Takaisin

Journalistin lukijoita kiinnostivat viime vuonna verkossa kriittiset näkökulmat journalismiin, ajankohtaiset henkilöt sekä media-alan epäkohdat.

Vuoden 2020 ylivoimaisesti luetuin verkkojuttu oli Yhdysvalloissa asuvan toimittajan ja tietokirjailijan Markus Tiittulan näkökulmateksti Donald Trumpia käsittelevästä uutisoinnista. Tekstissään Tiittula väitti, ettei media ole käsitellyt väistyvää presidenttiä epäreilusti, vaan päinvastoin katsoi liian pitkään läpi sormien tämän röyhkeää käytöstä.

”Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa medialta kesti kohtuuttoman kauan ennen kuin se alkoi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kirjoitettiin kierrellen ja kaarrellen Trumpin käyttävän 'rodullisesti latautunutta kieltä' tai 'pelaavan rodullisilla jännitteillä'”, Tiittula kirjoitti.

Kymmenen luetuimman jutun joukkoon mahtui myös toinen Yhdysvaltoja, Trumpin kautta ja journalismia käsittelevä juttu. Ylen toimittaja Paula Vilén kertoi henkilöhaastattelussa kaudestaan Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana.
 

Journalistin viime vuoden toiseksi ja kolmanneksi luetuimmat jutut olivat niin ikään näkökulmakirjoituksia.

Syyskuussa Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi kirjoitti kriittisesti koronavirusepidemian uutisoinnista. Järvi pohti sitä, miksi uutisissa kuljetetaan näkyvästi päivittäin mukana koko epidemian aikaisia tartunta- ja kuolemalukuja, vaikka ”juuri nyt” sairaana heistä on enää vain osa.

Sittemmin moni tiedotusväline on alkanut painottaa uutisoinnissaan päiväkohtaista tai 14 päivän lukua.

Huhtikuussa toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo kirjoitti esseessään siitä, miten toimitukset eivät tunnista joutuvansa trollauksen kohteiksi tai ainakin haluavat ummistaa silmänsä siltä.

Vehkoon mukaan toimittajista voi tulla disinformaation levittäjien ykköskohteita, jos mediataloissa ei ymmärretä varoa ja varautua.

”Journalistinen media tarvitsee kirjeenvaihtajia internetin kulttuurisotiin: merkitysten purkajia ja meemilukutaitoisia nörttitoimittajia. Heidän supervoimiinsa kuuluisivat ironian ymmärtäminen, provokaation tunnistaminen ja puheenaiheiden todellisen yhteiskunnallisen merkityksen avaaminen”, Vehkoo kirjoitti.
 

Journalistin vuoden 2020 luetuin uutinen oli Jarno Liskin juttu siitä, miten yhdeksän Etelä-Suomen Sanomien toimittajaa joutui odottamaan yli vuoden ratkaisua kunnianloukkausjutussa. Lahtelainen kaupunginvaltuutettu teki rikosilmoituksen uutisesta, jossa hänen kerrottiin kourineen toista valtuutettua itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Vuoden luetuin henkilöjuttu oli Suomen Kuvalehden entisen päätoimittajan Ville Pernaan henkilöhaastattelu, jossa Pernaa kertoi lähdöstään ja työuupumuksestaan. Jutun teki Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

”Tehtävää oli paljon eikä tilanne ollut helppo. Lehdessä olisi tarvittu tervettä päätoimittajaa eikä puolikuntoista. Tuli uusi totaalipysähdys. Olisi pitänyt tehdä presentaatio. Tuijotin tyhjää ruutua eikä saanut näppäimistön näppäintä painettua”, Pernaa kertoi haastattelussa.

Kaikkiaan Journalistin juttuja luettiin verkossa viime vuonna 784 700 kertaa. Vuoden 2021 ensimmäinen Journalisti ilmestyy 7. tammikuuta.


Journalistin luetuimmat jutut 2020

  1. Näkökulma: Trumpin kritisoiminen ei ole noloa, silmien sulkeminen on, kirjoittaa Washingtonissa työskentelevä Markus Tiittula (Journalisti 16.11.2020, 54 939 lukukertaa)

  2. Kommentti: Suomessa on tuhatkunta koronatartunnan saanutta, uutisissa tartuntoja on yli 9 000. Miksi uutisissa näkyvät kaikki epidemian aikaiset tartuntaluvut, kysyy tiedetoimittaja Ulla Järvi (Journalisti 29.9.2020, 17 067 lukukertaa)

  3. Media ei joko osaa tai halua tunnistaa oikeistopopulistien vedätyksiä. Siksi tarvitaan kulttuurisodan kirjeenvaihtajia, kirjoittaa Johanna Vehkoo (Journalisti 4/2020, 15 380 lukukertaa)

  4. Yhdeksän toimittajaa odotti yli vuoden ratkaisua siitä, loukkasiko paikkansa pitänyt kourimisuutisointi lahtelaisvaltuutetun kunniaa (Journalisti 27.4.2020, 9 348 lukukertaa)

  5. Tutkijataustainen Ville Pernaa valittiin salaa Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. Hänen aloittaessaan lehti menetti tuhat lukijaa kuussa. Pernaa ja toimitus käänsivät lehden kasvuun, mutta hinta oli kova. (Journalisti 1/2020, 7 021 lukukertaa)

  6. Ministeriön tilaamat videot eivät miellyttäneet toimittajia - he nostivat kohun, jonka seurauksena freelancer sai osakseen silmitöntä raivohilluntaa, kirjoittaa Kaarina Hazard (Journalisti 1/2020, 6 974 lukukertaa)

  7. Alfa TV:ltä puuttuvat tiukat formaatit, iso tuotantokoneisto sekä seksi, viina ja väkivalta. Uutistoiminnan piti alkaa tänä syksynä, mutta ensilähetyksen päivä on yhä auki. Sanna Ukkola löysi kanavalta uuden kodin. (Journalisti 9/2020, 6 859 lukukertaa)

  8. Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yksinasuvaa, mutta sitä ei uskoisi mediaa seuratessa, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen (Journalisti 9/2020, 6 539 lukukertaa)

  9. Kolme viikkoa lisää töitä vuodessa – Sanoma ei halua enää maksaa toimittajien ruokatunneista (Journalisti 10.2.2020, 6410 lukukertaa)

  10. Paula Vilén palasi Helsinkiin seurattuaan kolme vuotta Trumpin Amerikan syvenevää kahtiajakoa (Journalisti 8/2020, 6406 lukukertaa)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta