Lukijoilta: Kuopion koulusurman käsittely jäi kesken

JOURNALISTI
29.10.2019

Maiju Kannisto ja Mila Seppälä

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen tutkimushankkeessa ”Tragediauutisoinnin haasteet – median mahdollisuudet käsitellä kouluampumisia”. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

”Kahden viikon jälkeen tapahtuma oli jo elänyt aikansa valtamediassa. Tämä kaari noudattaa tutkimuksissa havaittua tavallista uutissykliä yhdysvaltalaisten koulusurmien uutisoinnissa. Olemmeko Suomessakin jo niin turtuneet koulusurmiin”, mediatutkijat Maiju Kannisto ja Mila Seppälä kysyvät.

Kuopion 1. lokakuuta tapahtunut kouluhyökkäys avasi aiempien koulusurmien jättämiä haavoja. Viranomaisten hyvin toiminut yhteistoiminta Kuopion kouluhyökkäyksessä sekä kriisin jälkihoito osoitti, että aiemmista koulusurmista oli otettu opiksi. Median osalta on myös hyvä arvioida teosta seurannutta uutisointia ja sen vaikutuksia.

Koulusurmien uutisointia tarkastelleina tutkijoina haluamme nostaa esiin näkökohtia uutisoinnista.

 

Ensinnäkin tekijän nimeämiseen liittyy eettisiä haasteita. Välittömästi teon tultua julkisuuteen sosiaalisessa mediassa ryhdyttiin spekuloimaan tekijän kansallisuutta, ja maahanmuuttajavastaisissa internetyhteisöissä tekijä julistettiin maahanmuuttajaksi. Viranomaiset ja tiedotusvälineet suuntautuivat tiedotuksessaan alusta alkaen väärän tiedon leviämisen estämiseen. Tekijän suomalaisuutta korostettiin nimeämällä hänet ja antamalla tarkat kuvaukset hänen ulkonäöstään.

Tämä ei katkaissut spekulointia maahanmuuttovastaisilla keskustelufoorumeilla, mutta näin koulusurman uutisointia tehtiin maahanmuuttokeskustelun ehdoilla.

Tekijän nimeämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu kansainvälisessä keskustelussa viime vuosina runsaasti. Tutkimukset osoittavat, että joukkosurmilla on selvä copycat-vaikutus. Tekijät opiskelevat aiempia tapauksia ja pyrkivät aiheuttamaan vielä enemmän tuhoa.

Columbinen tragedia laukaisi koulusurmien aallon Yhdysvalloissa ja myös Jokelan kouluampuja Suomessa oli tutkinut Columbinen teon yksityiskohtia. Jokelan surmaaja inspiroi Kauhajoen tekijää. Poliisi on ilmoittanut väkivaltauhkausten lisääntyneen myös Kuopion tapauksen seurauksena.

 

Toiseksi uutisoinnin määrä ja kesto kertovat aiheelle annetusta merkittävyydestä. Ensin tapahtumista raportoidaan minuuttitahdilla, kommentteja haetaan viranomaisilta ja silminnäkijöiltä. Sitten selvitetään tekijän motiiveja kaivamalla kaikki mahdollinen hänen menneisyydestään. Tiedotusvälineet kilpailevat nopeudessa julkaista teosta selvinneitä yksityiskohtia ja mahdollista motiivia.

Kahden viikon jälkeen tapahtuma oli jo elänyt aikansa valtamediassa. Tämä kaari noudattaa tutkimuksissa havaittua tavallista uutissykliä yhdysvaltalaisten koulusurmien uutisoinnissa. Olemmeko Suomessakin jo niin turtuneet koulusurmiin?

Suurin osa aiheen uutisoinnista on keskittynyt reaaliaikaiseen uutisointiin teosta, tekijään ja hänen mahdollisiin motiiveihin. Koulusurman jälkiseurausten uutisointi on jäänyt kesken. Julkista keskustelua tarvittaisiin vielä tekojen ehkäisystä tulevaisuudessa. 

Yhdysvalloissa Parklandin kouluampumisen kokeneet nuoret onnistuivat pidentämään kouluampumisen uutissykliä aktivismillaan: sosiaalisen median avulla ja organisoitumalla aserajoituksia ajavaksi liikkeeksi he ovat nostaneet aselakien tiukentamisen kansalliseen keskusteluun uudella tavalla.

 

Kansallinen media voi tehdä kollektiivisen ratkaisun uutisoinnin linjasta. Norjassa näin tehtiin, kun journalistit yhteistuumin päättivät lykätä Utøyan iskun selitysten ja syyllisten etsimistä ja keskittyä iskun jälkeen tukemaan kriisiviestintää ja antamaan alustan julkiselle sokin ja surun käsittelylle. Uuden-Seelannin Christchurchin synagoga-ampumisen jälkeen maan pääministeri Jacinda Ardern kieltäytyi nimeämästä tekijää ja media seurasi hänen esimerkkiään. Näin keskustelu käännettiin uhreihin ja aselainsäädännön tiukentamiseen.

Kuopion koulusurmasta seurannut yhteiskunnallinen keskustelu on jäänyt verrattain vähäiseksi, yksittäisiksi heitoiksi ilman ratkaisuehdotuksia. Asiantuntijat ja viranomaiset ovat painottaneet mielenterveyspalvelujen saatavuuden tärkeyttä potentiaalisten joukkosurmaajien pysäyttämiseksi. Jokelan tutkimuslautakunnan antamiin suosituksiin aserajoituksista tartuttiin nopeasti, mutta suositukset nuorten mielenterveyspalveluiden lisäämisestä eivät toteutuneet. Tutkimusten mukaan nuorten mielenterveysongelmat ovat yhä kasvussa.

 

Tiedonvälitystehtävän lisäksi median pitäisi keskittyä yhteiskuntarauhan turvaamiseen. Tämä tapahtuu aktiivisen julkisen keskustelun avulla. Median pitäisi jatkaa ratkaisujen etsimistä poliittisten toimijoiden kanssa.

Vastaus siihen, miksi Kuopion koulusurma tapahtui, ei löydy tekijän asuntolan käytäviltä eikä hänen sairaalavuoteen vierestä. Se löytyy Kuopion kaupungintalolta ja Arkadianmäeltä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta