Takaisin

Journalistiliiton valtuusto kokoontui Helsinkiin keskustelemaan tes-neuvottelujen tilanteesta. Ylimääräisen kokouksen hyväksyttäväksi ei valmistunut ainuttakaan sopimusesitystä. Hanne Aho esitteli tilannetta valtuustolle. Kuva: Heli Saarela

Journalistiliiton valtuusto kokoontui tiistaina 4. helmikuuta Helsingissä ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään meneillään olevia media-alan työehtosopimusneuvotteluita.

Valtuusto ei saanut hyväksyttäväkseen yhtään sopimusesitystä, sillä neuvottelut ovat edelleen kesken lähes kaikilla liiton sopimusaloilla. Ainoastaan av-kääntäjien ja Mediaringin työehtosopimuksista on sopu: niitä jatkettiin molempia sellaisenaan vuodella.

Tilanne on poikkeuksellinen. Viime tes-kierroksella vuonna 2017 muun muassa Ylen, lehdistön ja kustannustoimittajien sopimuksista oli saatu neuvottelutulokset vielä sopimusten voimassaoloaikana.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan media-alan työnantajat vaikuttavat nyt odottavan, millaiset tällä hetkellä lakossa olevan paperi- ja metsäteollisuuden ja ensi viikolla lakon aloittavan kemianteollisuuden sopimuksista tulee.

Pisimpään sopimuksettomassa tilassa on ollut MTV, jonka työehtosopimus päättyi jo lokakuun lopussa. Ylen sopimus päättyi marraskuussa, eivätkä neuvottelut ole edenneet sitten joulukuun, jolloin yhtiön työntekijät olivat jo hetken ylityökiellossa. Myös elokuva- ja tv-alan neuvottelut ovat keskeytetty.

 

Lehdistön ja kustannustoimittajien sopimukset päättyivät tammikuun lopussa. Niissä etsitään Ahon mukaan edelleen sopua muun muassa työajasta, palkankorotusten tasosta ja siitä, miten uuden työaikalain mahdollistama jaksotyö kirjataan sopimukseen.

Työnantaja haluaisi säilyttää kilpailukykysopimuksen tuomat lisätyötunnit sopimuksessa tavalla tai toisella.

”Neuvottelujen vaikein ydin on se, että työnantaja haluaa lisätä työaikaa ja me emme”, Aho sanoi puheessaan valtuustolle.

Valtuusto keskusteli pitkään muun muassa siitä, miten lehdistön vaikeaan neuvottelutilanteeseen tulisi reagoida. Työpaikoilla neuvottelujen pitkittyminen turhauttaa, eikä esimerkiksi lomia haluta lyhentää. Monelta työpaikalta viesti on, etteivät työntekijät ole valmiita siihen, että kiky-tunnit jäisivät sopimuksiin.

”Jengi kiehuu nyt”, valtuuston jäsen, Helsingin Seudun Journalistien puheenjohtaja Marjaana Varmavuori kiteytti puheenvuorossaan.

Valtuusto päättikin antaa Journalistiliiton hallitukselle valtuudet ryhtyä välittömiin työtaistelutoimenpiteisiin lehdistön neuvottelutilanteen niin vaatiessa. Lehdistön työehtosopimuksen piirissä on noin 3 450 Journalistiliiton jäsentä.

Sama lupa tuli myös kustannustoimittajien neuvotteluihin. Kustannustoimittajien työehtosopimus koskee noin 310 Journalistiliiton jäsentä.

Työntekijöiden työtaistelutoimenpiteitä ovat vuorovaihtokielto, ylityökielto ja lakko. Vuoronvaihtokielto ja ylityökielto voidaan aloittaa välittömästi. Lakosta täytyy antaa varoitus kahta viikkoa ennen sen aloittamista.

Liitto tiedotti asiasta heti päätösten tekemisen jälkeen.

Lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi Ylen ja Ylen freelancereita koskevan Yhtyneet-sopimuksen neuvottelujen tilanteen, MTV:n neuvotteluiden tilanteen, elokuva- ja tv-tuotantojen neuvottelutilanteen sekä Sanoman radioita koskevan työehtosopimuksen neuvottelujen tilanteen.

Koska neuvottelutilanne on poikkeuksellinen, valtuuston ylimääräistä kokousta ei virallisesti päätetty, vaan se keskeytettiin siihen saakka, kunnes jotain hyväksyttävää tai muuta päätettävää on. Valtuusto voidaan kutsua koolle uudestaan kolmen päivän varoitusajalla.

Journalistiliitto tiedottaa neuvottelujen etenemisestä alakohtaisesti verkkosivuillaan.

Lue lisää:
Hanne Aho: Työnantajat eivät tunnista työntekijöidensä uupumusta (Journalisti 1/2020)
Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset (Journalisti 6/2019)

 

Miltä takkuilevat tes-neuvottelut näyttävät toimituksissa? Mikä pitäisi ainakin korjata?

Eetu Kupulisoja. Kuva: Heli Saarela

Eetu Kupulisoja, valtuuston jäsen, PoJo/Nivala-lehti:

”Neuvottelutilanteessa on varmasti monenlaista jumpattavaa. Pyhä kolminaisuus on kiky, lomat ja palkat. Jostain on varmasti tingittävä. Aika vähän olemme kuitenkin porukalla asiasta puhuneet ­– koska työskentelemme eri toimipisteistä – mutta varmasti henki on se, ettei lomista haluta tinkiä. Joku on joskus viisaasti sanonut, että työ on tapa rahoittaa vapaa-aika. Vapaa-aika on arvokasta ja työ on kuormittavaa.”

 

Veera Tegelberg. Kuva: Heli Saarela

Veera Tegelberg, valtuuston varajäsen, HSJ/Kauppalehti:

”Suhtautumisessa kiky-tunteihin on varmasti työpaikkakohtaisia eroja. Meillä ne on hoidettu hyvin, niitä on käytetty esimerkiksi koulutustilaisuuksiin. Ymmärrän, että kiky on tosi iso kivi monien kengässä ja periaatteellinen asia. Toivon, että siihen löytyy joku järkevä ratkaisu.

Alan palkkakehitys on etenkin nuorille työntekijöille hankala asia. Olen opiskellut Tampereella, ja siellä monet kouluttautuvat viestintätehtäviin, koska ne koetaan taloudellisesti kiinnostavammiksi. Minulla on kolmekymppisiä kavereita, jotka ovat lähteneet pois alalta, koska ei ole vakityöpaikkoja, palkat ovat pieniä ja on osa-aikakierrettä. Ne ovat minusta isompia ongelmia kuin kikytunnit.

Lomiin ei pitäisi koskea. Ihmisten jaksamisesta huolehtiminen olisi tärkeää. Ymmärrän, että yksi lomaviikko on valtava kustannus, mutta hyvinvoinnin näkökulmasta sen pois ottaminen ei tunnu järkevältä.”

Kaisa Kauppila. Kuva: Heli Saarela

Kaisa Kauppila, valtuuston jäsen, HSJ/WSOY:

”Neuvottelutilanne tuntuu aika sekavalta. Työpaikalla ollaan odottavalla kannalla. Edellinen neuvottelukierros muistetaan oikein hyvin. Silloin uhattiin lomia, eikä niistä luopumiseen oltu valmiita. Ja sama pätee edelleen: lomia ei saa antaa pois. Siihen liittyy myös työajan pidennys: kikyä ei haluta. Meillä keskustellaan myös palkoista – kustannustoimittajien palkat ovat edelleen lehdistöä pienempiä.

Kustannustaloissa ollaan tosi sitoutuneita. Ollaan sitoutuneita kirjailijoihin ja työryhmiin ja tehdään paljon näkymätöntä työtä, kun halutaan pitää kirjailijat ja työryhmät tyytyväisenä ja saada mahdollisimman hyvät tuotoksi. Siksi lomat ovat todella tärkeitä.”

 

 

Risto Mattila. Kuva: Heli Saarela

Risto Mattila, valtuuston jäsen, RTTL/Yle:

”Tunnelmat ovat toimituksessa ihmettelevät. Ihmiset kyselevät, että mitä nyt tehdään ja miten tämä voi olla näin. Moni on kysellyt myös työtaistelutoimia, että mennäänkö tässä nyt lakkoon. Tärkeimmistä tes-tavoitteista tulee ensimmäisenä mieleen se, että kiky pitäisi saada pois.”

 

Hilla Blomberg. Kuva: Heli Saarela

Hilla Blomberg, valtuuston jäsen, RTTL/Yle:

”Tunnelmat ovat isolla O:lla odottavaiset. Ihmetellään, että mitä tekemistä meillä on vientialojen kanssa. Aitoa liittokohtaista sopimista ei tässä ole. Tämä on todella poikkeuksellinen tilanne. Kiky saatiin yhdeltä alalta pois sen takia, että se oli lisäpöytäkirjassa. Henkilökohtaisesti koen, että olisi tasapuolista, että se saataisiin pois muiltakin ­– vaikka jotkut ajattelisivat, että se on pieni juttu. Etenkin jaksotyötä tekevillä kiky todella tuntuu. Se on ideologinen mutta myös toimeentulokysymys. Eikä tässä jaksaminenkaan lisäänny.”

 

 

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta