Takaisin

16.5.2017

”Pasilan pesänjakajat” suosittelevat Ylen johdolle eroa

Facebook

Kustantaja Jouni Tervo ja toimittajat Salla Vuorikoski, Jussi Eronen ja Jarno Liski Ylegate-kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: Marja Honkonen

Ylen ongelmia ei voi korjata, ellei talon johto vaihdu, sanovat Ylegate-kirjan kirjoittajat.


Yleltä irtisanoutuneet toimittajat Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski sekä toimittaja Jarno Liski moittivat tiukkasanaisesti Ylen johtoa uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa tiistaina 16. toukokuuta.

Heidän mukaansa uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläisen ja toimitusjohtaja Lauri Kivisen olisi syytä erota, jotta luottamus Yleen voitaisiin palauttaa.  

”Parasta olisi etsiä Yleisradion ulko-ovi”, sanoi feature-toimituksen esimiehenä työskennellyt Eronen.

Hänen mielestään myös Ylen hallituksen puheenjohtajan Thomas Wilhelmssonin olisi syytä jättää tehtävänsä.

Tekijät eivät usko, että nykyjohto kykenee tarkastelemaan luomaansa organisaatiota kyllin kriittisesti.  

”Uutis- ja ajankohtaistoiminta ansaitsee uuden alun ja uuden päätoimittajan”, Vuorikoski sanoi.

 

Ylegaten alkusyyn, Katera Steel -jutun tekijöiden kirja luo laajaa kuvaa Ylen ongelmista kymmenen viime vuoden ajalta. Se nostaa esiin paljolti samoja teemoja ja kysymyksiä, jotka professori Olli Mäenpää eilen maanantaina 15. toukokuuta julkaistu selvitys.

Muun muassa mediatutkija, professori Anu Koivunen vertaa Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirja-arviossaan teosta Tamminiemen pesänjakajiin. Hän kutsuu tekijöitä ”Pasilan pesänjakajiksi”, jotka haluavat korjata journalistista kulttuuria.

Myös tekijät korostavat, ettei kirja käsittele vain Katera-jupakkaa, joka on vain jäävuoren huippu. He myöntävät kohdanneensa toimituksen johdon vastustusta vain harvoissa aiheissa. Katera-jupakka ei kuitenkaan ollut ainutlaatuinen, ja ”yksikin mätä omena” riittäisi heidän mielestään mustaamaan muutoin hyvää työtä tekevät toimituksen maineen.

”Journalistinen riippumattomuus on vähän niin kuin raskaana oleminen. Joko sitä on tai ei ole. Ei ole välimallinmuotoja”, Vuorikoski sanoi.

 

Ylegaten julkistamistilaisuus Akateemisessa Kirjakaupassa Helsingissä sai osaksi suurta toimittajamielenkiintoa. Paikalla oli kymmeniä journalisteja eri medioista, paljon sekä entisiä että nykyisiä yleläisiä.

Tiedotustilaisuutta oli tullut seuraamaan myös Yleisradion pääjohtajana 1980-luvulla toiminut Sakari Kiuru. Entisen pääjohtajan terveiset nykyiselle johdolle olivat tiukat.

”Painostusta on ollut aina. Yleisradion tehtävä on panna vastaan”, Kiuru sanoi.

Hänen mukaan 1980-luvulla Ylen työkulttuuri oli keskusteleva.

”Toimittajat tulivat suoraan johtajalle morkkaamaan, että olet väärässä ja vähän mäntti tyyppi muutenkin. Silloin oli avoin ilmapiiri, joka nyt puuttuu. En ymmärrä tätä aikaa.”

Siihen, voiko nykyjohto jatkaa tehtävissään, Kiuru ei halunnut ottaa kantaa. Hänen mukaansa on hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävä arvioida, onko tilanne päässyt käsistä.

 

Teoksessaan Eronen, Liski ja Vuorikoski kritisoivat myös Journalistiliiton, etenkin Ylen ohjelmatyöntekijöiden toimintaa.

Heidän mielestään esimerkiksi pääluottamusmies Jyrki Saarikoski keskittyi liiaksi työrauhan ylläpitämiseen, ei sananvapauden puolustamiseen. Kritiikkiä saa myös Journalisti-lehti.

Vuorikosken mukaan asiaa käsitellään kirjassa siksi, että se osoittaa tilanteen vaikeuden.

”Se kuvasti sitä, miten vaikeaa tästä asiasta on puhua, kun yt-neuvottelut ovat jälleen kerran käynnissä ja on palloteltava työpaikkojen ja sananvapauden yhteensovittamisen kanssa”, Vuorikoski sanoi.

Hänen mielestään ay-liikkeen ei pidä keskittyä vain työsuhdeasioiden hoitoon, vaan sananvapauden pitäisi olla kaikkien yhteinen asia. Kirjassaan tekijät kiittävät Journalistiliiton puheenjohtajaa Hanne Ahoa siitä, että tämä vaati ulkopuolisen tekemistä jo varhaisessa vaiheessa. Ahon toiveen nosti esiin tuolloin Journalisti.

Julkistamistilaisuudessa ollut pääluottamusmies Saarikoski ymmärtää kritiikin, muttei pidä sitä täysin perusteltuna. Hän ei näe luottamusmiehen tehtäväksi antaa julistuksia sananvapaudesta, vaan varmistaa se, että sitä päästään työpaikoilla toteuttamaan.

”Sananvapaus rakentuu sitä kautta, että tekemisen mahdollisuudet turvataan tutkivalle ja muulle journalismille”, Saarikoski sanoi.

Hän kertoo tunnistaneensa kyllä Mäenpään raportista ne ongelmat, joita Ylen johtamisessa on ollut.

”Olemme voimakkaasti vieneet viestiä eteenpäin siitä, että esimerkiksi varoitusten huolimaton käyttö on huonoa henkilöjohtamista ja se luo pelon ilmapiiriä”, Saarikoski sanoi.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta