Sanoma Media Finland aloittaa Suomessa yt-neuvottelut. Yhtiö ilmoittaa tavoittelevansa enintään 80 henkilön vähentämistä tai osa-aikaistamista nykyisestä 1 750 työntekijästä.

Alma Consumer aloittaa yt-neuvottelut Aamulehden toimituksessa. Neuvottelut koskevat yhteensä noin sataa henkilöä. Aamulehden henkilökunnan määrä voi vähentyä neuvotteluiden seurauksena enintään 17 henkilötyövuodella.

Journalistin 9/2018 Tässä lehdessä -osioon oli nostettu sivun 21 palsta: Miten freelancerin tulee toimia, jos tekee samanaikaisesti journalismia ja viestintää? Ajattelin, että mahtavaa, viimeinkin joku tuo tähän vastauksen. Olen monen kollegani lailla pohtinut asiaa niin freenä ollessani kuin palkkatyössä toimittajana. Olen myös kysynyt pulmaan kannanottoa Journalistiliitosta.

Journalistiliiton lakimies Rami Lindström pitää hovioikeuden Uusi päivä -tuomiota valitettavana ja harkitsee valitusluvan hakemista korkeimpaan oikeuteen. Kuva: Kai Widell

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut tiistaina 18. syyskuuta. Neuvottelut koskevat Seura-mediaperhettä, johon kuuluvat Seura, Kotilääkäri, TV-Maailma ja Viva.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt tekijänoikeusdirektiivin jatkokäsittelyyn. Direktiivi meni muutosten jälkeen eilen keskiviikkona 12. syyskuuta parlamentissa läpi selkein äänin 438 puolesta ja 226 vastaan.

Suomalaiset EU-parlamentaarikot ovat muuttamassa mieltään EU:n kiistellystä tekijänoikeusdirektiivistä.

Aikakauslehtikustantaja Otavamedian yt-neuvottelut päättyivät maanantaina 10. syyskuuta. Neuvotteluiden tuloksena neljän henkilön työt päättyvät ja yksi tehtävä muutetaan osa-aikaiseksi.

Suorilta irtisanomisilta vältyttiin lähtöpakettien avulla. Kaikki lähtijät ovat pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mukaan kokeneita työntekijöitä. Yksi heistä pääsee ikänsä puolesta halutessaan eläkeputkeen.

Neuvottelut alkoivat 20. elokuuta ja kohdistuivat Outdoor ja Tekniikan Maailma -mediaperheisiin, jotka yhdistyivät elokuun alussa. Töiden loppuminen uhkasi yhdeksää henkeä.

Jatkossa yhdistyneen mediaperheen seitsemän lehden sisältöjä tekee yksi toimitus, jota johtaa vastaava päätoimittaja Reijo Ruokanen. Mediaperheeseen kuuluvat  Erä, Metsästys ja Kalastus, Kippari, Vene, Tekniikan Maailma, TM Rakennusmaailma ja Vauhdin Maailma.

Neuvotteluiden lopputulos on samantapainen kesällä käytyjen yt-neuvotteluiden kanssa. Silloin Kodin lehdet -yksiköstä vähennettiin neljä työntekijää ja suorilta irtisanomisilta vältyttiin muun muassa lähtöpaketeilla.
 

Merparten av minoritetsstödet för tidningar går till nyhetsbyrån SPT. Resten delar Åbo Underrättelser, Ny Tid och Nya Östis på. Anarâškielâ servi ry fick däremot ingenting.

Julkisen sanan neuvoston jäsenet luonnehtivat neuvoston työtä hyväksi, tehokkaaksi, keskustelevaksi ja hyvin johdetuksi. Kipakkaakin keskustelua käydään, mutta se kuuluu asiaan.

Julkisen sanan neuvosto hyväksyi elokuun kokouksessaan kannanoton sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta.

Järjetöntä tuhlausta, massiivisia tappioita, onnettomia sisältöratkaisuja, epäpäteviä pomoja ja uutiset pois.

Toimittaja Staffan Bruun kertoo muistelmissaan Mies joka rakasti uutisia näkemyksensä syistä Hufvudstadsbladetin viime vuosina romahtaneeseen levikkiin ja irtisanomisiin sekä lehteä kustantavan KSF Median miljoonatappioihin.

Syitä on hänestä paljon muitakin kuin median murros.

Bruunin tekstissä kunniansa saavat kuulla yhtiön ja lehden strategisiin linjauksiin liittyen monet, mutta perusteellisimmin Barbro Teir, Kaj-Gustaf Bergh ja Christoffer Taxell.

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

Naisten määrä uutissisällöissä on puhuttanut Suomessa Helsingin Sanomien naistenpäivänä tekemän tasa-arvolinjauksen jälkeen. Tuolloin lehti ilmoitti pyrkivänsä kohti sitä, että sen jutuissa esiintyvistä henkilöistä olisi puolet miehiä ja puolet naisia.

Suomen Tietotoimiston STT:n ylimääräinen yhtiökokous valitsi keskiviikkona 8. elokuuta yhtiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitusta täydennettiin, koska Alma Median ja TS-yhtymän edustajat erosivat hallituksesta Sanoman ostettua niiden STT-osakkeet.

Uusiksi jäseniksi valittiin vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Ylestä sekä kaupallinen johtaja Petteri Putkiranta, kaupallinen johtaja Kari Mononen ja vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Sanomalta.

Vanhoina jatkavat vastaava päätoimittaja, kustantaja Tapio Sadeoja Sanomalta, Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola ja MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.

Hallituksen miehinen kokoonpano on herättänyt ihmettelyä muun muassa journalistien keskuudessa. STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson kieltäytyy jyrkästi kommentoimasta hallituksen kokoonpanoa, vaikka hänet on merkitty yhteyshenkilöksi STT:n sitä koskevassa tiedotteessa.

Eniten uusia jäseniä STT:n hallitukseen sai Sanoma. Nyt sen seitsemästä jäsenestä neljä on Sanomalta. Miksi hallitukseen valittiin vain miehiä, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta?

”Siinä katsottiin yrityksiä, jotka ovat STT:n omistaja-asiakkaita. Niistä hallitukseen tulivat vastaavat päätoimittajat, jotka ovat miehiä. Petteri Putkiranta ja Kari Mononen valittiin, koska he ovat Sanoman uutisliiketoiminnan kaupalliset johtajat. On luontevaa, että he tuovat kaupallista näkemystä STT:n johtamiseen omistajan puolelta.”

Miltä hallituksen uusi sukupuolijakauma sinusta näyttää?

”Eihän se ihanteellista ole, mutta kuten sanottua, tässä tapauksessa valinnat heijastelevat STT:n omistaja- ja asiakaskuntaa. Yleensähän kaikki tiimit toimivat parhaiten, kun niissä on tasainen edustus miehiä ja naisia. Tässä kuitenkin katsottiin tehtävistä vastaavat päätoimittajat ja kaupalliset johtajat ja he ovat miehiä.”

STT:n uuden hallituksen miehistä kokoonpanoa on kommentoitu ihmetellen somessa. Osasitko odottaa sitä?

”En osannut, koska valinnat lähtivät niin itsestään selvästi tehtävistä. Oli selvää, että hallitukseen valitaan toimituksen ylin johto, ei ihmisiä jostain isommasta poolista. Tärkeintä oli, että isot sitoutuneet asiakkaat ja omistajat ovat mukana kehittämässä STT:tä.”

Miten tilanne voisi olla ensi kerralla toinen?

”Naisten määrä median johtotehtävissä kasvaa. Siitä esimerkkejä ovat Merja Ylä-Anttilan valinta Ylelle, missä on myös Sanoma-taustainen Riikka Räisänen, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Anu Ubaud ja lehdestä Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi sekä Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin. Mutta totta on, että miehiä on vielä johtavissa tehtävissä enemmän.”

Kalstan mielestä muutoksessa on tehtävää sekä naisilla itsellään että yrityksillä.

”Naisten pitää aktiivisesti haluta johtotehtäviin ja kertoa haluavansa lisää vastuuta. Yritysten täytyy katsoa laajemmalle hakuprosesseissa. Tämän pitää tapahtua jokaisella organisaatiotasolla. Vain näin ylimmässä johdossakin on lopulta enemmän naisia.”