Takaisin

Julkisen sanan neuvoston puheenohtaja Elina Grundström. Kuva: Kai Sinervo

Julkisen sanan neuvoston jäsenet luonnehtivat neuvoston työtä hyväksi, tehokkaaksi, keskustelevaksi ja hyvin johdetuksi. Kipakkaakin keskustelua käydään, mutta se kuuluu asiaan.

Julkisen sanan neuvoston toiminta on ollut hyvää ja tehokasta eikä sen jatkumiselle sellaisena ole estettä. Uutisointi neuvoston työskentelystä ei vastaa todellisuutta.

Näkemykset ilmenevät vastauksista kyselyyn, jonka Journalisti lähetti tällä viikolla kaikille Julkisen sanan neuvoston jäsenille ja varajäsenille. Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.

Puheenjohtaja Elina Grundströmistä julkisuudessa kerrotut kielteiset asiat vaikuttavat vastaajien mielestä JSN:n julkikuvaan, mutta eivät neuvoston toimintaan.

”Neuvoston toiminta on ollut koko ajan perusteellista, tarkkaa ja harkitsevaa, enkä usko, että julkisella keskustelulla olisi vaikutuksia tähän”, toteaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

”Julkisuudessa olleet asiat eivät mielestäni vaikuta JSN:n toimintaan, koska se perustuu selkeisiin prosesseihin ja toimintatapoihin ja ratkaisut Journalistin ohjeiden soveltamiseen yksittäiseen tapaukseen”, kirjoittaa jäsen, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Vastauksissa muistutetaan, että neuvoston työskentely tarkoittaa paljon muutakin kuin puheenjohtajan toimintaa.

”Neuvoston jäsenet ovat aikuisia ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka saavat kyllä suunsa auki. Jokaisesta päätöksestä keskustellaan pitkään ja hartaasti. Mikään ei ole läpihuutojuttu”, totaa jäsen, toimittaja Johanna Vehkoo.

”Neuvosto on vahva ja itsenäinen, eivätkä kerrotut asiat vaikuta jäsenten työskentelyyn. Myös valmistelijat ovat niin ammattitaitoisia, että toivon heidän kykenevän nousemaan tämän kohun yläpuolelle”, kirjoittaa varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen.

Moni vastaajista huomauttaa erikseen, että voi kommentoida vain Julkisen sanan neuvoston työskentelyä, ei neuvoston toimiston työskentelyä.
 

Suomen Kuvalehti kertoi 22. elokuuta jännitteiden lisääntyneen Elina Grundströmin aikana neuvoston kokouksissa. Lehti kertoi Grundströmin ottaneen kokouksissa päätösehdotusten esittelyt itselleen ja että toimistoväki avasi kokouksissa suunsa käytännössä vain kysyttäessä.

Grundströmin kerrottiin välttelevän äänestyksiä, suhtautuneen jyrkän kielteisesti esitysten ja perusteluiden muuttamiseen ja vaatineen eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä.

Suurin osa jäsenistä ja varajäsenistä ei koe uutisoinnin vastaavan käsitystään neuvoston työskentelystä.

”JSN:n kokouksissa ei ole ilmennyt ongelmia, asiat ovat ammattitaitoisesti ja huolellisesti valmisteltuja, keskustelu on vilkasta, eriävät mielipiteet kuuluvat asiaan ja ilmapiiri on hyvä. Toki eriävän mielipiteensä joutuu perustelemaan kunnolla, mutta sehän kuuluu asiaan”, kirjoittaa jäsen, Yle Pirkanmaan päällikkö Sinikka Tuomi.

Vastaajat kuvaavat neuvoston työskentelyä sanoilla hyvä, tehokas, keskusteleva, hyvin johdettu, perusteellinen, tarkka, harkitseva, asiallinen, innostunut, tuloksellinen, monipuolinen, määrätietoinen ja tavoitteellinen. Moni korostaa, että ulkopuolisten tulisi arvioida neuvoston työn laatua sen tekemien ratkaisujen perusteella.

Elina Grundström on vastaajien mielestä puheenjohtajana selkeä, napakka, tarkka, innostunut, asiallinen, topakka, asiantunteva, suorasanainen, fokusoitunut ja jämpti.

”Aloitin neuvoston jäsenenä kuluvan vuoden alussa, ja kokemani mukaan työskentely on ollut tehokasta, keskustelevaa ja hyvin johdettua. Grundström esittelee asioita selkeästi ja napakasti ja vie kokousta hyvin eteenpäin myös niissä tilanteissa, joissa keskustelu tuppaa lainehtimaan. Keskustelu on moniäänistä”, kirjoittaa jäsen, Kunnallislehden päätoimittaja Taina Tukia.

”Aloitin neuvostossa yhtä aikaa Grundströmin kanssa. [--] Hän on johtanut neuvostoa tiukasti, mutta keskusteluilmapiiri on ollut pääosin hyvä, jokainen on päässyt sanomaan mielipiteensä ja neuvoston jäseniä ei ole mielestäni painostettu. Eri mieltä monista asioista neuvostossa on usein oltu, mutta se on normaalia ja kuuluu vääjäämättä vaikeiden kanteluiden käsittelyyn”, luonnehtii 1. varapuheenjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

”Mielestäni Elina johtaa puhetta neuvostossa hyvin ja napakasti – muutenhan ison ja voimakasnäkemyksisistäkin jäsenistä muodostuvan neuvoston työskentelystä tuskin tulisi mitään [--] Vaikka olen Journalistin ohjeiden tulkinnasta välillä eri mieltä – mikä näkyy muun muassa eriävistä mielipiteistäni, joita olen muutamia jättänyt – työskentelyilmapiiri neuvostossa on hyvä ja kaikkia kunnioittava”, kirjoittaa jäsen, toimittaja ja tutkija Lauri Haapanen.

Yksi vastaajista on sitä mieltä, että kokousten tunnelma on joskus ahdistava ja vihamielinen.

”En osaa sanoa, miten paljon se johtuu puheenjohtajasta, koska kyllä muutkin ovat välillä aika vihamielisiä kommenteissaan”, hän kirjoittaa.

Varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen toteaa kaikille tulleen Grundströmin kauden alussa selväksi, että edellisen puheenjohtajan aikaiset toimintatavat eivät ole enää voimassa. Raatikaisen arvion mukaan se, että Grundström ryhtyi korjaamaan työskentelyssä näkemiään ongelmia, aiheutti kipuilua sekä henkilöstössä että joissakin neuvoston jäsenissä.
 

Osa vastaajista kertoo, että neuvoston menettelytavoista, etenkin eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tavasta, on kokouksissa käyty kipakkaa keskustelua. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eriävien mielipiteiden ilmaisemista.

”Keskustelun taustalla on ollut se yleisperiaate, että neuvoston päätösten pitäisi olla riittävän yksiselitteisiä, jotta niiden soveltaminen toimitusten käytännön työssä olisi helppoa. [--] Koska päätökset toisinaan ovat monimutkaisia ja niihin saattaa liittyä näkökohtia, joita päätöstekstissä ei tuoda esiin, ovat neuvoston jäsenet silloin tällöin halunneet selventää erimielisyytensä syitä kirjoittamalla erillisiä eriäviä mielipiteitä. Näiden hyödyllisyydestä ja vaikutuksesta päätöksen selkeyteen on joissain tapauksissa käyty kovaakin keskustelua. Eriävien mielipiteiden kirjoittaminen on koko ajan yhtä kaikki ollut mahdollista”, kirjoittaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

”Mielestäni työskentely on ollut asiallista ja eriävät mielipiteet on saanut kirjata päätökseen, enkä ole törmännyt sellaisiin toimintatapoihin, että eriävät mielipiteet olisi pitänyt hyväksyttää koko neuvostolla. Valmistelevat sihteerit ovat esitelleet caset, joihin he ovat perehtyneet, valmistelleet ja tehneet päätösesityksen”, kirjoittaa varajäsen, viestintäkonsultti Arja Lerssi-Lahdenvesi.
 

Journalisti kysyi juttua varten Julkisen sanan neuvoston jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa viime päivinä kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan ja vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä.

Suomen Kuvalehti kertoi jutussaan 22. elokuuta Grundströmistä kielteisiä asioita liittyen hänen esimiestaitoihinsa Julkisen sanan neuvoston toimistolla ja muualla sekä mahdolliseen median painostamiseen. SK:n jutussa jännitteiden kerrottiin Grundströmin aikana lisääntyneen myös neuvoston kokouksissa.

Helsingin Sanomat kertoi 24. elokuuta Grundströmin kysyneen työnhakijalta perhetilanteesta.

Grundström ja SK:n päätoimittaja Ville Pernaa ovat myöhemmin kommentoineet jutuissa kerrottua ja niistä syntynyttä keskustelua myös Journalistin jutuissa Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä ja Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa.

29. elokuuta Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallitus julkaisi selvitykseensä perustuvan tiedotteen, jonka mukaan työyhteisön kehittäminen jatkuu neuvoston toimistossa ja Julkisen sanan neuvosto on toimintakykyinen.

30. elokuuta Suomen Kuvalehti julkaisi Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtajien kommentin. Siinä varapuheenjohtajat toteavat, etteivät ole havainneet lehden jutussa kuvatun kaltaisia ongelmia kokouksissa. Lehti julkaisi myös kahden neuvoston toimiston entisen työntekijän kommentin, jossa he toteavat, ettei heidän lähtönsä JSN:sta liity työilmapiiriongelmiin ja että he esittelivät päätösesitykset neuvostossa itse.

Lue lisää:
JSN:n hallitus: Grundström nauttii luottamusta, mutta toimiston ongelmien selvittelyä jatkettava
Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä
Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta