Lukijoilta: Kuopion koulusurman käsittely jäi kesken

JOURNALISTI
29.10.2019

Maiju Kannisto ja Mila Seppälä

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen tutkimushankkeessa ”Tragediauutisoinnin haasteet – median mahdollisuudet käsitellä kouluampumisia”. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

”Kahden viikon jälkeen tapahtuma oli jo elänyt aikansa valtamediassa. Tämä kaari noudattaa tutkimuksissa havaittua tavallista uutissykliä yhdysvaltalaisten koulusurmien uutisoinnissa. Olemmeko Suomessakin jo niin turtuneet koulusurmiin”, mediatutkijat Maiju Kannisto ja Mila Seppälä kysyvät.

Kuopion 1. lokakuuta tapahtunut kouluhyökkäys avasi aiempien koulusurmien jättämiä haavoja. Viranomaisten hyvin toiminut yhteistoiminta Kuopion kouluhyökkäyksessä sekä kriisin jälkihoito osoitti, että aiemmista koulusurmista oli otettu opiksi. Median osalta on myös hyvä arvioida teosta seurannutta uutisointia ja sen vaikutuksia.

Koulusurmien uutisointia tarkastelleina tutkijoina haluamme nostaa esiin näkökohtia uutisoinnista.

 

Ensinnäkin tekijän nimeämiseen liittyy eettisiä haasteita. Välittömästi teon tultua julkisuuteen sosiaalisessa mediassa ryhdyttiin spekuloimaan tekijän kansallisuutta, ja maahanmuuttajavastaisissa internetyhteisöissä tekijä julistettiin maahanmuuttajaksi. Viranomaiset ja tiedotusvälineet suuntautuivat tiedotuksessaan alusta alkaen väärän tiedon leviämisen estämiseen. Tekijän suomalaisuutta korostettiin nimeämällä hänet ja antamalla tarkat kuvaukset hänen ulkonäöstään.

Tämä ei katkaissut spekulointia maahanmuuttovastaisilla keskustelufoorumeilla, mutta näin koulusurman uutisointia tehtiin maahanmuuttokeskustelun ehdoilla.

Tekijän nimeämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu kansainvälisessä keskustelussa viime vuosina runsaasti. Tutkimukset osoittavat, että joukkosurmilla on selvä copycat-vaikutus. Tekijät opiskelevat aiempia tapauksia ja pyrkivät aiheuttamaan vielä enemmän tuhoa.

Columbinen tragedia laukaisi koulusurmien aallon Yhdysvalloissa ja myös Jokelan kouluampuja Suomessa oli tutkinut Columbinen teon yksityiskohtia. Jokelan surmaaja inspiroi Kauhajoen tekijää. Poliisi on ilmoittanut väkivaltauhkausten lisääntyneen myös Kuopion tapauksen seurauksena.

 

Toiseksi uutisoinnin määrä ja kesto kertovat aiheelle annetusta merkittävyydestä. Ensin tapahtumista raportoidaan minuuttitahdilla, kommentteja haetaan viranomaisilta ja silminnäkijöiltä. Sitten selvitetään tekijän motiiveja kaivamalla kaikki mahdollinen hänen menneisyydestään. Tiedotusvälineet kilpailevat nopeudessa julkaista teosta selvinneitä yksityiskohtia ja mahdollista motiivia.

Kahden viikon jälkeen tapahtuma oli jo elänyt aikansa valtamediassa. Tämä kaari noudattaa tutkimuksissa havaittua tavallista uutissykliä yhdysvaltalaisten koulusurmien uutisoinnissa. Olemmeko Suomessakin jo niin turtuneet koulusurmiin?

Suurin osa aiheen uutisoinnista on keskittynyt reaaliaikaiseen uutisointiin teosta, tekijään ja hänen mahdollisiin motiiveihin. Koulusurman jälkiseurausten uutisointi on jäänyt kesken. Julkista keskustelua tarvittaisiin vielä tekojen ehkäisystä tulevaisuudessa. 

Yhdysvalloissa Parklandin kouluampumisen kokeneet nuoret onnistuivat pidentämään kouluampumisen uutissykliä aktivismillaan: sosiaalisen median avulla ja organisoitumalla aserajoituksia ajavaksi liikkeeksi he ovat nostaneet aselakien tiukentamisen kansalliseen keskusteluun uudella tavalla.

 

Kansallinen media voi tehdä kollektiivisen ratkaisun uutisoinnin linjasta. Norjassa näin tehtiin, kun journalistit yhteistuumin päättivät lykätä Utøyan iskun selitysten ja syyllisten etsimistä ja keskittyä iskun jälkeen tukemaan kriisiviestintää ja antamaan alustan julkiselle sokin ja surun käsittelylle. Uuden-Seelannin Christchurchin synagoga-ampumisen jälkeen maan pääministeri Jacinda Ardern kieltäytyi nimeämästä tekijää ja media seurasi hänen esimerkkiään. Näin keskustelu käännettiin uhreihin ja aselainsäädännön tiukentamiseen.

Kuopion koulusurmasta seurannut yhteiskunnallinen keskustelu on jäänyt verrattain vähäiseksi, yksittäisiksi heitoiksi ilman ratkaisuehdotuksia. Asiantuntijat ja viranomaiset ovat painottaneet mielenterveyspalvelujen saatavuuden tärkeyttä potentiaalisten joukkosurmaajien pysäyttämiseksi. Jokelan tutkimuslautakunnan antamiin suosituksiin aserajoituksista tartuttiin nopeasti, mutta suositukset nuorten mielenterveyspalveluiden lisäämisestä eivät toteutuneet. Tutkimusten mukaan nuorten mielenterveysongelmat ovat yhä kasvussa.

 

Tiedonvälitystehtävän lisäksi median pitäisi keskittyä yhteiskuntarauhan turvaamiseen. Tämä tapahtuu aktiivisen julkisen keskustelun avulla. Median pitäisi jatkaa ratkaisujen etsimistä poliittisten toimijoiden kanssa.

Vastaus siihen, miksi Kuopion koulusurma tapahtui, ei löydy tekijän asuntolan käytäviltä eikä hänen sairaalavuoteen vierestä. Se löytyy Kuopion kaupungintalolta ja Arkadianmäeltä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta