Takaisin

Lauri Kivinen Ylen teemaillassa 17. toukokuuta 2017. A-teeman aiheena oli Ylen kriisi. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen, 57, jättää tehtävänsä. Kivinen kertoo lähtönsä syyksi haluavansa vielä siirtyä urallaan eteenpäin.

"Tämä lähtee ajoituksesta. Minulla on vielä mahdollisuus tehdä toistakymmentä vuotta töitä", Kivinen perustelee päätöstään Ylen uutisessa 25.tammikuuta.

Ensimmäisenä Kivisen lähdöstä uutisoi Ilta-Sanomat.

Kivinen siirtyy yksityiselle sektorille. Journalistin saamien tietojen mukaan kyse on kansainvälisistä tehtävistä

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson sanoo, ettei lähtöön liity dramatiikkaa.

"Ymmärrän hänen päätöksensä. Lauri Kivisen ikä huomioiden, tämä oli varmasti hyvä päätös hänen urasuunnittelunsa kannalta. Tämä oli puhtaasti Laurin aloite", Wilhelmsson sanoo.

Uuden toimitusjohtajan haku alkaa välittömästi Wilhelmssonin johdolla. Kivinen jatkaa tehtävässään siihen asti, kun uusi johtaja on löytynyt. Wilhelmsson ei halua vielä määritellä millainen henkilö on haussa. Haussa on "mahdollisimman hyvä tyyppi, joka on laaja-alainen".

Nokialla pitkän uran viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana tehnyt Kivinen aloitti Ylen toimitusjohtajana toukokuussa 2010 Mikael Jungnerin seuraajana.

Hän on ensimmäinen Ylen toimitusjohtaja, jonka työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Aiemmin tehtävä oli määräaikainen. Hänen kuukausipalkkansa nostettiin muiden valtionyhtiöiden johtajien tasolle 25 000 euroon. Aikaisemmin toimitusjohtajan palkka oli 16 500 euroa kuukaudessa.

Kivisen aikana Ylen organisaatiota on mylleretty ja väkeä vähennetty. Vakituisten työntekijöiden määrä on vähentynyt alle 3 000:een. Kivisen aloittaessa työntekijöitä oli noin 3 300. Viime vuonna irtisanottiin noin 65 yleläistä.

Hänen kaudellaan Ylen rahoituksessa siirryttiin kansalaisilta peritystä lupamaksusta Yle-veroon. Muutos johti siihen, että poliitikot pyrkivät vaikuttamaan Ylen journalistiseen päätöksentekoon rahoitukseen vetoamisella. Arto Satosen johtaman parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti Ylen riippumattomuutta vahvistettiin siten, että Yleisradion rahoituksen tulee olla valtiontalouden kehysten ulkopuolella. 

Satosen raportti edellytti myös, että Ylen pitää vähentää omia tuotantoja ja lisätä ulkoisia ostoja 30–35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä. Kivinen aloitti raportin suosittelemat leikkaustoimet heti, mikä rasitti välejä henkilöstön kanssa. Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski moitti loppuvuodesta 2016 työnantajaansa siitä, että Yle leikkaa enemmän kuin siltä edellytetään.
 

Kivisen aikana Yle ajautui Sipilä-Terrafame-uutisoinnista alkaneen kohun seurauksena yhteen historiansa pahimmista kriiseistä. Kohu alkoi marras–joulukuussa 2016, kun Suomen Kuvalehti uutisoi pääministeri Juha Sipilän puuttuneen Ylen Terrafame-uutisointiin. Kriisin aikana moni tunnettu toimittaja irtisanoutui ja lopulta päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui lähtemään kesäkuussa 2017.

Asiaa selvittäneen hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään raportin mukaan Ylen ongelmat liittyivät johtamiseen. Mäenpään arvion mukaan johtamisongelmaan vaikutti Ylen rahoituksen turvaamisen sotkeutuminen journalistisen johtamisen kanssa.

Eri arvioden mukaan Jääskeläisen ja Kivisen roolit päätoimittajana ja toimitusjohtajana menivät osittain sekaisin ja Jääskeläiselle kasautui liian paljon toimitusjohtajalle kuuluvaa päätös- ja vaikutusvaltaa.

Kriisin aikana toimitusjohtajan ja henkilöstön välejä rasittivat myös Kivisen JSN:ää kritisoivat lausunnot maaliskuussa 2017.

”JSN on tehnyt äänestyksen jälkeen tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa meidän käsitystämme tehtyjen julkaisupäätösten perusteista”, Kivinen sanoi, kun Yle oli saanut langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta. Yle sai langettavan journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle Sipilä-Terrafame-uutisoinnissa.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta