Takaisin

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen on huolestunut siitä, jos verotietojen salaaminen yleistyy. Kuva: Jani Laukkanen 

Julkisen sanan neuvoston tänään 16. huhtikuuta julkaistujen päätösten mukaan suurituloisen verotietojen julkaiseminen ei riko yksityisyyden suojaa. Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti saivat neuvostolta vapauttavan päätöksen julkaistuaan tietotekniikka-alan yrityksessä ylempänä toimihenkilönä työskentelevän kantelijan verotietoja.

JSN totesi päätöksessään, että merkittävät tulot kaventavat kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa.

Päätöksen mukaan verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä keskustelussa. JSN toteaa, että tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja. Verotietolistojen julkaiseminen on siksi perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin kannalta.

Kantelija ei kokenut olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo, että verotietojen julkisuus on suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintunut menettely ja osa julkista keskustelua.

”Neuvosto keskusteli kyllä siitä, missä menee journalismin ja massamuotoisen uteliaisuuden raja”, Hyvönen kertoo.

Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti toivat vastauksissaan kanteluun esiin oman journalistisen harkintansa siitä, missä julkistamisen raja menee.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti muistutti vastauksessaan, että Nokian optiovoitot aikoinaan paljastuivat juuri yksittäisten henkilöiden julkisista verotiedoista: Pitkälti tuon paljastuksen takia verotusta muutettiin siten, että optiovoittoja ei laskettu enää pääomatuloihin vaan ansiotuloihin.

Verotietojen julkisuus oli otsikoissa marraskuussa. Verottaja päätti silloin, että suurituloiset saavat rajoittaa verotietojensa paljastamista medialle. Rikkaat voivat nyt kieltää tulo- ja verotietojen julkaisemisen listalla, jonka verottaja toimittaa tiedotusvälineille. Verottaja vetosi linjauksessaan EU:n tietosuoja-asetukseen.

”Siitä pitää olla huolissaan, jos verotietojen salaaminen yleistyy”, Hyvönen sanoo.

”Se syö pohjan koko tältä yhteiskunnalliselta keskustelulta ja avoimuudelta. Sitten olisimme journalistien oman tiedonhankinnan varassa.”

”Olennaisten, yhteiskunnallisten näkökulmien löytäminen ja yleisön palveleminen toteutuu tällä hetkellä hyvin, vaikka totta kai aiheeseen liittyy myös tirkistelynhalua”, Hyvönen sanoo.

”EU:n tietosuoja-asetuksesta vastannut komissaari korosti tavatessamme, että tietosuoja-asetuksen uudistuksen tarkoitus ei missään tapauksessa ollut heikentää median tiedonsaantia.”

Journalistiliitto ja Medialiiton ovat kannelleet oikeuskanslerille verottajan tavasta tulkita tietosuoja-asetusta.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta