Takaisin

”Viemme eteenpäin median huolet ja toiveet”, Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen sanoo. Kuva: Vesa Laitinen.

Mediayhtiöiden varautumista tukeva Mediapooli on joutunut koronavirusepidemian myötä tositoimiin. Huoltovarmuuskeskuksen alla toimiva pieni organisaatio on monelle tuntematon.

Salaliittoteoreetikot maalailevat Mediapoolista salaseuraa, joka päättää, mistä saa kirjoittaa. Monet eivät ole kuulleet siitä ollenkaan. Kun Suomen Lehdistö haastatteli viime vuoden syyskuussa valmiuspäällikkö Tero Koskista, hän ei osannut arvata, että Mediapoolille on kysyntää juuri nyt.

”Ei, en pystynyt kuvittelemaankaan, että olisimme näin nopeasti poikkeusoloissa ja valmiuslain piirissä. Pyrimme varautumaan kaikkeen, mutta tietysti olimme yhtä yllättyneitä kuin kaikki muutkin.”

Epidemian torjunta aiheuttaa haasteita, jotka ovat koko yhteiskunnalle yhteisiä. Tero Koskisen mukaan media-alalla on monilta osin hyvä tilanne.

”Alalla on sellainen vahva yhteiseen hiileen puhaltamisen perinne, mutta eihän kukaan osannut ennakoida juuri tämän kaltaista kriisiä. Tässä on omat piirteensä, kuten karanteenit. Kriittisiä asioita on vaikkapa työvoiman riittävyys.”

Mediapooli on rahoituksensa huoltovarmuusrahastosta saava verkosto, jonka toimintaa johtavat mediayhtiöt. Mediapoolin on tarkoitus tukea tiedonvälityksen teknistä varautumista kriisitilanteisiin. Sitä se tekee muun muassa seuraamalla kyberturvallisuuden tilannetta sekä informaatiovaikuttamisen ja sosiaalisen median ilmiöitä. Huolet ja havainnot viedään Huoltovarmuuskeskuksen kautta eteenpäin niin, että ne lopulta ovat maan johdonkin tiedossa.

Mediapooli ei vaikuta journalismin sisältöön. Koskisen mukaan Mediapoolin tehtävä on päinvastoin puolustaa median koskemattomuutta ja riippumattomuutta.

Kysyvätkö ihmiset usein sinulta, mikä Mediapooli on ja mitä se tekee?
”Suuri yleisö on ymmärtänyt, että teemme ihan tavallista huoltovarmuustyötä. Kerron aina mielelläni toiminnastamme kiinnostuneille.”, Tero Koskinen sanoo.

Miten yleisiä ovat väitteet siitä, että Mediapooli on salaseura?
”Mediapoolista on salaliittoteorioita, joita tietyt aika marginaaliset joukot viljelevät. Mediaa kyseenalaistetaan ja siinä yhteydessä Mediapooli on helppo kohde. Yritetään rapauttaa ihmisten luottamusta vapaaseen tiedonvälitykseen. Mutta luottamus perinteiseen uutismediaan on silti edelleen Suomessa maailman huippua.”

Juuri tällä hetkellä Mediapooli kerää tietoa koronakriisin aiheuttamista iskuista perinteisen median toimintaedellytyksiin. Se tarkoittaa, että Mediapoolissa kuunnellaan mukana olevia yrityksiä. Toiminta koskettaa laajasti koko alaa, mutta Mediapoolin kokouksissa mukana ovat alan keskeiset toimijat, kuten Yle ja Hesari.

Tarkempaa tietoa osallistujista ei anneta, sillä se ei ole poikkeusoloja koskevan lainsäädännön perusteella julkista tietoa.

 

Viime viikolla suomalainen tubettaja Roni Bäck sai kutsun hallituksen tiedotustilaisuuteen. 15 minuutin pituisella videolla Back haastattelee muun muassa opetusministeri Li Anderssonia (vas.) ja Terveyden ja hyvinvointilaitos THL:n asiantuntijaa, lääkäri Anni Saukkolaa. Bäck kertoo heti videon alussa, miksi hän lähti tekemään videota yhdessä valtioneuvoston kanssa.

”Tilanne tän taudin ympärillä on kasvanut huomattavasti siitä, kun mä alun perin aloin puhumaan siitä mun videoilla. Se on kasvanut niin, että mun ei ole mitään järkeä yksin selvittää uutisartikkeleista, mitä mun pitäisi sanoa.”

Yleensä elämästä ja esimerkiksi peleistä kertovan Bäckin Roni Back -niminen kanava on suosittu. Sillä on 505 000 tilaajaa. Viime viikon lopussa julkaistusta videosta koronaviruksen vaikutuksistakin on tykätty – sitä on katsottu yli 110 000 kertaa.

Yhteistyö valtioneuvoston kanssa johti niin suureen mediahässäkkään, että sen seurauksena tämä viikko on rauhoitettu haastatteluilta.

Bäck kertoo managerinsa välityksellä, että ”palaute videosta on ollut positiivista, ja ihmiset tuntuvat arvostavan sitä, että Roni toimii myös nuorten suuntaan viestinviejänä. Hän esittää asiansa siinä muodossa ja sellaisella kielellä, mihin nuoret ovat tottuneet.”

 

Valtioneuvostossa on ymmärretty sosiaalisen median merkitys luotettavan tiedon välittämisessä.

Tiistaina 24. maaliskuuta Mediapooli järjesti yhdessä valtioneuvoston ja vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneen PING Helsingin kanssa webinaarin, jonka on tarkoitus tukea some-vaikuttajia koronavirukseen liittyvän tiedon välittämisessä seuraajilleen.

PING Helsingin yhteistyö Mediapoolin kanssa käynnistyi kesällä 2018. Tarkoituksena oli vaikuttaa sosiaalisen median toimintaympäristöön kehittämällä työkaluja ja ihmisten taitoja. Varmuuden vuoksi tehdyt harjoitukset ovat sittemmin muuttuneet todelliseksi kriisitilanteeksi ja poikkeustilaksi.

”Suomi on tiettävästi ainoa maa maailmassa, joka on määritellyt some-vaikuttajat huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi toimijaksi. Tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa some-vaikuttajat ovat erittäin tärkeässä roolissa viemässä tietoa eteenpäin”, viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sanoo.

Hallitus siis seuraa tarkasti somea, ja some seuraa valtiota. Syytä ehkä onkin. Esimerkiksi viime perjantain Ylen uutisten erikoislähetystä seurasi Finnpanelin mukaan noin miljoona silmäparia. Illan pääuutislähetyksellä oli vielä jonkin verran enemmän katsojia. Valtioneuvoston kanslian viestintäasiantuntija Aapo Riihimäen mukaan valtaosa katsojista oli yli 45-vuotiaita. 

Valtioneuvoston somekanavilla Instagramissa ja Twitterissä yleisöstä vain 18 prosenttia eli noin viidesosa on yli 45-vuotiaita.

Webinaariin osallistui ainakin 350 henkilöä. Lukumäärä vaihteli lähetyksen aikana.

”On sairaan hienoa, että teitä on niin paljon kuulolla”, Aapo Riihimäki totesi webinaarin aluksi.

Webinaariin osallistuneen Mediapoolin valmiuspäällikön Tero Koskinen on huomannut, että suomalaiset somevaikuttajat ovat vastuullista väkeä.

”Ihmiset ovat tarkkoja jakamastaan informaatiosta. Jos levittää väärää tietoa menee uskottavuus.”

Lue myös: Koska isänmaa kutsuu - mikä on toimittajan rooli kriisiaikana? (Journalisti 15/2017)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta