Takaisin

Tommy Pohjola. Kuva: Heli Saarela

Länsimetroyhtiöstä tulee mieleen monta asiaa. Kaikki eivät ole kauniita. Mutta jos kauniisti sanoisi, niin voi todeta Espoon ja Helsingin omistaman firman osoittaneen toiminnallaan, miksi julkisuuslaki kaipaa päivitystä. Ei liene minkään lain hengen mukaista, että yhteensä yli kahden miljardin euron rakennushanketta pyörittävä kuntayhtiö salaa asiakirjojaan. Pykälien mukaan on, ainakin jos Espoon kaupungin johtoa on uskominen.

Tästä on kyse: Avoimuutta kuntayhtiöihin - julkisuuslakia halutaan muuttaa

Ennen kuin aloitin Journalistin toimittajana, pöyhin liikennehankkeen tietoja ja taustoja työkseni Hufvudstadsbladetissa. Iso raha ja politiikka kiinnostivat minua ja lehden lukijoita enemmän kuin metrojunat, vaikka hienoja ovatkin. Nyt Espoon ja Helsingin metroyhtiö on monen päättäjän mainitsema esimerkki siitä, minkälaisen kaupungin osakeyhtiön ei haluta olevan. Aiheen seuraamista on siis syytä jatkaa. 

Muutama viikko takaperin Länsiväylä toimi, kuten uutistoimitus normaalisti toimii. Se halusi nähtäväkseen metroyhtiön hallituksen pöytäkirjoja. Niitä se pyysi yhtiön omistajalta, Espoon kaupungilta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi ei, sillä asiakirjat eivät ole hänen hallussaan. Eivät siis ole, vaikka Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo, Mäkelän läheinen työtoveri, on myös Länsimetroyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Itse halusin pari kesää takaperin Länsimetroyhtiön luovuttavan minulle metrosotkuista teettämänsä selvityksen. Raportteja on kaksi. On yhtiön itse teettämä raportti ja sitten erityistilintarkastus, jonka Espoon kaupunki julkaisi. Jälkimmäisessä on hyvin monta synkkää syytä tuottaa julkisuuteen myös ensin mainittu. Koska kaupunki julkaisi oman raporttinsa, en ryhtynyt kunnolla kiistelemään tästä toisesta selvityksestä. Mielessäni silti ihmettelin, miten kaupunki voi sallia omistamansa yhtiön ja kaupunkilaisten rahoilla teettämän selvityksen pimittämisen siten, että selvityksen kansilehdetkin ovat liikesalaisuuksia?

Länsiväylä-lehden pyytämät asiakirjat kertovat siitä, miten kuntayhtiön johdossa on tehty päätöksiä ja miten ne vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen. Metroeurot tulevat samasta kirstusta kuin ne rahat, jotka menevät homekoulujen korjaamiseen, urheilukenttien rakentamiseen, puistojen kunnostamiseen ja vanhusten hoitamiseen. 

Julkisuuslain päivittäminen on fiksua. Kunnissa ja kaupungeissa erilaisia toimintoja vauhditetaan, haetaan synergioita ja touhutaan muuten vain siten, että kaikenlainen talouden ja päätöksenteon seuraaminen vaikeutuu, kun asioita määrätään salassapidettäviksi. Kuntayhtiöitä syntyy Suomeen huikealla vauhdilla. Lainsäädännön uusimisen jälkeenkin on varmaan mahdollista olla loppuun saakka ihmeisiin uskova luottamushenkilö, mutta uudistusten jälkeen tämä käynee vaikeammaksi. Päätöksenteon mukana kulkee vastuu.

Oikeusministeriö on julkaissut julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta tehdyn selvityksen. Selvitys oli lausuntokierroksella, joka päättyi tiistaina 17.9.2019.

Kirjoittaja on Journalistin toimittaja.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta