Takaisin

Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed lukee Ylen somalinkielisiä koronauutisia. Kuva: Retu Liikanen / Yle 

”Ei voi olla niin, että ihmisiä jää kriisiviestinnän tavoittamattomiin”, sanoo ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed.

”Kun puhutaan omaan ja muiden terveyteen kohdistuvasta uhkasta, sivistysvaltion pitää varmistaa, että tietoa saadaan jokaiselle. Se on ihan ihmisoikeuksien perustaa.”

Ahmed sai maaliskuun puolivälissä ajatuksen siitä, että kielivähemmistöjen pitäisi saada ajantasaista tietoa koronaviruksesta nimenomaan Ylen kanavilta.

Asiaan tartuttiin Ylessä ripeästi. Vastaava tuottaja Marko Krapu sai toimeksiannon persian, arabian, somalin ja kurdinkielisistä uutisista maaliskuun 18. päivänä. Ensimmäiset uutiset olivat luettavissa Ylen verkkosivuilla ja katsottavissa Areenassa jo kaksi päivää myöhemmin.

Ahmed itse ja Wali Hashi lukevat nyt Ylellä somalinkielisiä koronauutisia. Kurdiksi on äänessä Rasoul Khorram, arabiaksi Esraa Ismaeel Saed, ja persiaksi Zahra Karimy.

Kielet valittiin, koska ne ovat Ylen jo tarjoamien venäjän, viron ja englannin jälkeen Suomessa eniten puhutut vieraat kielet. Arabiankielisiä on Suomessa noin 30 000, somalia puhuu noin 21 000, kurdia 14 000 ja persiaa 13 000.

Ahmed on maahanmuuttajataustaisten lasten oikeuksia ajavan Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtaja. Hän sanoo uutisista saadun palautteen osoittaneen, että omakielinen sisältö lisää eri kieliryhmien sitoutumista yhteiskuntaan. Väärän tai huonosti käännetyn tiedon määrä vähenee ja myös yhteisön turvallisuudentunne lisääntyy, kun uutiset välittää luotettavaksi tiedetty Yleisradio.

”Somalinkieliset lähetykset voisivat koronan helpotettuakin tuoda esiin tärkeitä asioita, esimerkiksi ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia.”

 

Koronauutisia on näillä näkymin tarkoitus jatkaa toukokuun loppuun saakka, mutta tilannetta ja tarvetta seurataan jatkuvasti, Marko Krapu sanoo. Krapu ei sulje pois korona-ajan jälkeistäkään jatkoa.

”Mutta meidän resursseillamme tämä on nollasummapeliä. Pitää harkita tarkkaan, mille on tarve, ja mistä voidaan ehkä vastaavasti luopua”, Krapu sanoo.

Toimittajan ja dokumentaristin uransa Kurdistanissa jo vuonna 2002 aloittanut, uutisia kurdiksi lukeva Rasoul Khorram sanoo katsojien toivovan palautteissaan, että uutispalvelu jatkuu pysyvästikin.

”Varsinkaan hiljattain Suomeen muuttaneet eivät osaa kieltä niin hyvin, että ymmärtäisivät suomenkielisiä uutisia”, Khorram sanoo.

Ylen lähetyksissä on vieraillut niin kurdin kuin arabiankielinenkin lääkäri vastaamassa katsojien kysymykseen koronaviruksen luonteesta ja Suomen tartuntatilanteesta.

”On tärkeää, että tätä tietoa saadaan myös Suomesta, eikä vain arabiankielisten tv-kanavien tai somen kautta. Täällä työskentelevän lääkärin näkemykset ovat relevanteinta tietoa Suomessa asuville”, sanoo Ylen arabiankielinen uutisankkuri Esraa Ismaeel Saed.

Myös Saed korostaa omakielisten uutisten merkitystä ihmisten osallistamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Usein sanotaan, että pitää oppia suomea. Se on totta kai tärkeää, mutta ei edes kaikkien suomalaisten ei ole aina helppo ymmärtää median suomea. Se on kaukana puhekielestä! Jos ajatellaan normaalioloja, vaikkapa vaalien aikaan on ratkaisevan tärkeää saada tietoa ehdokkaista omalla kielellään.”

Koronatilanteessa hyvä esimerkki kielimuurin vaikutuksesta on yritystukien hakeminen. Saedin vieraaksi on tulossa asiantuntija kertomaan, miten tukia haetaan.

”Monella arabilla on parturiliike tai ravintola, muttei riittävästi tietoa siitä, miten rahaa haetaan.”

Esraa Ismaeel Saed on aiemmin lukenut uutisia myös Espoo FM -kanavalla. Kuva: Yle 

 

Sekä Ahmed, Saed että Khorram pitävät Suomen toimittajakuntaa edelleen melko yksikulttuurisena.

”Se vähäinen negatiivinen palaute on mitä olen saanut, on tullut huivin käytöstä. Se on ollut joillekin kova paikka, koska uutistenlukijalla ei ole totuttu huivia näkemään. En muista itsekään nähneeni Suomen televisiossa itseni näköistä uutisankkuria”, Ahmed sanoo.

Pitkän linjan toimittaja Khorram valittelee oman alan työn saannin olevan kurditaustaiselle normaalioloissa lähes mahdotonta.

”Tiedän, että työllistyminen on vaikeaa kantasuomalaisillekin journalisteille, mutta minulle se on viisi kertaa vaikeampaa. Yhteydenottoihin ei vastata. Jos taas haen muita töitä, minulle sanotaan, että olen väärällä alalla.”

Kurdinkielisiä uutisia lukeva Rassoul Khorram tekee journalismin lisäksi mm. dokumenttielokuvia ja valokuvanäyttelyitä, viimeksi Suomen valokuvataiteen museoon. Kuva: Yle 
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta