Näin teet töitä kaaoksen ja stressin keskellä kotona

JOURNALISTI
3.4.2020

Tiina Komi, teksti
Heli Saarela, kuva

Suunnittele työpäiväsi, älä kahmi liikaa ja hyödynnä vahvuuksiasi toimittajana. Freelancetoimittaja ja työnohjaaja Tiina Komi neuvoo, miten journalistisen työn saa sujumaan myös kotoa käsin.

Korona ajoi kotiin paitsi työntekijät, myös perheenjäsenet. Videopalavereihin yllättäen ilmestyvät lapset ja lemmikit saattavat naurattaa – aluksi. Kun poistut kolmannen kerran ruudun ääreltä pelastamaan koiraa lasten sormiväritykseltä tai sammuttamaan ylikiehuvaa puurokattilaa, palaverin punainen lanka katoaa. Keskeytykset saattavat sotkea ajatukset vartiksi, vaikka asian hoitaminen veisi vajaan minuutin.

Keskeytykset pidentävät työaikaa. Ne häiritsevät työtä, lisäävät kiirettä ja aiheuttavat stressiä. Siksi niitä kannattaa pyrkiä estämään ennalta.

 

Meillä on taipumus stressaantua asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Huoli ja pelko kasvattavat stressiä ja ahdistusta.

Kriisitilanteissa ihmisistä paljastuu piirteitä, jotka normaalisti ovat pinnan alla. Esimerkiksi ennen niin rauhallisesta esihenkilöstä saattaa kuoriutua ärtyisä tiuskija tai raivoava syyttäjä. Älä ota tunteenpurkauksia itseesi vaan suhteuta ne tilanteeseen.

Asioita hoidetaan nyt entistä enemmän sähköpostitse. Sanankäytön ammattilaisina me journalistit kuvittelemme herkästi olevamme myös kirjallisen viestinnän taitureita, mutta kiire lisää väärinkäsitysten mahdollisuutta. Kirjoita viestisi harkiten.

Viesti voi myös loukata saajaansa. Puhu vähänkin hankalammat asiat puhelimessa, ei viestittelemällä.

Kiire lisää myös päällekkäisen työn riskiä isoissa konserneissa ja aluetoimituksissa. Etenkin uutistyössä tartutaan nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin. Kerro ideastasi muille ja kuulostele, mitä muualla on tekeillä, ennen kuin syöksyt toteuttamaan sitä. Koronakriisi jatkuu vielä tovin. Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään.

Kiire tarttuu. Älä näytä kiirettäsi haastateltavalle, äläkä mene liian nopeasti suoraan asiaan puhelinhaastattelussa. Etenkin haastatteluun tottumattomat tarvitsevat lämmittelyä, mutta siitä ei ole haittaa asiantuntijoidenkaan kanssa. Luottamus alkaa rakentua jo ensi minuuteilla. 

 

Suunnittele työpäiväsi etukäteen. Valitse jokaiselle päivälle 1–3 tärkeintä tehtävää. Älä kahmi töitä liikaa. Hyväksy se, että lasten kanssa ei voi työskennellä yhtä tehokkaasti kuin yksin.

Jos työskentelet johtotehtävissä, pyri antaman alaisillesi normaalia enemmän aikaa juttujen tekoon. Tämä voi tuntua vaikealta, koska media-alalla on totuttu työskentelemään kriisitilanteissa nopeasti ja tehokkaasti. Muista, että moni on nyt muutenkin lujilla. Myös resilienssi- eli selviytymiskeinot vaihtelevat.

Uutistoimittaja tekee joka päivä työssään valintoja. Tätä kykyä kannattaa hyödyntää myös yksin työskennellessä ja keskittyä oleelliseen. Omatoimisuus on nyt valttia, mutta pidä silti kiinni oikeudestasi editointipalveluun. Kerää mielen päällä olevat asiat yhteen ja sovi esimiehesi kanssa soittoajasta.

Varaa aikaa yllätyksille. Esimerkiksi videopalavereista saatetaan ilmoittaa nopeallakin aikataululla.

Aikatauluta päivääsi hetkiä sekä keskittymistä vaativia tehtäviä että viestittelyä ja puheluja varten. Keskity siihen, mitä teet sen sijaan, että sallit mielesi vaellella kaikkeen siihen, mitä vielä pitäisi tehdä.

Mielensisäinen puhe ohjaa toimintaa. Muuta sitä tarvittaessa. Sen sijaan, että ruoskit itseäsi sanomalla, että ”en saa ikinä tätä työtä valmiiksi” tai ”minulla on kiire” lisää lauseisiin yksi pieni taikasana, joka erottaa ajatuksen toiminnasta. Sano ”ajattelen, että en saa tätä työtä valmiiksi” tai ”ajattelen, että minulla on kiire”.  

 

Yksin kotona työskennellessä voi tuntua, että elämä tapahtuu toisaalla. Muista, että olet vain yksi monista. Muillakin on rankkaa. Hekin joutuvat käymään videopalavereja saunan lauteilla tai työskentelemään silityslaudan päällä.

Moni kaipaa työyhteisöä. Korona toi tullessaan myös videopalaverisovellusten ja Facebookin kautta järjestetyt virtuaalikahvit. Kuvallinen videoyhteys luo läsnäolon tunteen.

Erota tauot työajasta. Jos olette sopineet työporukan kanssa, että kahvitunnilla seurustellaan yhdessä mutta ei puhuta työasioista, pidä tästä kiinni. Digipulmiinsa neuvoja kyselevä tai uusinta koronatietoa jakava kollega kannattaa torpata ystävällisesti mutta napakasti.  

Ota ilo irti kotona työskentelystä. Se voi merkitä astianpesukoneen tai pyykkikoneen täyttämistä ja pyykin ripustamista ulos. Kotiaskareet käyvät taukojumpasta, eikä niistä tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Kaikki, mikä helpottaa arkea, on nyt sallittua.

 

Usein sanotaan, että toimittaja on aina töissä. Jos koet, että sinun on seurattava jatkuvasti uutisia ja oltava tavoitettavissa, pysähdy hetkeksi ja mieti, mitä tapahtuu, jos hellität vähän.

Anssi Kelan sanoin ”maailma jatkaa radallaan, päivä nousee uudestaan”. Mieli tarvitsee taukoja niin töistä kuin koronastakin.

Voit valita mitä ajattelet. Jos ajatuksesi karkaavat huoliradalle, pysäytä ne. Soita ystävälle, hassuttele lasten kanssa tai kuuntele äänikirjaa. Viljele huumoria, se on yksi tehokkaimmista rentoutumis- ja selviytymiskeinoista.

Lopeta työt ajoissa. Etenkin perheellisten työpäivät tuppaavat venymään, koska työpäivää katkovat keskeytykset. Ole itsellesi armollinen. Tyydy riittävän hyvään.

Joka päivä jää jotain tekemättä, mutta kaikkein tärkeimmät työt tulevat yleensä tehtyä. Kun saat jonkun työn valmiiksi, pysähdy hetkeksi ennen kuin tartut seuraavaan tehtävään ja kiitä itseäsi siitä, mitä olet saanut aikaan. Lepää. Muista, että pyörän vauhti syntyy pinnojen väliin jäävästä tyhjästä tilasta.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta