalisessa mediassa painokoneiden pysäyttämistä. On aika erikoista, että työnantajan ja lehden julkaisijan edustaja toimii näin. En tee työtäni itkua vääntäen ja pysäyttele painokoneita kalliisti ilman todella tärkeää syytä.”

Varapuheenjohtaja sanoo, että kommentoi lehteä yksityishenkilönä. Psykologiliiton hallituksen varapuheenjohtajana hän on kuitenkin päättävässä roolissa, kun asia koskee liiton toimiston työntekijää.

Varapuheenjohtaja näkee asian niin, ettei työskentele liiton toimistossa eikä siten ole kenenkään esimies siellä.

”Julkisen sanan neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvosteltavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn. Oikeastaan on alkanut tuntua jo siltä, että päätoimittaja Hannele Peltonen on se, joka kiusaa”, hän kirjoittaa.

Varapuheenjohtaja sanoo olevansa vilpittömästi pahoillaan, jos ja ilmeisesti kun hänen postauksestaan on syntynyt kuormitusta ja harmia.

 

Peltonen on työskennellyt Psykologi-lehden päätoimittajana vuodesta 2012. Paineet ja työmäärä ovat jatkuvasti kasvaneet ja lehden tekijöiden määrää on vähennetty.

Vuonna 2012 liiton toimistoon palkattiin toimittaja-tiedottaja, jonka työtehtäviin kuului myös lehtityötä. Titteli muuttui myöhemmin tiedottajaksi. Nykyiseen työnkuvaan kuuluu hyvin vähän lehtityötä. Ylityöluvan saamista on vaikeutettu.

”Yksikään lehti ei ilmesty, jos en tee ylitöitä. Minulle on kerrottu, että lehti vie liikaa henkilöresursseja ja minun pitäisi tehdä muutakin kuin vain lehteä.”

Puheenjohtaja on sanonut Peltoselle olevansa periaatteen ihminen eikä periaatteesta halua antaa päätoimittajalle ylityölupaa.

Ylitöidensä määrän hillitsemiseksi Peltonen on pyytänyt, ettei liiton toimiston pitkiä palavereita sijoitettaisi lehden taittoviikoille. Tätä toivetta ei ole kunnioitettu. Esimerkiksi elokuussa liiton puheenjohtaja järjesti koko toimiston kehittämispäivän juuri lehden painopäiväksi.

 

Peltonen uupui ja toimitti lopulta valvontapyynnön Etelä-Suomen aluehallintavirastolle työnantajansa toiminnasta 31. toukokuuta. Se koski päätoimittajan kokemaa kuormitusta puheenjohtaja Annarilla Ahtolan epäasiallisesta puuttumisesta hänen työhönsä sekä työaikaan ja -määrään liittyvistä asioista.

”Näin jälkeenpäin ajateltuna olen ollut ehkä liian kiltti. Olisi pitänyt jo vuonna 2016 lyödä nyrkki pöytään. Mutta kun se ei kuulu tapoihini. Olen toivonut, että asiat selviäisivät keskustellen. Kenties olisi pitänyt tehdä valvontapyyntö AVI:in jo aikaisemmin.”

Elokuun lopulla Peltonen sai AVI:n ratkaisun, jonka mukaan Peltosen häirintäasiassa ei ole tarvetta valvontatoimenpiteille. Ratkaisussa todettiin, että AVI alkaa valvoa työnantajan toimintavelvollisuutta Peltosen psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen osalta. Psykologiliitto sai asiasta selvityspyynnön, johon sen oli vastattava 19. syyskuuta mennessä.

Peltonen pettyi AVI:n ratkaisuun, vaikka oli tyytyväinen siihen, että hänen kokemaansa kuormitukseen puututaan. Journalisti kysyi AVI:lta, missä määrin se tuntee journalistisen työn prosesseja, mutta ei saanut vastausta kysymykseen.

”Olen ratkaisusta ymmälläni. Tarkastajan tekstissä ei mitenkään tule esille päätoimittajan asema ja rooli, sananvapauslaki eivätkä Journalistin ohjeet, joiden rikkomiseen koen työnantajan minua painostavan. Onko sananvapauslaissa todellakin tällainen aukko päätoimittajan esimiehen osalta? Voiko päätoimittajan esimies vaatia, että päätoimittaja rikkoo lakia? En tietenkään taivu. Teen työtäni journalistisin perustein sananvapauslain mukaisesti.

Kantelu ei jäänyt vaille seurauksia. Sunnuntai-iltana 26. elokuuta Peltonen sai Ahtolalta sähköpostiviestin, jossa Ahtola kertoi liiton viestintää koskevasta muutosprosessista. Kun Peltonen kysyi tarkennusta asiaan, hän sai vastauksen, että hänen työnkuvaansa on tulossa muutoksia. Journalistin haastattelussa Ahtola sanoo päätoimittajan asemasta, ettei voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.

Peltonen joutui jäämään uupumuksen takia sairauslomalle, jolta hän palasi töihin viime viikon torstaina. Samana päivänä Ahtola kertoi hänelle esittävänsä liiton hallitukselle, että marraskuun lehti ei ilmesty. Ahtola kehotti torstaina Peltosta myös miettimään muutoksia työtehtävissään. Peltosen käsityksen mukaan tehtävät painottuvat jatkossa viestintään.
 

Päivitys 27.9.

Hannele Peltonen palasi sairauslomalta töihin torstaina 20.9. tarkoituksenaan aloittaa marraskuun lehden tekemiseen liittyvät työt.
Psykologiliiton hallitus päätti perjantaina 21.9., että Psykologi-lehden marraskuun numeroa ei julkaista, vaan se ilmestyy joulukuussa kaksoisnumerona. Puheenjohtaja Annarilla Ahtola perusteli päätöstä henkilökunnan työkuorman vähentämistarpeella.

Tiistaina 25.9. Hannele Peltonen jäi uudelleen lääkärin määräämälle sairauslomalle. Samana päivänä hän sai työnantajalta kirjallisen varoituksen.

Varoituksen perusteena oli muun muassa se, että Psykologiliiton viestinnän kehittäminen on edennyt hankalasti, koska työntekijä ei ole ollut halukas yhteistyöhön ja uudenlaiseen tapaan tehdä töitä.
Peltonen ei työnantajan mukaan myöskään ole riittävästi konsultoinut ja informoinut esimiestä ja muita asiantuntijoita, minkä seurauksena "lehdessä on useita kertoja puutteellista tietoa sekä liiton perustehtävän kannalta vääränlaisia painotuksia".

Varoitusta perusteltiin myös sillä, että Peltonen on kertonut toimiston ja liiton sisäisiä asioita Journalistille. Varoituksen lopussa työnantaja uhkaa työsuhteen päättämisellä, mikäli edellä kuvatut menettelyt jatkuvat.


Lue lisää:
Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola? (Journalisti 12/2018)

Hannele Peltonen

Psykologi-lehden päätoimittaja vuodesta 2012.

Julkisen sanan neuvoston jäsen vuodesta 2018.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 1997.

SJL:n valtuuston varajäsen 2006 – 2010, varsinainen jäsen 2010 – 2014 ja varajäsen 2014 – 2018.

SAL:n hallituksen jäsen 2007 – 2009.

Mikä on häirintää tai epäasiallista kohtelua?

Häirintää tai epäasiallista kohtelua ovat esimerkiksi ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen.

Työnjohto-oikeuden väärinkäyttö on myös häirintää, kuten toistuva, perusteeton puuttuminen työntekoon, epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen ja sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein. Jos häiritsijä on esimies, on lähiesimiehelläkin velvollisuus puuttua tilanteeseen huomatessaan epäasiallista kohtelua.

”Työnantajan edustajalla on velvoite puuttua häirintään ja velvoite pidättäytyä epäasiallisesta kohtelusta”, sanoo Journalistiliiton lakimies Tytti Oras.

Psykososiaalista kuormitusta työntekijälle voi aiheutua työn sisältöön, järjestelyyn ja työyhteisön toimivuuteen liittyvistä tekijöistä. Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu ovat myös kuormitustekijöitä.

Oras muistuttaa, että lehden päätoimittajalla on sananvapauslain mukainen vastuu toimitustyön johtamisesta ja valvomisesta olisi syytä ottaa huomioon kuormitustekijöitä arvioitaessa.

Aluehallintovirasto (AVI) puolestaan valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja selvittää, miten työnantaja on hoitanut lain mukaiset velvoitteensa. AVI ei ole tuomioistuin eikä ratko psykososiaalisia ongelmia työpaikalla vaan antaa tarvittaessa toimintaohjeita ja kehotuksia. AVI voi tarvittaessa määrätä uhkasakon, ellei työnantaja noudata saamiaan kehotuksia.

”Rikosepäilytilanteessa AVI voi tehdä myös tutkintapyynnön poliisille. Työturvallisuusrikostuomiot koskevat kuitenkin useimmiten fyysisen työturvallisuuden vakavia laiminlyöntejä.”

Riitta Ahonen

Lue lisää: Tyosuojelu.fi

Journalistin ohjeiden noudattaminen on päätoimittajan vastuulla

Toimituksellista työprosessia tunnetaan yleisesti ottaen melko huonosti alan ulkopuolella. Ongelmia syntyy usein sellaisissa toimituksissa tai yrityksissä, joissa toimituksellinen työ ei ole päätoimialaa, sanoo Journalistiliiton lakimies Tytti Oras.

”Tällaiset yhteisöt eivät usein ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin. Myöskään työsuojeluviranomainen ei oikein voi johtopäätöksiä tehdä niistä, sillä toimittajan ammattieettisiä sääntöjä tulkitsee Julkisen sanan neuvosto. Aluehallintoviraston vastuualueelle ei kuulu myöskään sananvapauslain tulkinta. Päätoimittajan sananvapauslain mukainen vastuu toimitustyön johtamisesta ja valvomisesta olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon esimerkiksi kuormitustekijöitä arvioitaessa.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo, että päätoimittajan itsenäisestä asemasta säädetään sananvapauslaissa. Päätoimittajan asema on vaikea, jos yhdistyksen johto ei ole selkeästi tehnyt ratkaisua siitä, haluaako se julkaista Journalistin ohjeiden ja journalistisin perustein eli lukijoiden ehdoilla toimitettua lehteä vai jonkinlaista mainoslehteä. Esimerkiksi Psykologiliitto on Aikakausmedian jäsen ja sitoutunut kustantajana noudattamaan Journalistin ohjeita.

”Jos lehden kustantaja on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita, kustantajan pitää huolehtia siitä, että ohjeita on mahdollista noudattaa. Ohjeiden noudattaminen käytännön tasolla on päätoimittajan vastuulla”, Grundström sanoo.

Järjestölehtien on täysin mahdollista toimia Journalistin ohjeiden mukaisesti, kunhan yhdistyksen johto tämän ymmärtää.

”Silloin kustantaja määrittelee lehden linjan, mutta päätoimittaja tekee yksittäiset journalistiset ratkaisut itsenäisesti ja kantaa niistä vastuun.”

Journalistisin perustein toimitettuja järjestölehtiä on suuri määrä Suomessa.

”Ne ovat yleensä myös kiinnostavampia ja ne yhdistävät jäsenistöä ja näkyvät julkisuudessa paremmin kuin pelkät mainos- tai tiedotelehdet”, Grundström summaa.

Riitta Ahonen



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta