Julkisen sanan neuvosto hyväksyi elokuun kokouksessaan kannanoton sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta.

Järjetöntä tuhlausta, massiivisia tappioita, onnettomia sisältöratkaisuja, epäpäteviä pomoja ja uutiset pois.

Toimittaja Staffan Bruun kertoo muistelmissaan Mies joka rakasti uutisia näkemyksensä syistä Hufvudstadsbladetin viime vuosina romahtaneeseen levikkiin ja irtisanomisiin sekä lehteä kustantavan KSF Median miljoonatappioihin.

Syitä on hänestä paljon muitakin kuin median murros.

Bruunin tekstissä kunniansa saavat kuulla yhtiön ja lehden strategisiin linjauksiin liittyen monet, mutta perusteellisimmin Barbro Teir, Kaj-Gustaf Bergh ja Christoffer Taxell.

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

Naisten määrä uutissisällöissä on puhuttanut Suomessa Helsingin Sanomien naistenpäivänä tekemän tasa-arvolinjauksen jälkeen. Tuolloin lehti ilmoitti pyrkivänsä kohti sitä, että sen jutuissa esiintyvistä henkilöistä olisi puolet miehiä ja puolet naisia.

Suomen Tietotoimiston STT:n ylimääräinen yhtiökokous valitsi keskiviikkona 8. elokuuta yhtiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitusta täydennettiin, koska Alma Median ja TS-yhtymän edustajat erosivat hallituksesta Sanoman ostettua niiden STT-osakkeet.

Uusiksi jäseniksi valittiin vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Ylestä sekä kaupallinen johtaja Petteri Putkiranta, kaupallinen johtaja Kari Mononen ja vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Sanomalta.

Vanhoina jatkavat vastaava päätoimittaja, kustantaja Tapio Sadeoja Sanomalta, Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola ja MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.

Hallituksen miehinen kokoonpano on herättänyt ihmettelyä muun muassa journalistien keskuudessa. STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson kieltäytyy jyrkästi kommentoimasta hallituksen kokoonpanoa, vaikka hänet on merkitty yhteyshenkilöksi STT:n sitä koskevassa tiedotteessa.

Eniten uusia jäseniä STT:n hallitukseen sai Sanoma. Nyt sen seitsemästä jäsenestä neljä on Sanomalta. Miksi hallitukseen valittiin vain miehiä, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta?

”Siinä katsottiin yrityksiä, jotka ovat STT:n omistaja-asiakkaita. Niistä hallitukseen tulivat vastaavat päätoimittajat, jotka ovat miehiä. Petteri Putkiranta ja Kari Mononen valittiin, koska he ovat Sanoman uutisliiketoiminnan kaupalliset johtajat. On luontevaa, että he tuovat kaupallista näkemystä STT:n johtamiseen omistajan puolelta.”

Miltä hallituksen uusi sukupuolijakauma sinusta näyttää?

”Eihän se ihanteellista ole, mutta kuten sanottua, tässä tapauksessa valinnat heijastelevat STT:n omistaja- ja asiakaskuntaa. Yleensähän kaikki tiimit toimivat parhaiten, kun niissä on tasainen edustus miehiä ja naisia. Tässä kuitenkin katsottiin tehtävistä vastaavat päätoimittajat ja kaupalliset johtajat ja he ovat miehiä.”

STT:n uuden hallituksen miehistä kokoonpanoa on kommentoitu ihmetellen somessa. Osasitko odottaa sitä?

”En osannut, koska valinnat lähtivät niin itsestään selvästi tehtävistä. Oli selvää, että hallitukseen valitaan toimituksen ylin johto, ei ihmisiä jostain isommasta poolista. Tärkeintä oli, että isot sitoutuneet asiakkaat ja omistajat ovat mukana kehittämässä STT:tä.”

Miten tilanne voisi olla ensi kerralla toinen?

”Naisten määrä median johtotehtävissä kasvaa. Siitä esimerkkejä ovat Merja Ylä-Anttilan valinta Ylelle, missä on myös Sanoma-taustainen Riikka Räisänen, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Anu Ubaud ja lehdestä Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi sekä Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin. Mutta totta on, että miehiä on vielä johtavissa tehtävissä enemmän.”

Kalstan mielestä muutoksessa on tehtävää sekä naisilla itsellään että yrityksillä.

”Naisten pitää aktiivisesti haluta johtotehtäviin ja kertoa haluavansa lisää vastuuta. Yritysten täytyy katsoa laajemmalle hakuprosesseissa. Tämän pitää tapahtua jokaisella organisaatiotasolla. Vain näin ylimmässä johdossakin on lopulta enemmän naisia.”

Ilja Janitskinia ja Johan Bäckmania syytetään Ylen toimittajan kunnian törkeästä loukkaamisesta ja tämän vainoamisesta. Oikeudenkäynti jatkuu torstaina.
”Fakta on, että toimittajien massiivinen häirintä on ollut ja on edelleen mahdollista”​, Nina Erho kirjoittaa.

”Julkaistavaksi kelpaamaton” vastine ei ole peruste jättää kokonaan kuulematta erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta jälkikäteen. Tarvittaessa kuulemisen voi toteuttaa esimerkiksi jatkojuttuna, Julkisen sanan neuvosto linjaa.

Otavamedian Kodin lehdissä toukokuun lopussa alkaneet yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena toimituksista vähenee neljä työntekijää mutta ei suorilla irtisanomisilla.

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa 13. kesäkuuta oikeudenkäynti, jossa Johan Bäckman ja Ilja Janitskin vastaavat syytteisiin muun muassa toimittajiin ja mediaan kohdistuvista rikoksista.

Yt-neuvottelut ovat kesäkuussa päättyneet Marva Mediassa ja Fokus Mediassa ja toukokuun lopussa Kalevassa. Otavamedian Kodin lehtiperheessä yt-neuvottelut ovat käynnissä.

Marva Median yt-neuvottelut päättyivät 8. kesäkuuta. Yhtiössä toteutettava rakenneuudistus johtaa 12 työpaikan vähennykseen. Osa toteutetaan eläkejärjestelyin ja osa määräaikaisuuksia karsimalla, mutta irtisanomisiakin on tulossa. Satakunnan Kansan mukaan työpaikkansa menettää kymmenen journalistia.

Työnantajan alkuperäinen vähennysarvio oli neljätoista henkilötyövuotta. Yhtiön kustantama Länsi-Suomen paperilehti alkaa ensi vuoden alusta ilmestyä seitsemän sijasta viitenä päivänä ja Raumalainen kahden päivän sijasta yhtenä päivänä viikossa.
 

Linda Pelkonen on tyytyväinen, että oikeus linjasi selvästi häneen kohdistuneet kunnianloukkaukset tuomittaviksi. Kuva Liisa Takala.

MV-lehden keskustelupalstalla toimittaja Linda Pelkosta huoraksi kutsunut mies on tuomittu sakkorangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin. Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion torstaina 24. toukokuuta.

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut 29. toukokuuta. Journalistin saamien tietojen mukaan neuvottelut koskevat Kodin lehtiperhettä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistin aseman väärin käyttämisestä.

Freelancetoimittaja Outi Salovaara haluaisi päästä kotikaupunkinsa Lappeenrannan järjestämiin toimittajatilaisuuksiin, mutta kaupunki on linjannut, että vain mediatalojen edustajat kutsutaan. Kuva: Heli Saarela

Lappeenrannan kaupunki empii freelancertoimittaja Outi Salovaaran kutsumista mediabrunssilleen. Kaupunki järjestää toimittajille suunnatun taustatilaisuuden noin neljä kertaa vuodessa. Brunssilla kaupunki kertoo taustatietoa tulevista asioistaan. 

Lappeenrannassa asuva, pitkään kaupungin asioista säännöllisesti kirjoittanut toimittaja Salovaara ihmettelee, miksi hän ei saa kutsua tilaisuuksiin, vaikka kirjoittaa Lappeenrantaa koskevista asioista säännöllisesti. 

Sanomalehti Karjalainen Oy:n yt-neuvottelut ovat päättyneet. Yhtiöstä vähennetään yhteensä neljä henkilötyövuotta. Yksi irtisanotaan, kaksi siirtyy eläkkeelle ja yksi siirtyy konsernissa muihin tehtäviin. Vähennykset eivät koskeneet toimitusta.

"Neuvottelut sujuivat hyvin ja työnantaja selvitti kaikki meidän pyytämämme asiat ja perusteli kantansa johdonmukaisesti. Joskin olimme tietysti eri mieltä perusteista", sanoo Karjalaisen pääluottamusmies Olli Sorjonen.

Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konsernin lehtitoimialan liikevoitto nousi lähes 14 prosenttia vuonna 2017. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan myös painoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi. Yhtiö jakoi omistajilleen noin viiden miljoonan euron osingot.


Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistys kritisoi yt-neuvotteluita julkaisemalla kannanoton, jossa muistutettiin että säästötarve olisi katettu, jos osinkoja olisi vähennetty kymmenesosalla.

"Yhdistys pitää työnantajan toimintaa osana huolestuttavaa trendiä, jossa voittoa tuottavat yritykset vähentävät väkeä yksittäisten vuosineljännesten heikkojen tulosten perusteella", kannanotossa todettiin.

Brysselissä nyt työskentelevä Maria Pettersson aloittaa kesällä Journalistin päätoimittajana. Kuva: Heli Saarela