Oikeus osoitti ymmärtävänsä nettihäiriköinnin muotoja ja seurauksia

On kohtuutonta, että uhrin itsensä täytyy käyttää viikkokausia keräten itseään halventavaa materiaalia netin likakaivoista, jotta tutkinta edes aloitetaan, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.
JOURNALISTI
19.10.2018

Maria Pettersson, teksti

Kirjoittaja on Journalistin päätoimittaja.

Maalittamista ja tägäämistä. Tällaisia sanoja käytetään MV-oikeudenkäynnin tuomiossa, jossa Ilja Janitskin tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen ja Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä yhteensä noin 136 000 euroa.
178-sivuisesta tuomiosta käy ilmi, että oikeus on perehtynyt nettihäirinnän muotoihin ja ymmärtää myös sen seurauksia. Tämä on toimittajien työn kannalta merkittävää, sillä toimittajiin kohdistuva häirintä tapahtuu useimmiten netissä ja sisältää maalittamista. Seuraavassa viisi havaintoa tuomiosta.
 

1) Oikeus otti kantaa maalittamiseen
Maalittamiseksi kutsutaan tilannetta, jossa ihminen tarkoituksellisesti usuttaa muita netinkäyttäjiä yksittäisen ihmisen kimppuun. Maalittaminen voi olla joko suoraa (”Käykäähän kertomassa X:lle, kuinka huono hänen ideansa on”) tai epäsuoraa (”Huh, miten ääliömäinen X:n idea on!”). Epäsuora maalittaminen on vaikeampi osoittaa, koska siinä ei ole suoraa käskyä. Jos kirjoittaja kuitenkin tietää esimerkiksi kokemuksesta, että hänen seuraajansa reagoivat viestiin menemällä haukkumaan viestissä mainittua ihmistä, kyseessä on maalittaminen.

Nyt oikeus otti kantaa maalittamiseen – ja käytti myös kyseistä uudissanaa. Johan Bäckmanista oikeus totesi, että
Bäckmanin menettely on saanut aikaan sen, että myös muut ihmiset ovat ryhtyneet vainoamaan, häiritsemään ja maalittamaan [toimittaja Jessikka] Aroa.

Oikeus siis katsoo, että tämäntyyppinen käytös on ainakin osin yllyttäjän eli maalittajan vastuulla. Suomen laki tuntee yllytysrikoksen, mutta maalittamisen kohdalla syytekohta koski vainoamista. Maalittaminen on siis käräjäoikeuden mukaan yksi vainoamisen muoto.
 

2) Viestittelyä katsotaan kokonaisuutena ja tägääminen lasketaan osaksi vainoamista
Toimittajia ja muita yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä on häiritty viestien vyöryttämisellä. Heille on lähetetty kymmeniä tai satoja viestejä, joista yksikään ei itsessään täytä lain tarkoittamaa uhkauksen, vainoamisen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkkiä, mutta jotka yhdessä tekevät kohteen elämästä hyvin vaikeaa.

Oikeus totesi Bäckmanin tuomiossa, että viestit eivät yksittäisinä ole olleet erityisen pelottavia tai ahdistavia, mutta niiden sisältö ja sävy ovat kuitenkin olleet Aroa väheksyviä ja pilkkaavia, ne on saatettu useiden henkilöiden tietoon ja niistä kaikista on ilmoitettu myös Arolle ”tägäämällä” tämän Twitter-osoite viestiin ja Huolimatta siten yksittäisten viestien vähäisemmästä merkityksestä, viestien voidaan kokonaisuutena arvioiden ja asiayhteydessään katsoa olleen omiaan herättämään Arossa ainakin ahdistusta. Vaikka Bäckmanin teot ovat yksittäisinä olleet vähämerkityksellisempää viestittelyä ja kirjoittelua sekä koskenut yhtä Arolle lähettyä lahjaa, vastaajan asianomistajaan kohdistaman menettelyn osatekojen on katsottava muodostaneen yhtenäiseen motivaatioperustaan perustuvan yhtenäisen kokonaisuuden.

Nettihäiriköinnissä kyse on vain harvoin siitä, että yksittäinen viesti tuottaisi silmitöntä ahdistusta. Ahdistavuus syntyy viestien tulvasta. Tägäilyllä voidaan lisäksi yrittää vetää kohde mukaan häntä koskevaan vihamieliseen keskusteluun tai osoittaa, että netissä on menossa keskustelu, joka koskee häiriköinnin kohdetta, mutta johon tämä ei voi vaikuttaa. Molemmat ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja kontrollin menettämisen tunnetta.
 

3) Toimittaja ei ole työnsä takia automaattisesti julkisuuden henkilö
Toimittajien häiriköinnissä tekijät usein toistavat, että toimittajan pitää kestää tavallista kovempaa kritiikkiä, koska he ovat työnsä takia julkisia henkilöitä ja käyttävät yhteiskunnallista valtaa. Oikeus totesi, että vaikka työ on julkista, ei toimittaja ole automaattisesti julkisuuden henkilö. Aktiivisuus netissä tai julkinen puhuminen eivät myöskään tee toimittajasta julkisuuden henkilöä.

Käräjäoikeus katsoo, ettei Aro ole Yle Oy:n toimittajana toiminut julkisessa virassa tai tehtävässä tai muussakaan sellaisessa julkisessa asemassa, että kyseessä voitaisiin katsoa olevan asianomistajan yhteiskunnalliseen asemaan liittyvä arvostelu. [--] Vaikka Janitskinin nyt esittämät valheelliset ja halventavat tiedot ovat liittyneet verovaroilla tuetun Yle Oy:n palveluksessa olevaan henkilöön, kyseisillä artikkeleilla ei ole edistetty yleisen mielenkiinnon alaan kuuluvaa keskustelua, vaan niissä on pyritty Aron ammatillisen ja henkilökohtaisen maineen tarkoitukselliseen tuhoamiseen julkisuudessa.
 

4) Pilkkaava kuvamanipulaatio tai sen levittäminen eivät ole ok
Oikeuden mukaan Aron kuva on liitetty huumepiikin kuvaan ja toistuvasti muihin vihjaileviin yhteyksiin. Hänen kuvistaan on myös valmistettu halventavia, irvokkaita ja rivoja versioita. Kuvien muokkaaminen ja manipulaatio ovat erottamaton osa nettikulttuuria.

Tähän kuuluvat myös erilaiset julkisuudessa esiintyvistä henkilöistä muokatut pilakuvat. Oikeus katsoi, että niilläkin on rajansa – tietyn tason alituttua niitä ei voi enää pitää satiirina vaan silkkana kiusantekona.
 

5) Nettijulkaisun päätoimittajalla on päätoimittajavastuu
Ilja Janitskinin puolustuksen mukaan Janitskin ei vastannut MV:n artikkeleista tai kommenttipalstan sisällöstä, koska ei ollut itse kirjoittanut niitä. Oikeus katsoi toisin – MV:llä oli sen mielestä selvästi julkaisu, jolla on päätoimittaja ja päätoimittajalla lain määräämä vastuu julkaisun sisällöstä.

Käräjäoikeus on edellä todetuilla perusteilla katsonut, että Janitskin on vuodesta 2014 lähtien aina tammikuuhun 2018 asti ollut MV-lehden päätoimittajana sen sisällöstä vastannut henkilö. Janitskin on siten viime kädessä päättänyt kaikesta verkkojulkaisuissa julkaistusta ja levitetystä aineistosta riippumatta siitä, kuka materiaalin on lehden lukuun kirjoittanut.

Tuomiot eivät lopeta toimittajien nettihäirintää, mutta osoittavat, että siitä voidaan tuomita ehdotonta vankeutta. Tämä toivottavasti saa häiriköt harkitsemaan kahdesti tekosiaan.

Toivoa sopii myös, että poliisi seuraa Helsingin käräjäoikeuden esimerkkiä ja alkaa ymmärtää nettihäirintää paremmin ja tutkia sitä ponnekkaammin. Monet toimittajat ovat turhaan kääntyneet poliisin puoleen  ja saaneet lopulta viestin, että esitutkinta lopetetaan – toisinaan heppoisin perustein. Toisekseen tarvitaan poliitikkojen tukea. Nettihäirintä ja vihaviestit on saatettava yleisen syytteen alaiseksi.

On kohtuutonta, että uhrin itsensä täytyy käyttää viikkokausia keräten itseään halventavaa materiaalia netin likakaivoista, jotta tutkinta edes aloitetaan.  



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta