Takaisin

Julkisen sanan neuvosto on 18. kesäkuuta pitämässään kokouksessa antanut Journalistille vapauttavan päätöksen. Kantelu kohdistui Journalistin julkaisemaan kommenttijuttuun otsikolla Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 35, jonka mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Journalisti julkaisi kirjoituksen verkkosivuillaan 20. maaliskuuta. Teksti käsitteli toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytettä, jota Oulun käräjäoikeus pui samana päivänä.

Kantelijan mielestä Journalisti otti selvästi kantaa syytetyn syyttömyyden puolesta muun muassa vastatessaan myönteisesti otsikossa esitettyyn kysymykseen ja todetessaan, ettei rikosta ole tapahtunut, koska asianomistaja ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Kantelijan mukaan toimittajan pitäisi odottaa käräjäoikeuden päätöstä ennen kuin näin voisi lausua.


Journalistin päätoimittajan Maria Petterssonin vastauksen mukaan kantelun kohteena oleva juttu tarkastelee lehdistönvapauden, sananvapauden ja toimittajien ammattikunnan kannalta erittäin tärkeää oikeustapausta, jota Journalistilla oli ammattikunnan lehtenä velvollisuus käsitellä.

"Suomen oikeuslaitoksen periaatteiden että lehdistönvapauden kannalta on itsestään selvää, että tutkintapyyntöjen ja syyttämis- sekä syyttämättäjättämispäätösten perusteita on voitava kommentoida ja kyseenalaistaa", Pettersson toteaa vastauksessaan.

Neuvosto oli samaa mieltä. Ratkaisun perusteluiden mukaan oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on kuitenkin sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia.

"Tässä tapauksessa juttu käsitteli ajankohtaista, yhteiskunnallisesti merkittävää oikeustapausta, josta yleisöllä oli oikeus vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Vaikka lehti arvosteli kärjekkäästi oikeudenkäynnin perusteita, jutussa ei ollut sellaisia elementtejä, joilla olisi asiattomasti pyritty vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin ja otettu ennakolta kantaa syyllisyyteen", perusteluissa todetaan,

"Juttu käsitteli journalistien kannalta keskeisiä ammattieettisiä kysymyksiä. Kommenttikirjoitus pyrki käsittelemään jutun aiheena ollutta rasisti-sanan käyttöä yksittäistä oikeustapausta laajemmasta näkökulmasta."

Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto arvioi, ettei Journalisti rikkonut hyvää journalistista tapaa. JSN antoi vapauttavan päätöksen myös Iltalehdelle, jonka julkaisemasta kirjoituksesta Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyyteasiassa oli myös kanneltu.

 

Lisäksi neuvosto antoi kolme muuta vapauttavaa ja kaksi langettavaa päätöstä. Verkkouutiset ja Ilta-Sanomat saivat langettavat, kun ne eivät korjanneet julkaisemistaan mielipidekirjoituksista olennaisia asiavirheitä, vaikka ne olivat saaneet virheistä tiedon. JSN:n valvomat Journalistin ohjeet koskevat myös medioiden julkaisemia mielipidekirjoituksia, olivat ne sitten toimittajien tai lukijoiden kirjoittamia.

Loviisan Sanomat sai vapauttavan päätöksen yksityishenkilön Facebook-kirjoituksen siteeraamista käsitelleestä kantelusta. Iltalehti ja MTV saivat vapauttavat päätökset virheen korjaamista käsitelleistä kanteluista.

JSN kokoontuu seuraavan kerran elokuun lopulla.

 

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta