Näin teet töitä kaaoksen ja stressin keskellä kotona

JOURNALISTI
3.4.2020

Tiina Komi, teksti
Heli Saarela, kuva

Suunnittele työpäiväsi, älä kahmi liikaa ja hyödynnä vahvuuksiasi toimittajana. Freelancetoimittaja ja työnohjaaja Tiina Komi neuvoo, miten journalistisen työn saa sujumaan myös kotoa käsin.

Korona ajoi kotiin paitsi työntekijät, myös perheenjäsenet. Videopalavereihin yllättäen ilmestyvät lapset ja lemmikit saattavat naurattaa – aluksi. Kun poistut kolmannen kerran ruudun ääreltä pelastamaan koiraa lasten sormiväritykseltä tai sammuttamaan ylikiehuvaa puurokattilaa, palaverin punainen lanka katoaa. Keskeytykset saattavat sotkea ajatukset vartiksi, vaikka asian hoitaminen veisi vajaan minuutin.

Keskeytykset pidentävät työaikaa. Ne häiritsevät työtä, lisäävät kiirettä ja aiheuttavat stressiä. Siksi niitä kannattaa pyrkiä estämään ennalta.

 

Meillä on taipumus stressaantua asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Huoli ja pelko kasvattavat stressiä ja ahdistusta.

Kriisitilanteissa ihmisistä paljastuu piirteitä, jotka normaalisti ovat pinnan alla. Esimerkiksi ennen niin rauhallisesta esihenkilöstä saattaa kuoriutua ärtyisä tiuskija tai raivoava syyttäjä. Älä ota tunteenpurkauksia itseesi vaan suhteuta ne tilanteeseen.

Asioita hoidetaan nyt entistä enemmän sähköpostitse. Sanankäytön ammattilaisina me journalistit kuvittelemme herkästi olevamme myös kirjallisen viestinnän taitureita, mutta kiire lisää väärinkäsitysten mahdollisuutta. Kirjoita viestisi harkiten.

Viesti voi myös loukata saajaansa. Puhu vähänkin hankalammat asiat puhelimessa, ei viestittelemällä.

Kiire lisää myös päällekkäisen työn riskiä isoissa konserneissa ja aluetoimituksissa. Etenkin uutistyössä tartutaan nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin. Kerro ideastasi muille ja kuulostele, mitä muualla on tekeillä, ennen kuin syöksyt toteuttamaan sitä. Koronakriisi jatkuu vielä tovin. Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään.

Kiire tarttuu. Älä näytä kiirettäsi haastateltavalle, äläkä mene liian nopeasti suoraan asiaan puhelinhaastattelussa. Etenkin haastatteluun tottumattomat tarvitsevat lämmittelyä, mutta siitä ei ole haittaa asiantuntijoidenkaan kanssa. Luottamus alkaa rakentua jo ensi minuuteilla. 

 

Suunnittele työpäiväsi etukäteen. Valitse jokaiselle päivälle 1–3 tärkeintä tehtävää. Älä kahmi töitä liikaa. Hyväksy se, että lasten kanssa ei voi työskennellä yhtä tehokkaasti kuin yksin.

Jos työskentelet johtotehtävissä, pyri antaman alaisillesi normaalia enemmän aikaa juttujen tekoon. Tämä voi tuntua vaikealta, koska media-alalla on totuttu työskentelemään kriisitilanteissa nopeasti ja tehokkaasti. Muista, että moni on nyt muutenkin lujilla. Myös resilienssi- eli selviytymiskeinot vaihtelevat.

Uutistoimittaja tekee joka päivä työssään valintoja. Tätä kykyä kannattaa hyödyntää myös yksin työskennellessä ja keskittyä oleelliseen. Omatoimisuus on nyt valttia, mutta pidä silti kiinni oikeudestasi editointipalveluun. Kerää mielen päällä olevat asiat yhteen ja sovi esimiehesi kanssa soittoajasta.

Varaa aikaa yllätyksille. Esimerkiksi videopalavereista saatetaan ilmoittaa nopeallakin aikataululla.

Aikatauluta päivääsi hetkiä sekä keskittymistä vaativia tehtäviä että viestittelyä ja puheluja varten. Keskity siihen, mitä teet sen sijaan, että sallit mielesi vaellella kaikkeen siihen, mitä vielä pitäisi tehdä.

Mielensisäinen puhe ohjaa toimintaa. Muuta sitä tarvittaessa. Sen sijaan, että ruoskit itseäsi sanomalla, että ”en saa ikinä tätä työtä valmiiksi” tai ”minulla on kiire” lisää lauseisiin yksi pieni taikasana, joka erottaa ajatuksen toiminnasta. Sano ”ajattelen, että en saa tätä työtä valmiiksi” tai ”ajattelen, että minulla on kiire”.  

 

Yksin kotona työskennellessä voi tuntua, että elämä tapahtuu toisaalla. Muista, että olet vain yksi monista. Muillakin on rankkaa. Hekin joutuvat käymään videopalavereja saunan lauteilla tai työskentelemään silityslaudan päällä.

Moni kaipaa työyhteisöä. Korona toi tullessaan myös videopalaverisovellusten ja Facebookin kautta järjestetyt virtuaalikahvit. Kuvallinen videoyhteys luo läsnäolon tunteen.

Erota tauot työajasta. Jos olette sopineet työporukan kanssa, että kahvitunnilla seurustellaan yhdessä mutta ei puhuta työasioista, pidä tästä kiinni. Digipulmiinsa neuvoja kyselevä tai uusinta koronatietoa jakava kollega kannattaa torpata ystävällisesti mutta napakasti.  

Ota ilo irti kotona työskentelystä. Se voi merkitä astianpesukoneen tai pyykkikoneen täyttämistä ja pyykin ripustamista ulos. Kotiaskareet käyvät taukojumpasta, eikä niistä tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Kaikki, mikä helpottaa arkea, on nyt sallittua.

 

Usein sanotaan, että toimittaja on aina töissä. Jos koet, että sinun on seurattava jatkuvasti uutisia ja oltava tavoitettavissa, pysähdy hetkeksi ja mieti, mitä tapahtuu, jos hellität vähän.

Anssi Kelan sanoin ”maailma jatkaa radallaan, päivä nousee uudestaan”. Mieli tarvitsee taukoja niin töistä kuin koronastakin.

Voit valita mitä ajattelet. Jos ajatuksesi karkaavat huoliradalle, pysäytä ne. Soita ystävälle, hassuttele lasten kanssa tai kuuntele äänikirjaa. Viljele huumoria, se on yksi tehokkaimmista rentoutumis- ja selviytymiskeinoista.

Lopeta työt ajoissa. Etenkin perheellisten työpäivät tuppaavat venymään, koska työpäivää katkovat keskeytykset. Ole itsellesi armollinen. Tyydy riittävän hyvään.

Joka päivä jää jotain tekemättä, mutta kaikkein tärkeimmät työt tulevat yleensä tehtyä. Kun saat jonkun työn valmiiksi, pysähdy hetkeksi ennen kuin tartut seuraavaan tehtävään ja kiitä itseäsi siitä, mitä olet saanut aikaan. Lepää. Muista, että pyörän vauhti syntyy pinnojen väliin jäävästä tyhjästä tilasta.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta