Takaisin

Maaseudun Tulevaisuutta on alettu tehdä etätöinä. Lehden toimitus sijaitsee Simonkadulla Helsingissä. Arkistokuva: Petri Kaipiainen/Lehtikuva. 

Media-alan työpaikoilla valmistaudutaan koronaviruksen leviämisen seurauksiin ja mahdollisiin karanteenitilanteisiin.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden toimitus on siirtynyt tekemään lehden etänä. Päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo, että päätös tehtiin maanantaina. Täydessä etätyövalmiudessa oltiin hänen mukaansa jo samana iltapäivänä, ja tänään keskiviikkona ilmestyi ensimmäinen etätyönä tehty lehti.

MT kertoi etätyölinjauksestaan eilen tiistaina 10. maaliskuuta.

Maaseudun Tulevaisuudessa on totuttu tekemään etätöitä eri puolella maata. Ajattelin, että miksei sitä kokeiltaisi nyt ja näin tehtiin”, Kemppainen kertoo.

”Olennaista on, että pystymme toimimaan hajautetusti ja missä tilanteessa vaan.”

Kemppaisen mukaan etätyölinjauksen takana ei ollut esimerkiksi akuuttia koronavirustartunnan vaaraa, vaan tarkoitus on ennakoivasti suojata työntekijöiden terveyttä ja lehden toimintaa.

”Toimitukseenkin saa kyllä tulla töihin”, Kemppainen sanoo.

Käytäntöä aiotaan jatkaa toistaiseksi.

 

Mediatalo Keskisuomalainen on myös tehnyt ohjeistuksen koronakaranteenin varalta. Konserniin kuuluva Savon Media Oy aloitti jo viime viikolla toimituksiensa työntekijöiden ohjeistuksen etätöihin siltä varalta, että nämä joutuvat karanteeniin. Työntekijöitä on esimerkiksi neuvottu pitämään kannettavia tietokoneita ja työpuhelimiaan mukanaan työpäivän jälkeen.

Savon Median sisältöjohtaja ja Savon Sanomien päätoimittaja Seppo Rönkkö kertoo, että esimerkiksi taittotyötä on järjestelty niin, että se onnistuu myös kotoa käsin.

Rönkön mukaan työntekijät suhtautuvat ajatukseen etätöistä positiivisesti.

”Ihmisillä on ollut asiasta hyviä tarkentavia kysymyksiä, ja minusta he ovat pitäneet ennakkovarautumista hyvänä asiana”, Rönkkö kertoo.

Ainoastaan kuvajournalistien työ on karanteenitilanteessa käytännössä mahdotonta. Siinä Savon Median toimitukset ovat varautuneet nojautumaan arkistokuviin ja toisiinsa.

”Jos toiset toimipisteet eivät ole karanteenin piirissä, niistä pystytään antamaan apua karanteenissa olevaan toimipisteeseen. Tilannetta voidaan helpottaa konserniyhteistyöllä”, Rönkkö arvioi.

Vastaavia varautumissuunnitelmia on tehty muissakin mediataloissa ja sanomalehdissä, esimerkiksi Aamulehdessä.

 

Työterveyslaitos on suosittanut koronavirustartuntariskin kasvaessa muun muassa etätöiden lisäämistä, kokousten vähentämistä, virtuaalikokouksia ja joustavia työaikoja.

Varsinaiseen kotikaranteeniin määrää kuitenkin aina viranomainen, Journalistiliiton työehtoasiamies Terhi Tarvainen muistuttaa. Työnantajan pitää neuvotella etätöiden teettämisestä työntekijän kanssa.

”Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta yksipuoleisesti määrätä työntekijää tekemään etätyötä tai työskentelemään kotonaan”, hän sanoo.

Hänen mukaansa sama koskee myös työvälineiden, kuten kannettavan tietokoneen tai työpuhelimen kantamista mukana työajan ulkopuolella.

Epidemiariskin kasvaessa etätöistä sopiminen voi silti olla järkevää, Tarvainen sanoo. Hän korostaa, että toimituksissa on usein jo valmiina sopimus etätyön säännöistä ja puitteista.

Etätyöstä neuvoteltaessa on otettava huomioon paitsi etäyhteyksien toimivuus, myös työnantajan vakuutusten kattavuus ja esimerkiksi se, miten työaikaa seurataan. Etätyötä ei yleensä tarvitse tehdä juuri kotona.

Toisaalta kaikkien koti ei välttämättä sovi etätöiden tekemiseen, Tarvainen muistuttaa. Jos esimerkiksi karanteenissa ovat kerrostalokaksiossa myös puoliso ja päiväkoti-ikäiset lapset, se täytyy ottaa töiden järjestämisessä huomioon.

 

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi työntekijöiden toivotaan jäävän kotiin sairastamaan matalalla kynnyksellä.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa mediayhtiö Schibsted on luopunut koronaepidemian vuoksi ensimmäisen sairauslomanpäivän karenssista, ja maksaa nyt palkkaa sairausloman alusta lähtien, kertoo ruotsalaistoimittajien ammattilehti Journalisten. Ensimmäinen sairauslomapäivä on Ruotsissa yleensä palkaton.

Journalistenin mukaan yksi Schibstedin työntekijä ja yksi Bonnier Newsin työntekijä ovat sairastuneet koronaan. Bonnier oli jo ennen sairaustapausta ohjeistanut työntekijöitään olemaan kaksi viikkoa etätöissä, mikäli he ovat matkustaneet epidemia-alueella.

Schibsted ja norjalainen Dagens Næringsliv -lehti ovat myös kertoneet kokeilevansa, miten töiden tekeminen sujuu, kun kokonainen osasto toimituksesta on etätöissä.

 

Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto suosittelee, että epidemian aikana yritykset hyväksyisivät sairaspoissaolot työntekijän omalla ilmoituksella esimiehelle. Omalla ilmoituksella voisi sairastaa pisimmillään sairaspäivärahan omavastuuajan ajan, eli sairastumispäivän ja seuraavat yhdeksän arkipäivää.

Ulkomaille matkustamisessa EK suosittelee noudattamaan ulkoministeriön matkustussuosituksia. 14 päivän etätyösuositus riskialueelle matkustamisen jälkeen on jotain, mitä työnantajat voivat liiton mielestä harkita.

Varsinaiseen karanteeniin työntekijän voi määrätä vain tartuntatautilääkäri, ja silloinkin tehtävästä etätyöstä pitää sopia.

Media-alalla työehtosopimuksissa ei ole erikseen kirjausta palkan maksamisesta silloin, kun työntekijä on viranomaisen määräämässä karanteenissa, Terhi Tarvainen sanoo.

Sen sijaan työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkka, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä.

Jos kyse on molemmista osapuolista riippumattomasta esteestä, kuten poikkeuksellisesta luonnontapahtumasta tai muusta sen kaltaisesta, työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivän ajalta.

”Palkanmaksuvelvollisuus riippuu siis siitä, onko työnteko estynyt vai onko henkilö sairas, jolloin toimitaan sairausajan palkanmaksuperiaatteiden mukaan”, Tarvainen sanoo.

Jos työnantaja siis määrää esimerkiksi riskialueelta matkalta palaavan etätöihin oloihin, joissa niitä ei voi tehdä, hänen täytyy kuitenkin maksaa palkkaa.

Viranomaisen määräämässä karanteenista työtekijä voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on karanteenissa eikä huoltaja voi siksi tehdä työtä.

Freelancereiden päiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta